Kolmas kurssikerta

Afrikan kartta

Kolmannen kurssikerran käytimme kokonaan QGIS:in parissa ja teimme kaksi karttaa. Tällä kurssikerralla harjoittelimme esimerkiksi tietokantojen yhdistämistä, uuden tiedon tuottamista ja muuta sellaista. Keskityimme aika paljon ominaisuustietotaulukoihin ja niiden muokkaamiseen ja tulkitsemiseen. Ensimmäisenä aineistona oli melko yksityiskohtainen Afrikan kartta. Kuvassa 1 näkyy tuottamani kartta, mutta se oli oikeastaan sivuseikka, koska keskityimme enemmän taulukoiden tietoihin, kuten selitin. Kartassa konfliktit, timantit ja öljykentät nähdään vain pisteinä ja alueina, eivätkä ne oikeastaan kerro mitään.  

Tehtävänä oli pohtia, mitä eri tiedoilla, kuten konfliktien tapahtumavuosilla, voi tehdä tai mitä niistä voi päätellä. QGIS:sissa meillä oli monta tasoa, joita teimme myös itse, joista jokaisessa on oma tietotaulukkonsa. Tietoa oli helppo tarkastella ja vertailla toisiinsa, vaikka piti avata monia taulukoita, koska kaikkia tietoja emme olleet yhdistäneet yhteen taulukkoon. Yhdessä oli helppoa tehdä ja yhdistellä näitä tietoja, mutta en ole varma, muistaisinko enää.  

Konfliktien tapahtumavuosista voidaan päätellä esimerkiksi konfliktien kestoa. Esimerkiksi Etiopiasta on kirjattu paljon konflikteja, ja niitä on ollut lähes joka vuosi, ja useita yhden vuoden aikana. Ne siis voivat olla lyhytkestoisia, mutta lähes koko ajan vaikuttaisi olleen jokin konflikti valloillaan. Toisaalta taas jotkin konfliktit saattavat kestää pitkän aikaa. Vuosia tarkastellessa voidaan myös nähdä, missä valtioissa on eniten epävakautta. Näitä tietoja voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun määritetään, kuinka turvallinen maa on.  

Konfliktien laajuus/säde kertoo, kuinka suurella alueella konflikti on tapahtunut. Tästä voidaan päätellä, kuinka moneen ihmiseen konflikti on vaikuttanut, ja toisaalta se voi myös kertoa konfliktin kestosta; jos konflikti tapahtuu kovin pienellä alueella, ei ole kovin luultavaa, että se kestäisi kauaa, vaikka voi toki olla myös niin.  

Timanttikaivosten löytämisvuosi ja öljykenttien löytämisvuosi yhdessä konfliktien alkamisvuoden kanssa voisivat kertoa jotain toisistaan. Nämä arvokkaat luonnonvarat voivat olla syy moniin konflikteihin. Karttaa nopealla vilkaisulla katsoessaan näyttää kuitenkin siltä, että useimmat konfliktit sijoittuvat melko kauaksi kaivoksista ja öljykentistä. Kuten Taika Jaakkola toteaa blogissaan, tällaisella kartalla ja tiedoilla ei oikeastaan voida analysoida syy-yhteyksiä. Vaikka jotkin konflikteista ovat epäilemättä voineet alkaa luonnonvarojen omistuskiistoista, useimpien konfliktien syytä aineiston perusteella ei millään voi tietää.  

Stella Syrjänen on kirjoittanut blogissaan siitä, kuinka kaivosten kaivausten aloitusvuosi tai öljykenttien poraamisvuosi voi olla apuna määrittämään ympäristövahinkoja alueella. Jos esimerkiksi kaivos on toiminut vain vähän aikaa, tuhot ovat luultavasti pienemmät kuin kauan toimineen kaivoksen. Tämä oli mielestäni hyvä näkökohta, kuten sekin, että aloitusvuodet voivat selittää konfliktien kestoa ja valtion kehitystä.  

Timanttikaivosten tuottavuusluokittelusta voidaan päätellä esimerkiksi sitä, miten ne liittyvät konflikteihin. Jos jokin timanttikaivos on erittäin tuottava, sellaisesta voi syntyä konflikti, kun kaikki haluavat varat omaan käyttöönsä. Sama asia on öljykenttien tuottavuusluokittelun kanssa. 

Internetin käyttäjien lukumäärä eri vuosina kertoo siitä, kuinka valtio on kehittynyt vuosien saatossa. Vertaillessa lukuja vuosilta 2000 ja 2020 internetin käyttäjien määrä on lisääntynyt huimasti, mutta on myös helppo sanoa, mitkä maat ovat kehittyneet tässä asiassa nopeammin ja enemmän. Toisaalta on myös huomioitava väkiluku ja sen kasvu vuosien aikana. Käyttäjien lukumäärä voi myös kertoa maan varallisuudesta, ja siitä, kuinka monella on varaa hankkia jokin älylaite.  

Tulvaindeksi ja järvisyys

Kuvan 2 kartta esittää tulvaindeksiä sekä järvisyyttä Suomessa. Teimme sitä itsenäisesti tunnilla, ja ehdin saamaan sen sopivasti valmiiksi. Aina välillä jumituin johonkin kohtaan, mutta muuten kartta oli melko yksinkertainen tehdä. En ole kylläkään kovin tyytyväinen järvisyyttä kuvaaviin ympyrädiagrammeihin, koska en saanut niitä pienemmiksi, jolloin ne peittävät paljon. Muutoin olen karttaani tyytyväinen. Lisäsin ympyrädiagrammehin maapinta-alan osuuden, joka selkeyttää järvisyyden tulkitsemista. Suurimmat ympyrät kertovat verrattain suuresta järvisyyden osuudesta.  

Punaisen eri sävyillä näkyvät valuma-alueet ja tulvaindeksi kullakin alueella, joka kertoo alueen tulvaherkkyydestä. Laskin tulvaindeksin kaavalla MHQ/MNQ, joka tarkoittaa keskiylivirtaamaa jaettuna keskialivirtaamalla. Punaisimmat alueet löytyvät rannikkoalueilta. Näyttäisi siis siltä, että meren läheisyys vaikuttaisi tulvaindeksiin. Esimerkiksi Keski-Suomessa alueilla, joilla näkyy suuri järvisyysprosentti, tulvaindeksi on kuitenkin pieni. Suomen ympäristökeskuksen sivuilla (2021) kerrotaan, että tulvat ovat yleisempiä niillä alueilla, joilla on vain vähän järviä, koska järvet varastoivat vettä ja tasaavat virtaamia. Rannikoilla taas esiintyy merivesitulvia, joita voivat aiheuttaa esimerkiksi myrskyt.  

 

Lähteet:  

Jaakkola, T. (2024) Taikamatkalla gis-velhoksi. Viitattu 4.2.2024 

https://blogs.helsinki.fi/jztaika/

Syrjänen, S. (2024) Stella’s blog. Viitattu 4.2.2024 

https://blogs.helsinki.fi/stellasy/

Suomen ympäristökeskus. (4.6.2021, luettu 4.2.2024) Tulvariskialueet https://www.vesi.fi/vesitieto/tulvariskialueet/