Kuudes kurssikerta

Aloitus

Kurssikerran alkajaisiksi kävimme ryhmissä keräämässä dataa lähiseudulta. Vietimme hieman alle tunnin kauheassa lumisateessa, ja kiersimme pienen lenkin pysähtyen aina välillä ottamaan paikan koordinaatit ja vastaamaan muutamaan kysymykseen paikasta. Sään takia olin iloinen, kun reissu oli ohi, mutta oli kyllä hauska nähdä, kuinka keräämämme data asettui kartalle. Harjoittelimme interpoloimista, joka oli mielestäni melko yksinkertainen toimenpide.  

Kuvassa 1 näkyy tuotos,  johon on interpoloitu keräämämme datapisteet. Turvallisuus on luokiteltu asteikolla 1–5 (1 turvattomin, 5 turvallisin). Valmiin aineiston kanssa oli helppo tehdä kartta. Interpoloinnissa ohjelma arvioi datapisteiden avulla, mitä sellaisiin kohtiin tulee, jotka ovat tyhjiä, eli muut kuin pisteiden alueet. Näin saadaan kokonainen esitys jostakin tietystä alueesta.  Kartasta nähdään, että alueen keskellä on pääosin melko turvallista, kun taas hyvin turvatonta näyttäisi olevan yhdessä tietyssä kohdassa, joka on ratikkapysäkin vieressä oleva tienristeys, kävimme siellä itsekin. Mielestäni interpolointi on hyvä menetelmä, ja sillä saa selkeitä karttoja aikaiseksi, mutta tuloksen luotettavuuden takia olisi hyvä, että dataa kerättäisiin paljon, ja tasaisesti eri paikoista.  

Itsenäistehtävä

Itsenäistehtävänä laadimme karttoja hasardeista maapallolla. Käytin aineistona uudempaa maanjäristystietokantaa sekä tulivuoritietokantaa. Kun kotona etsin projektiani, luulin ensin, että se oli hävinnyt. Löysin sen kuitenkin, väärällä nimellä. Harmittaa vain, että olin tallentanut väliaikaiset tasot kyllä, mutta sen sijaan suunnilleen kaikki muut tasot olivat käyttökelvottomia. Mutta eipä siinä, olinhan minä ehtinyt tunnilla tehdä kartat. Olin luullut, että interpolointia tulisi käyttää kartoissa, joten minulla oli kolme karttaa maanjäristyksien voimakkuudesta interpoloituna ja tulivuorista. En ole kuitenkaan varma, olivatko karttani niin selkeitä, jos mietitään opetusta. Siksi tein vielä neljä muuta tavallisempaa karttaa kahden tulivuorityypin sijoittumisesta maapallolla sekä maajäristyksien voimakkuuksista. En edes aio laittaa interpolointikarttojani blogiini, koska mielestäni ne eivät ole ollenkaan selkeitä. 

Aineiston tuonti Qgis:iin onnistui ihan hyvin ilman suurempia vaikeuksia. Minusta aiheet olivat todella kivoja, koska olen itse kiinnostunut eri hasardeista, ja varsinkin tulivuorista ja maanjäristyksistä. Tämän vuoksi oli hauskaa päästä työskentelemään niiden kanssa. Kurssikerta oli melko vapaa, koska saimme itse päättää, minkälaisia karttoja tekisimme. Kokeiltuani tunnilla interpoloimista, tein melko tavanomaisia karttoja, koska en vieläkään ole varma, olisiko interpolointia pitänyt käyttää. Ensimmäinen kartta näkyy kuvassa 2.  

Kuvan 2 kartta esittää kaksi tulivuorityyppiä, kerros- ja kilpitulivuorien sijainnit maapallolla. Erittelin kaksi erillistä tasoa tulivuorityypeistä, ja sen jälkeen kartta olikin oikeastaan valmis. Mielestäni kartta on selkeä ja sopisi hyvin opetukseen. Kartasta nähdään, että tulivuoret keskittyvät pääasiassa litosfäärilaattojen reunoille. Kun karttaan liittäisi laattojen rajat, voitaisiin tarkastella tulivuorten sijoittumista niille. Heikki Säntillä oli blogissaan karttoja, joissa olivat myös nämä rajat. Hänellä oli muutenkin todella upean näköisiä karttoja. Minunkin olisi kannattanut etsiä dataa rajoista ja liittää ne karttaani. Karttaa voitaisi myös käyttää opetukseen sellaisenaan, eli esimerkiksi tarkastelemaan, missä sijaitsevat kilpitulivuoret ja missä kerrostulivuoret. Kuten nähdään, kerrostulivuoria on aika paljon enemmän.  

Tein vielä kolmen kartan sarjan (kuvat 3–5) maanjäristysten voimakkuuksista 30 päivän ajalta. Kartoissa näkyvät myös tulivuoret. Kuvassa 3 nähdään kaikki maanjäristykset alkaen melko pienestä, 2,5 magnitudista. Kartasta nähdään, että maanjäristyksiä on keskittynyt varsinkin tulivuorten läheisyyteen. Afrikassa ei kuitenkaan ole montaa järistystä. Tulivuoret siellä sijaitsevat litosfäärilaatan keskellä.  

Kun katsotaan kuvaa 4, jossa näkyy maanjäristykset, jotka ovat vähän voimakkaampia, eli yli 4,5 magnitudin järistykset, niiden lukumäärä on jo huomattavasti pienempi kuin edellisessä kuvassa. Esimerkiksi Alaskan niemimaalla näytti kuvassa 2 olevan lukuisia järistyksiä, mutta ne eivät ilmeisesti ole olleet voimakkaita. Sen sijaan Japanin ja Indonesian alueen järistyksistä jäi vielä suuri osa kartalle, joten ne ovat olleet voimakkaampia.  

Viimeisenä, kuvassa 5, näkyvät kaikki 6 magnitudia suuremmat järistykset. Niitä on vain muutama, ja moni niistä on tapahtunut merellä. Tällöin voi syntyä tsunameita, jotka ovat suuri uhka rannikkokaupunkien ihmisille. Mutta kuten kartoista havaitaan, tällaisia maanjäristyksiä tapahtuu onneksi harvemmin. Suurin osa on pienempiä, alle 4,5 magnitudin järistyksiä. 

Käytettyäni liikaa aikaa interpoloimisen pohtimiseen tunnilla, en ehtinyt enää tehdä kovin monimutkaisia karttoja kotona. Siksi nämä esittävät melko yksikertaisia asioita. Toisaalta siksi ne sopivatkin hyvin opetukseen, ehkä kuitenkin vähän alemman koulutason. Nyt kun ajattelen, olisi ollut kiinnostavaa tehdä sellainen kartta, jossa näkyvät kaikkein suurimmat järistykset. Viimeisessä kartassani suurin järistys oli muistaakseni 7 magnitudia. Olisi ollut hyvä idea hakea aineistoa suuremmalla aikarajauksella, nyt minulla oli vain viimeisen kuukauden aikana tapahtuneet maanjäristykset.  

Mitä muita ilmiöitä kartoilla voisi esittää? Ensimmäisenä mieleeni tulee, että karttoihin voisi yhdistää esimerkiksi muita karttoja maailman väkiluvusta tai asukastiheydestä valtioittain. Myös maiden varallisuus voisi olla hyvä aihe. Tällöin voitaisiin pohtia alueiden herkkyyttä ja haavoittuvuutta kyseisille hasardeille. Kuvassa 6 näkyy teemakartta varallisuudessa valtioittain. Tällöin voitaisiin vertailla, kuinka haavoittuvaisia tietyt valtiot ovat maanjäristyksille ja tulivuortenpurkauksille. Siihen toki vaikuttaa monta tekijää. Mielestäni tällainen sopisi hyvin opetettavaksi aiheeksi, ja olisi ollut hyvä kartta esimerkiksi edellisen jakson MAA-105 kurssilla. 

Lähteet:  

Säntti, H. (2024) Heiggi’s blog. Viitattu 26.2.2024 

https://blogs.helsinki.fi/hksantti/2024/02/20/kuudes-kurssikerta/ 

Kuva 6, Wikipedia (2019) https://fi.wikipedia.org/wiki/Varallisuus