Helsingin yliopisto
QGIS-harjoittelua
Ensimmäinen kurssikerta aloitettiin käymällä läpi perustietoa paikkatiedosta. Se olikin jo aika tuttua edellisiltä kursseilta. Tämän jälkeen siirryttiin yhdessä tekemään ensimmäistä karttaa QGIS-ohjelmalla. Olen käyttänyt sitä ennenkin, mutta suurin osa oli jo päässyt unohtumaan. Kävimme onneksi vaihe vaiheelta läpi kartan teon, ja siinä oppi jo paljon, ja lisäksi Moodlessa on yksityiskohtaiset ohjeet ohjelman käyttämiseksi.
Harjoituskartta oli typen päästöistä valtioittain Itämerellä, joka näkyy kuvassa 1. Avasimme siis aineistot ohjelmassa, ja aloimme muokkaamaan karttaa. Muiden toimintojen jälkeen piti itse valita värit karttaan. En löytänyt toimintoa, jolla voisin saada saman värin mereen ja järviin, joten muokkasin värejä vain käsin niin tarkasti kuin osasin. Kokeilin eri vaihtoehtoja ja valitsin punaisen kuvamaan typen päästöjä. Ohjelmassa pystyi myös valitsemaan valmiita luokituksia päästöille tai muokkaamaan niitä itse. En enää muista tarkkaan, minkä luokituksen mukaan karttani on tehty. Minua jäi kartassani vaivaamaan, etten saanut laitettua kehystä sen ympärille, koska en ollut asetellut kuvaa niin, että kehys olisi näkynyt kokonaan, eikä minulla ollut enempää aikaa jäädä pohtimaan sitä.
Kartasta nähdään, että Puola tuottaisi eniten typen päästöjä. Armida Wanström kertoo blogissaan, että Puola tuottaa yli kolmasosan päästöistä esimerkiksi hiiliteollisuudellaan sekä maataloudellaan. Nyt kun katson värejä, niitä olisi voinut vielä muokata, koska omaan silmään ero pienimmän ja toiseksi pienimmän luokan välillä on melko haalea, ja Viro ei erotu tarpeeksi selkeänä ollakseen pienin päästöjen tuottaja. Muutoin punainen itsessään sopii mielestäni hyvin kartan väriksi. Karttani on mielestäni ihan hyvä, mutta ei tarpeeksi huoliteltu.
Kotona tehtävä harjoitus
Kotitehtävänä tein vaikeustason 1 tehtävän, eli valitsin yhden muuttujan, jonka esitin kartalla. Tein koropleettikartan Suomen kuntien väkiluvusta vuonna 2021, kuten kuvassa 2 näkyy. Pienten alkuvaikeuksien jälkeen totesin, että kartan tekeminen olikin yksinkertaisempaa kuin ensin ajattelin. Olin vain ajatellut liian monimutkaisesti, mutta sen jälkeen kartan teossa ei mennyt kauaa.
Pohdin, minkä värin ottaisin kartalleni, ensimmäisenä oli punainen, mutta se ei oikeastaan miellyttänyt silmää, joten valitsin vihreän ja sinisen väliltä ja päädyin vihreään. Siinä eri sävyt erottuvat selkeinä. Tämän jälkeen oli aika päättää luokkarajat, mutta valmiit vaihtoehdot eivät olleet niin hyviä, joten muokkasin niitä käsin, jotta ne olisivat siistit. Lukiessani Emma Kolkan blogia, jolla oli sama muuttuja valittuna, huomasin, että hän pohtii ylimmän luokan ylärajan pyöristämistä, joten käytin tätä ideaa omassa kartassani. Näin luokkarajoista tuli hieman siistimmät.
Mielestäni kartta onnistui ihan hyvin, ja näyttää siistiltä. Luokkarajat olisivat ehkä voineet olla paremmat; muutin niitä monta kertaa, kun en osannut päättää, mitkä olisivat hyvät. Tässäkään kartassa ei nyt ole kehystä, mutta en tiedä, onko se niin välttämätön. Mielestäni lukijan, joka ei tunne aineistoa, on melko helppoa tulkita tekemääni karttaa, koska värimaailma on miellyttävä ja selkeä ja aihekin on yksinkertainen. Kartalta nähdään, että suuria kuntia löytyy ympäri Suomea, mutta eniten niitä on keskittynyt etelään. Pienimpiä kuntia taas näkyy olevan Keski-Suomessa sekä Lapissa. Keskisuuria kuntia näkyy vähän joka puolella.
Lähteet:
Wanström, A. (2024). Gissful thinking. Viitattu 23.1.2024
https://blogs.helsinki.fi/armida/
Kolkka, E. (2024). Emman gis blogi. Viitattu 23.1.2024