University of Helsinki
Unioninkatu 35:n suunnittelu on 22.1.2014 pidetyn keskustelutilaisuuden jälkeen herättänyt kysymyksiä, joihin on syytä vastata tätäkin kautta.
Henkilökunnan kuuleminen suunnittelussa
Yliopistolla toimii suurissa rakentamis- ja tilajärjestelyhankkeissa Tila- ja kiinteistökeskuksen johdolla toimikuntia, joissa ovat mukana rakennukseen sijoittuvien yksiköiden esimiehet sekä henkilökunnan, opiskelijoiden ja työsuojelun edustajat. Kyse on yt-menettelyn mukaisesta henkilökunnan edunvalvonnasta. U35-tilatoimikunta perustettiin kesällä 2012. Henkilökuntaa on edustanut valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimiva luottamusmies Antti Häkkinen Tieteentekijöiden liitosta ja keskustakampuksen työsuojeluvaltuutettu Timo Valtonen.
Tämän lisäksi suunnitelmista on piirustusten kera kerrottu oppiainetapaamisissa ja mm. laitosten yksikkökokouksissa joulukuussa 2013. Hanke on ollut esillä myös tiedekunnan strategiasta käydyssä keskustelussa ja siten laitos- ja tiedekuntaneuvostojen agendalla. Taloon ensi vaiheessa, elokuussa 2014, muuttavan henkilökunnan kanssa tullaan järjestämään yksikkökohtaisia palavereita, joissa käydään läpi työtiloja. Myöhemmin keväällä seuraa vielä erikseen muuttokokouksia.
Tilaratkaisut
Rakennuksen 1. ja 2. kerrokseen tulee monitilatoimistoa, jossa avoimen 6-12 hengen työtilan lisäksi on pieniä erillisiä tiloja. Ne mahdollistavat muutaman hengen palaverit, syventymisen johonkin työtehtävään ja yksityisyyttä edellyttävät puhelut. Vetäytymistilat ovat välttämätön edellytys monitilan onnistumiselle. Lisäksi tulee sosiaalitilat ja aulaan avoimia työskentelyn mahdollistavia rauhallisia nurkkauksia sekä säilytystilaa kirjoille ja muulle materiaalille.
Alakerta on talon korkeinta ja monella tavoin, esimerkiksi valon suhteen, upeinta tilaa. Sitä ei voi jakaa yksittäishuoneisiin suojelupäätöksen vuoksi. Työtilojen suuren tarpeen vuoksi sinne suunnitellaan mahdollisimman paljon työpisteitä. Koska osa työstä tehdään kokoushuoneissa, luentosaleissa, matkoilla jne., joitakin työpisteitä kannattaa jakaa. Opetustiloiksi koko alakerta toki olisi myös soveltunut, mutta nyt sinne tulee vain kaksi seminaarihuonetta auditorion lisäksi.
Yhden hengen huoneita on vain ylimmässä kerroksessa. Niihin on kuitenkin varattu mahdollisuus sijoittaa myös kaksi työpistettä.
Tilojen jakaminen ja työhuonetarpeet
Tilojen jakaminen on tarkoituksenmukaista tehdä niihin tulevan henkilökunnan työtehtäviä silmällä pitäen. Henkilökunnan ja opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun vuoksi yhteisiin periaatteisiin pyritään paitsi tiedekunnassa myös koko keskustakampuksella. Eräs tärkeä tavoite on, että kaikilla opettajilla olisi oma huone. Opettajan huone on paitsi hänen omaa työskentelyään myös opiskelijan kanssa käytäviä keskusteluja varten varattu tila. Ylimpään kerrokseen on ajateltu myös oppiaineiden opetushallintohenkilökuntaa jaettuihin huoneisiin.
Tutkijat on tarkoitus sijoittaa pääasiassa jaettuihin huoneisiin ja monitilatoimistoihin. Esimerkiksi teologinen tiedekunta on uusissa tiloissaan sijoittanut opettajat omiin huoneisiin ja tutkijat monitilatoimistoon. Kokemukset ovat myönteisiä. Humanistit suunnittelevat samaa Topeliaan, Metsätaloon ja päärakennukseen. Tämän lisäksi keskustakampukselle suunnitellaan yhteistä monitilatoimistoa jatko-opiskelijoille
Työsuhteisten tohtorikoulutettavien lisäksi pyrimme tarjoamaan työtilan kaikille apurahatutkijoille sekä mahdollisuuksien mukaan myös niille jatko-opiskelijoille, joilla ei ole työsopimusta tai apurahaa.
Apurahatutkijoiden asema
Käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi Helsingin yliopisto neuvottelee säätiöiden kanssa tutkijan oikeuksia koskevasta sopimusmallista, joka sisältää myös työtilat. Valitettavasti työtä koskeva sopimus ilman työsuhdetta saattaa synnyttää tarkoittamattomia pulmia, jotka on ensin ratkaistava. Toivomme, että sopimus syntyy pian.
Säätiöiden rahoitus on ensiarvoisen tärkeätä tiedekunnalle ja koko yliopistolle. Osallistuin tänä aamuna kansleri Thomas Wilhelmssonin kutsumaan tapaamiseen Koneen säätiön edustajien kanssa. Koneesta olivat läsnä säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen, varapuheenjohtaja Ilona Herlin, yliasiamies Anna Talasniemi ja tiedeasiamies Kalle Korhonen. Keskustelussa heidän kanssaan nousi esiin paitsi yhteisiä tavoitteita ja arvoja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden tukemiseksi myös mahdollisia uusia avauksia.
Helsingin yliopiston tutkijat ovat saaneet Koneen säätiöltä vuosina 2012 ja 2013 noin 4,5 miljoonaa euroa. Iso osa on tukenut juuri valtiotieteellisessä tiedekunnassa tehtyä työtä.
Hei Liisa,
Omalta osaltani voin sanoa sen, että jos työskentelen jatkossa apurahalla, solmin mieluusti yliopiston kanssa jonkinlaisen affiliaatiosopimuksen lehtien ja tietokantojen käyttöön saamiseksi. Sen sijaan on täyttä utopiaa, että tutkimustyötä voisi oikeasti tehdä isossa avoimessa tilassa muiden kanssa – jo työhuoneen jakaminen edellyttää suurta diskreettiyttä molemmilta osapuolilta. Ei ole olemassa mitään vain “jonkin verran” syventymistä vaativaa tehtävää, joka voitaisiin hoitaa väliseinättömässä maisemakonttorissa ja jonka vastapooliksi voitaisiin asettaa “suurta” syventymistä vaativat tehtävät, jotka vetäydyttäisiin suorittamaan johonkin erilliseen melusuojattuun huoneeseen. Mikäli tutkijatilat ovat jatkossa tämäntyyppisissä halleissa, riskinä on että aidot tutkijayhteisöt yksinkertaisesti katoavat yliopistolta – apurahan saajat tosin solmivat yliopiston kanssa jonkinmuotoisen sopimuksen, mutta todellisuudessa tutkimus tehdään kirjastoissa, muualta vuokratuissa ja paremmin tarkoitustaan vastaavissa työtiloissa tai kotona (näinhän on käynyt jo eräissä paikoissa, joissa tätä systeemiä on kokeiltu – tilat ovat faktisesti puolityhjillään). Pitkällä aikavälillä tämä koituu taatusti yliopistolla tehtävän tieteellisen tutkimuksen tappioksi.
Tosiasia yliopistolla on, että myös yksittäishuoneet ovat usein tyhjinä. Suurin ongelma on kuitenkin se, että tilat ovat kalliita. Mitä enemmän laitamme rahaa seiniin, sitä vähemmän sitä jää opetustehtäviin. Tämän vuoksi koko keskustalle etsitään uusia ratkaisuja. Kaisan myötä vapautuneet ja yleensä suojellut kirjastotilat tarjoavat mahdollisuuksia – esimerkkinä U35 alakerta ja päärakennuksen yläkerta. Metsätalon kirjastosali on hankalampi tapaus, kun sen jäykkä kalustuskin on suojeltu.
U35:n suunnittelussa on otettu huomioon aiempia kokemuksia ja pyritty mahdollisimman hyvään työrauhaan. Siinä on myös mahdollisimman hyvin varauduttu tilojen muunneltavuuteen. Jos monitilatoimistot osoittautuvat epäkäytännöllisiksi, ne voidaan muuttaa opetustiloiksi.
Kone miettii oman kiinteistön hankkimista tutkijoiden ja taiteilijoidenkin yhteiseksi työtilaksi. Kohtaamisten mahdollistavaa monitilatoimistoa sekin varmasti olisi ja saattaisi synnyttää hyvinkin hedelmällistä vuorovaikutusta. Kerroin kuitenkin eilen Koneen edustajille valtsikan prioriteetin, että Koneen tutkijat voisivat työskennellä yliopiston tiloissa tai ainakin niiden välittömässä läheisyydessä.
Joka tapauksessa omalla työpisteellä ja sitä kautta työyhteisöön kuulumisella on tutkijalle usein suuri merkitys, vaikka sitä ei kokopäiväisesti käyttäisikään.
Hei!
“Opettajan huone on paitsi hänen omaa työskentelyään myös opiskelijan kanssa käytäviä keskusteluja varten varattu tila. Ylimpään kerrokseen on ajateltu myös oppiaineiden opetushallintohenkilökuntaa jaettuihin huoneisiin.”
Haluaisinkin kysyä, miksi opetushallintohenkilökunnan opiskelijoiden kanssa käymät keskustelut eivät tarvitsisi yksityisyyttä. Monet opiskelijat tuovat esiin opinto-ohjauskeskusteluissa luottamuksellisia asioita, ja toisaalta keskustelut voivat olla ajallisesti sen verran pitkiä, että ne varmasti häiritsisivät samassa huoneessa työskentelevää toista henkilöä. Hallintohenkilökunnan työ on myös luonteeltaan enemmän työhuoneeseen sidottua, ja koska noudatamme virastotyöaikaa, eivät huoneemme ole alikäytössä. Hallintohenkilökunnalla ei myöskään ole samanlaista mahdollisuutta kotona työskentelyyn kuin tutkijoilla.
Kyllä myös hallintohenkilökunnan ja opiskelijoiden väliset keskustelut voivat kaivata yksityisyyttä. Kun omaa huonetta ei ole mahdollista järjestää kaikille, täytyy yrittää sopia neuvotteluajat etukäteen ja varata vaikka erikseen huone. Luonnollisesti puhelinkeskustelut ovat myös muita häiritseviä.
Varmasti olisi mahdollista suunnitella kaikki tarpeet täyttävää ja yhdenmukaista tilaa, mutta ei tähän keskustaan eikä nähin meille varattuihin rakennuksiin. Valitettavasti kompromisseja on siis pakko tehdä. Onneksi järjestelyjä voi muuttaa, jos ne osoittautuvat liian hankaliksi. Nyt tehtyjen suunnitelmien taustalla on muista tiedekunnista kerättyjä kokemuksia.
Tuen Johannan kommenttia.
Oppiaineiden ”hallintohenkilökunnalla” tarkoitetaan opetuksen ja tutkimuksen tukitehtävissä työskenteleviä amanuensseja, osasto- ja opintosihteereitä ja opintoasiainsuunnittelijoita, joiden työtehtävät vaativat keskittymistä ja omaa rauhaa ja joiden työhuoneen käyttöaste on korkeinta luokkaa. Nämä henkilöt pitävät myös vastaanottoja ja luottamuksellisia keskusteluja pitää voida jatkuvasti käydä paitsi opiskelijoiden myös opettajien ja oman henkilökunnan kanssa – niin henkilökohtaisesti kuin puhelimitsekin. Näiden henkilöiden työn luonne nimenomaan edellyttää jatkossakin omia yhden hengen työhuoneita.
Esitetyt suunnitelmat ko. henkilöiden työtilojen jakamisesta ovat lähtökohtaisesti osoittautuneet liian hankaliksi, joten pyydän järjestelyjä muutettaviksi jo nyt suunnitteluvaiheessa siten, että meille taataan työrauha omissa huoneissamme.
Oman oppiaineeni opetushenkilökunta tukee esittämääni näkemystä.
Hyvin osallistettu, ajoissa osallistettu, on puoliksi tehty!
Kun suunnitteilla siis on toimikuntatyötä muuttovaiheessa, eikö olisi mitä parhain ratkaisu pistää toimikunta/toimikunnat töihin jo nyt, jotta esimerkiksi näissä kommenteissa esiin tuodut huolet voitaisiin ottaa huomioon taloa viimeisteltäessä? Eikö se tässä vaiheessa olisi helpompaa kuin ryhtyä siirtelemään seiniä sitten kun talo on käytössä ja tietyt ratkaisut havaitaan toimimattomiksi? U35:n tilojen käyttöä suunnittelevassa toimikunnassa talon tulevien käyttäjien edustus on muodollinen, mutta kuten reaktioista tähän asiaan voi havaita, tämä edustus ei ehkä aivan riitä välittämään talon suunnittelijoille ja viimeistelijöille kaikkea sitä arvokasta tietoa tulevien käyttäjien tarpeista, jota kuitenkin olisi helposti saatavilla.
Lisää aiheesta ja vetoomus allekirjoitettavaksi:
https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/48286/lomake.html
Huonejakosuunnittelua täytyy tosiaan tehdä oppiaineissa ja oppiaineiden keskenkin nyt kevään aikana. Jotkut oppiaineet ovat sen jo aloittaneet. Nyt tehdyt sisustusratkaisut eivät estä viime viikon keskustelutilaisuudessa esittämäni “opettajat yläkertaan ja tutkijat keski- ja alakertaan” -suunnitelman muuttamista. Jos opettajat ovat halukkaita jakamaan huoneita, tai jos apurahatutkijat voivat järjestää työtilaa johonkin muualle, liikkumavaraa on melko paljon.
Tiedekunnan näkökulmasta on tärkeätä kohdella kaikkia henkilöstöryhmiä yhdenmukaisesti. Esimerkiksi yhteiskuntatilastotieteen opettajien tilanne on ollut lähes sietämätön, kun työhuoneet ovat Kumpulassa mutta opetus- ja tutkimusyhteistyö tapahtuu keskustassa. Melko harvassa oppiaineessa koko henkilökunta on samassa kerroksessa.
Joka tapauksessa tilatoimikunta, eli suunnittelijat, henkilöstön ja laitoksen edustajat ovat tehneet hienoa työtä mahdollisimman viihtyisien, turvallisten ja joustavien ratkaisujen löytämiskesi. Toivon että heidän työtään arvostettaisiin.
Tuo Koneen säätiön kaavailuhan on mielenkiintoinen. Ja ennen muuta osoittaa vakavaa suhtautumista rahoittamiensa tutkijoiden (ja taiteilijoiden) työskentelyolosuhteisiin.
Koneen ajatus on minusta monin tavoin jännittävä!
Tosin kysymykseksi jäisi tuolloin se, miten Arppen kommentissaan korostama oikeus käyttää kirjastoa, lehtiä ja tietokantoja hoituisi?
Sehän on tutkimustyössä monille apurahatutkijoille erittäin tärkeä asia.
Hyvät kollegat,
Unioninkatu 35:n tilajakoa koskevan vetoomuksen allekirjoitti
määräaikaan mennessä 153 henkilöä. Kiitokset kaikille osallistuneille!
Kävimme eilen neuvottelua tila-asioista dekaanin kanssa hyvässä
hengessä. Sovimme, että talon käyttöönottoa sunnittelevan
tilatoimikunnan tuleviin kokouksiin osallistuvat taloon
tulevien oppiaineiden eri henkilöstöryhmien – jatko-opiskelijoiden,
tutkijoiden ja opettajien – edustajat, jotka selvittävät oman ryhmänsä
tarpeita, toiveita ja huolenaiheita ja tuovat ne tilatoimikunnan tietoon
ja suunnittelun tueksi. Edustajat selvittävät eri ryhmien tarpeita
kevään mittaan. Tiedotamme tilanteen kehityksestä!
Eeva Luhtakallio & Lena Näre
Kirjoituksen maininta Teologisen tiedekunnan tilajärjestelyistä on hieman harjaanjohtava. Tiedekunnassa on yksi n. 20 tutkijan yhteistila, mutta sen lisäksi tutkijoita on edelleen runsaasti myös 2-6 hengen huoneissa.
Pekka Kärkkäinen, työsuojeluvaltuutettu