Viikko 5

Kurssikerta 5 sisälsi lähinnä kohteiden bufferointia ja erilaisten laskujen tekemistä hyödyntäen tietokantoja. Kurssikerran asiat eivät kovin vaikeilta tuntuneet (siis sillä oletuksella, että laskut ovat oikein) vaikkakin tuttuun tapaan työkalujen toiminnan kertaamiseen menikin välillä pikkuhetki. Esimerkiksi välillä oli vaikea muistaa, kumpi Spatial Query- ja Join by location-työkaluista tekikään hakemaani asiaa. Isompia ongelmia tehtävien tekemisessä ei kuitenkaan tälläkään kertaa ollut ja tarvittaessa sain apua kavereilta. Nyt, viikon kuluttua viidennestä kurssikerrasta mielessä on oikeastaan vain yksi  tekemäni moka. Loin aluksi Helsinki-Vantaan lentokentän bufferialueen väärällä projektiolla, jolloin se näkyi ruudulla jättimäisenä. Tajusin kuitenkin ongelman miltei heti bufferialueen luomisen jälkeen. Alapuolella on kurssikerran tehtäviin liittyvistä laskuista saamiani tuloksia.

  • Helsinki-Vantaan 2 km bufferialueen asukkaat: 11 491
  • Edellisen kohdan asukkaista myös 65dB melualueella: 324
  • Malmin lentokentän 2 km bufferialueen asukkaat: 57 536
  • Asukkaita asemien 500m bufferialueilla: 106 691
  • Taajamissa asuu 478 371 ihmistä eli 97,6% kaikista asukkaista
  • Taajamien ulkopuolella asuu 1 411 kouluikäistä eli 2,6% kaikista kouluikäisistä
  • Ulkokansalaisien osuus yli 10%: 40 alueella, yli 20%: 11 alueella ja yli 30%: 6 alueella

Helsingin Yhtenäiskoulu-tehtävään saamani vastaukset

  • Yläasteikäiset (12-14 v.) seuraavana vuonna: 62
  • Kouluikäisten osuus: 9,7%
  • Muunkielisiä kouluikäisiä: 10

Lisäksi tein kurssikerran jälkeen kartan, joka kuvaa Yhtenäiskoulun koulupiirin taloja, joissa asuu kouluikäisiä. Päätin myös kokeilla jotain uutta ja Amandan neuvojen avulla löysin Helsingin kaupungin sivujen kautta Helsinki Region Infoshare-sivuston, josta latasin ja lisäsin karttaani Helsingin alueen tiestöä ja junaradan. En kuitenkaan saanut luotua haluamallani tavalla katkoviivaa junaradan kohdalle. En jaksanut myöskään viimeistellä karttaani täydellisesti Print Composerissa

 

Viikko 4

Neljännellä kurssikerralla aiheena oli ruudukkokarttojen laatiminen. Kurssikerta ja ruudukkotehtävät sujuivat mielestäni ilman erityisempiä ongelmia ja suurin osa karttojen tekemiseen kuluttamastani ajasta meni kartan ulkoasun hiomiseen.

Päätin tehdä luennon aiheesta kaksi karttaa, jotka kuvaavat pääkaupunkiseudun väestön jakautumista ja verrata näitä, koska itsessään niiden tiedot ovat mielestäni kohtuullisen itsestäänselviä. Molemmista kartoista näkee, että väestö asuu tiiviimmin Helsingin kantakaupungissa. Toinen kartta kuvaa väkimäärää neliökilometrin ruuduissa ja toinen 500m x 500m ruuduissa.

Tekemissäni kartoissa ei ole suuria eroja. Neliökilometri-ruutuinen kartta on hieman helpommin luettava, mutta pidän pienempiruutuista karttaa huomattavasti parempana, sillä se esittää alueiden asukastiheydet tarkemmin. Pienempiruutuisesta kartasta myös erottaa esimerkiksi Nuuksion asumattomat alueet, hyvin verrattuna isompiruutuiseen, jonka ruudut peittävät enemmän kartta-alueesta.

Suurimman osan kuluttamastani ajasta käytin kuitenkin muokatessani kartan ulkoasua ja mielestäni se onnistui kohtalaisen hyvin. Kartan värimaailma miellyttää ainakin minun silmääni ja mielestäni se on selkeästi luettava. Parantamisen varaa jäi kuitenkin kaupunkien nimien väreissä. Esimerkiksi Helsingin nimi ei kunnolla erotu tummien keskustan värien seasta. Halusin kuitenkin sijoittaa tekstin keskustan kohdalle, sillä se tuntui luontevalta. Haluan myös kiittää Onnia, joka ehdotti minua käyttämään Clip-toolia ruutuaineiston rajaamisessa kuntien rajojen sisään. Halusin tehdä sen, koska mielestäni se paransi kartan ulkonäköä ja kuvasi hyvin rajaa, johon ruutuaineisto loppuu.

 

Viikko 3

Kolmannen kurssikerran teemana oli tietojen siirto tietokantojen välillä ja uuden tiedon luominen olemassa oleviin tietokantoihin. Kurssikerta aloitettiin Afrikka-aiheisen aineiston työstämisellä. Tietokantojen tietoja yhdistelemällä saatiin esimerkiksi tarkasteltua öljykenttien ja timanttikaivosten sijoittumista valtioittain. Samalla pohdittiin näiden resurssien yhteyttä Afrikan konflikteihin. Afrikan tilannetta ja kehittyneisyyttä tarkasteltiin myös internetin käyttäjien määrää kuvaavilla luvuilla. Tein itse tähän liittyen kartan joka kuvaa internetiä käyttäneiden ihmisten osuutta Afrikan maissa vuonna 2017.

Edellä mainitun kartan lisäksi tein myös Afrikan konfliktien, timanttikaivoksien ja öljykenttien sijaintia kuvaavan kartan. Toisin kuin monet muut kurssilaiset päätin esittää piste-ja koropleettikartat erikseen, sillä näin ne pysyvät selkeästi tulkittavina. Resurssi- ja konfliktikarttaa tulkittuani kiinnitin huomioni samoihin asioihin, jotka Amanda ja Riina mainitsivat blogeissaan. Kartan konfliktitiedoissa saattaa olla puutteita, sillä esimerkiksi Libyan lähihistorian epävakaisuudet eivät siinä näy. Päätin lisätä omaan konfliktikarttaani maiden nimet, jotta siitä saa enemmän irti. Olen kuitenkin pettynyt siihen, että esimerkiksi Kongon tasavallan ja Lesothon valtionimet eivät näy lopullisessa kartassa. Kurssikerran ensimmäisen puoliskon jälkeen olin tyytyväinen sillä olin mielestäni sisäistänyt opetetut asiat ilman suurempia ongelmia. Luennon tahdissa pysyminen oli huomattavasti helpompaa kuin edellisellä luennola. Kurssikerran jälkimmäisen puolikkaan aikana aloitettu valuma-aluekartta ei ollut myöskään kovin haastava tuotettava. Karttaa tehdessäni koin ongelmia oikeastaan vain diagrammien koon säätämisesessä, mutta sekin ongelma poistui ahaa-elämyksen myötä. Päätin jättää valuma-alueiden maapinta-alan ja järvisyyden vertaamisen kartasta, sillä mielestäni se teki kartasta sekavan. Sen sijaan tyydyin siihen, että tekemäni kartan lukijat pääsevät vain vertailemaan eri valuma-alueiden järvisyyksiä pylväsdiagrammien avulla. Valuma-alueiden maapinta-alojen ja vesistöpintalojen suhteen tarkastelu olisi ollut mahdollista tehdä ympyrädiagrammeilla, kuten Oulan päätti tehdä. En kuitenkaan itse tähän ryhtynyt sillä ympyrädiagrammien sektoreiden kokoa on mielestäni vaikea tulkita ja vertailu eri valuma-alueiden väillä on täten haasteellista. Kokeillessani ympyrädiagrammeja minua ärsytti se, että pienemmillä valuma-alueilla diagrammit olivat mahdottomia tulkittavia niiden pienen koon vuoksi. Alapuolella on tekemäni valuma-aluekartta.

Lähteet:

Riinan GIS-Blogi: Kurssikerta 3. Luettu 6.2.2019                                                        https://blogs.helsinki.fi/riinakor/

Amandan GIS Blogi: Tietokantaliitokset. Luettu 6.2.2019                                        https://blogs.helsinki.fi/amandaoj/

Oulan GIS-Seikkailut: Kolmas kerta konfliktit kertoo. Luettu. 6.2.2019            https://blogs.helsinki.fi/inkeroul/

 

Viikko 2 – Ongelmia luennon tahdissa pysymisessä

Toisen kurssikerran alussa harjoiteltiin valintatyökalujen käyttämistä. Tässä vaiheessa luentoa minulla ei vielä ollut vaikeuksia pysyä kärryillä ja eri valintatyökaluvaihtoehtojen käyttö tuntui varsin simppeliltä. Myös pinta-alojen ja etäisyyksien mittaaminen sekä projektioiden vertaileminen hyödyntämällä etäisyyden ja pinta-alan mittaustyökaluja oli helppoa. Alla olevassa taulukossa on Inarin halki mitattu matka ja samalta alueelta mitattu pinta-ala, kolmessa eri projektiossa.

Ongelmat luennon tahdissa pysymisessä alkoivat kuitenkin, kun siirryttiin käsittelemään projektioiden vaikutuksia kuntien pinta-aloihin. Koin hankaluuksia tason tallentamisessa tietyssä projektiossa ja tehtävässä vaadittavien laskutoimitusten suorittamisessa. Jälkeenpäin ajatellen aiheeseen liittyvät harjoitukset ja tarvittavat laskut ovat kohtuullisen yksinkertaisia, mutta luennolla ja välittömästi sen jälkeen, opetetut asiat tuntuivat vaikeilta. Luennolla tahti olikin välillä osaamistasooni nähden liian kova, enkä ehtinyt ajatella mitä tehdään ja miksi. Pyrin vain tekemään asiat samalla tavalla kuin kerrottiin, jäämättä jälkeen opetuksesta. Kurssikertaan liittyvät tekemäni kartat kuvaavat Mercator- ja Gall-Peters- projektioiden pinta-ala vääristymiä suhteessa pinta-alaltaan tarkempaan Lambertin projektioon. Näitä tehdessä kuitenkin pääsin perille hyvin siitä, mitä aiemmin harjoiteltiin luennolla ja harjoituksen uusiminen sujuu nyt vaivatta. Edellämainitut kartat ovat esitettynä alapuolella.

 

Kartat tehtyäni tulin ajatelleeksi, että olisin voinut tehdä niiden legendat hieman selkeämmin, sillä niistä puuttuu tieto siitä, että projektiot vääristävät pinta-alat todellisia suuremmiksi. En kuitenkaan enää jaksanut alkaa muuttamaan tietoja, sillä koin, että voin mainita asiasta tekstissä. Huomasin myös, että toisessa kartassa prosentit on esitetty ilman desimaaleja, toisin kuin toisessa, jossa luvut ovat kahden desimaalin tarkkuudella. Kartat kuitenkin osoittavat hyvin sen miten niissä mainitut projektiot vääristävät pohjoisten alueitten pinta-aloja voimakkaasti. Myös Riina totesi tämän blogissaan. Itseasiassa Lapissa pahimmat vääristymät ovat, jopa 700% luokkaa.

 

Lähteet:

Riinan GIS-Blogi: Kurssikerta 2. Luettu 1.2.2019  https://blogs.helsinki.fi/riinakor/