Viikko 3

Kolmannen kurssikerran teemana oli tietojen siirto tietokantojen välillä ja uuden tiedon luominen olemassa oleviin tietokantoihin. Kurssikerta aloitettiin Afrikka-aiheisen aineiston työstämisellä. Tietokantojen tietoja yhdistelemällä saatiin esimerkiksi tarkasteltua öljykenttien ja timanttikaivosten sijoittumista valtioittain. Samalla pohdittiin näiden resurssien yhteyttä Afrikan konflikteihin. Afrikan tilannetta ja kehittyneisyyttä tarkasteltiin myös internetin käyttäjien määrää kuvaavilla luvuilla. Tein itse tähän liittyen kartan joka kuvaa internetiä käyttäneiden ihmisten osuutta Afrikan maissa vuonna 2017.

Edellä mainitun kartan lisäksi tein myös Afrikan konfliktien, timanttikaivoksien ja öljykenttien sijaintia kuvaavan kartan. Toisin kuin monet muut kurssilaiset päätin esittää piste-ja koropleettikartat erikseen, sillä näin ne pysyvät selkeästi tulkittavina. Resurssi- ja konfliktikarttaa tulkittuani kiinnitin huomioni samoihin asioihin, jotka Amanda ja Riina mainitsivat blogeissaan. Kartan konfliktitiedoissa saattaa olla puutteita, sillä esimerkiksi Libyan lähihistorian epävakaisuudet eivät siinä näy. Päätin lisätä omaan konfliktikarttaani maiden nimet, jotta siitä saa enemmän irti. Olen kuitenkin pettynyt siihen, että esimerkiksi Kongon tasavallan ja Lesothon valtionimet eivät näy lopullisessa kartassa. Kurssikerran ensimmäisen puoliskon jälkeen olin tyytyväinen sillä olin mielestäni sisäistänyt opetetut asiat ilman suurempia ongelmia. Luennon tahdissa pysyminen oli huomattavasti helpompaa kuin edellisellä luennola. Kurssikerran jälkimmäisen puolikkaan aikana aloitettu valuma-aluekartta ei ollut myöskään kovin haastava tuotettava. Karttaa tehdessäni koin ongelmia oikeastaan vain diagrammien koon säätämisesessä, mutta sekin ongelma poistui ahaa-elämyksen myötä. Päätin jättää valuma-alueiden maapinta-alan ja järvisyyden vertaamisen kartasta, sillä mielestäni se teki kartasta sekavan. Sen sijaan tyydyin siihen, että tekemäni kartan lukijat pääsevät vain vertailemaan eri valuma-alueiden järvisyyksiä pylväsdiagrammien avulla. Valuma-alueiden maapinta-alojen ja vesistöpintalojen suhteen tarkastelu olisi ollut mahdollista tehdä ympyrädiagrammeilla, kuten Oulan päätti tehdä. En kuitenkaan itse tähän ryhtynyt sillä ympyrädiagrammien sektoreiden kokoa on mielestäni vaikea tulkita ja vertailu eri valuma-alueiden väillä on täten haasteellista. Kokeillessani ympyrädiagrammeja minua ärsytti se, että pienemmillä valuma-alueilla diagrammit olivat mahdottomia tulkittavia niiden pienen koon vuoksi. Alapuolella on tekemäni valuma-aluekartta.

Lähteet:

Riinan GIS-Blogi: Kurssikerta 3. Luettu 6.2.2019                                                        https://blogs.helsinki.fi/riinakor/

Amandan GIS Blogi: Tietokantaliitokset. Luettu 6.2.2019                                        https://blogs.helsinki.fi/amandaoj/

Oulan GIS-Seikkailut: Kolmas kerta konfliktit kertoo. Luettu. 6.2.2019            https://blogs.helsinki.fi/inkeroul/

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *