Ryhmä 3: Kohti yliopisto-opiskeluja!

Heippa kaikille!

Saimme tehtäväksemme kirjoitella vähän ajatuksistamme ja odotuksistamme yliopisto-opiskelusta. Lisäksi pohdimme myös, mitä tarkoittaa ja millaista on hyvä kasvatustieteellinen tutkimus. Vielä lopuksi keskustelimme kyseisen kurssin työtavoista ja ryhmätyöskentelystä unohtamatta mainita kaikkia niitä ennakko-oletuksia, joita meillä oli ennen kurssin alkua.

Lähdimme ryhmämme kanssa aluksi selvittämään, mitä on kasvatustieteellinen tutkimus. Helsingin yliopiston määritelmä kasvatustieteellisestä tutkimuksesta oli:”Tutkimus liittyy inhimilliseen kasvuun, kehitykseen, opetukseen ja oppimiseen erilaisissa konteksteissa.” (https://www.helsinki.fi/fi/kasvatustieteellinen-tiedekunta/tutkimus) Luettu 6.9.2018.

Ryhmämme mielestä keskeisimpiin hyvän kasvatustieteellisen tutkimuksen piirteisiin lukeutuvat muun muassa yhteistyö muiden lähitieteiden kanssa, objektiivisuus, yhteiskunnallinen vastuu, merkityksellisyys ja tavoitteellisuus. Yhteistyö muiden lähitieteiden kanssa mahdollistaa monipuolisen näkökulmien käytön tutkimuksessa, sekä laajan teoriapohjan tutkittavalle aiheelle. Tämän kaltainen tutkimus on yhteiskunnallisesti merkityksellistä, sillä se tarkoittaa vastuun kantamista tutkimuksesta ja sen tuloksista. Tutkimuksessa pidämme tärkeänä myös objektiivisuutta, sillä esimerkiksi tutkijan ennakkoluulot tutkittavasta ilmiöstä eivät saa vaikuttaa tulosten tulkintaan. Kasvatustieteellisessä tutkimuksessa tärkeää on myös monipuolisten tutkimusmenetelmien käyttö, koska tutkittavat ilmiöt ovat yleensä laajoja ja moniulotteisia, jolloin yksi tutkimusmenetelmä saattaa antaa vain yhden näkökulman ilmiöstä. Mielestämme hyvällä tutkimuksella tulee aina olla jokin selkeä tavoite. Lisäksi sen tulisi tuoda uutta tietoa, vahvistaa aiempaa tietoa tai auttaa meitä ymmärtämään jotakin ilmiötä paremmin.

Mihin kasvatustieteellistä tutkimusta siis mielestämme tarvitaan? Se on tärkeässä asemassa esimerkiksi erilaisten ilmiöiden ymmärtämisessä ja ongelmien ratkomisessa. Tämän kaltaista tutkimusta tarvitaan myös muuttuvassa maailmassa: ajan kuluessa kohtaamme uudenlaisia haasteita, kuten esimerkiksi digitalisaatio. Tutkimuksen avulla ymmärrämme näitä uusia ilmiöitä sekä niiden tuomia haasteita ja mahdollisuuksia paremmin. Kasvatustieteellisen tutkimuksen avulla saavutetun ymmärryksen pohjalta suunnitellaan myös esimerkiksi koulujen opetussuunnitelmia, joten sen rooli yhteiskunnassa on merkittävä.

Pohdimme myös millaista tutkijan työ on. Uskomme sen olevan vuorovaikutuksellista, monipuolista, käytännönläheistä ja luovaa. Lisäksi uskomme aineistojen vaativan tarkkaa tulkintaa. Tulkinnallisuus voi kuitenkin olla myös haastavaa, esimerkiksi luokkahuonetilanteen tai omien ennakkoluulojen takia. Vuorovaikutus on varmasti merkittävä osa tutkijan työtä nykypäivänä. Tutkimusta ei enää tehdä kovin paljoa yksin vaan erilaisissa tutkimusryhmissä. Tämän takia vuorovaikutustaidot ovatkin tärkeitä tutkijalle. Työn monipuolisuus syntyy mielestämme siitä, että tutkimuksen teko on pitkä prosessi, johon kuuluu monia eri vaiheita. Tutkijan on siis tehtävä erilaisia asioita aina tiedonkeruusta tutkimuksen kirjoittamiseen. Ajattelemme työn olevan myös melko käytännönläheistä verrattuna monen muun alan tutkijan työhön, sillä kasvatustieteellistä tutkimusta tehtäessä saatetaan monesti mennä kouluihin tutkimaan ja käyttää myös esimerkiksi osallistavaa tutkimusta.

Vaihdoimme myös ryhmämme kanssa ajatuksia yliopistossa opiskelemisesta. Heti alkuun sana yliopisto-opiskelu tuo mieleemme teoriapainotteisen ja akateemisen opiskelutavan. Opinnoissa korostuu itsenäinen tiedonhaku ja -tuottaminen, eikä valmiita vastauksia ole yhtä helposti saatavilla kuin peruskoulussa ja lukiossa. Tärkeää on muistaa kyseenalaistaa esimerkiksi teorioita tai tutkimustuloksia ja käyttää hyödyksi oikeutta kuulua osaksi tiedeyhteisöä. Opinnoissa tehdään paljon erilaisia ryhmätöitä ja -projekteja, ja tavoitteena onkin oppia toimimaan erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa ryhmissä. Opiskelijalla on itsellään vastuu omista opinnoistaan ja oppimisestaan. Jokaisella on mahdollisuus suunnitella itselleen sopivat tavoitteet ja vastuu niiden toteutumisesta.

(https://pixers.fi/julisteet/ryhmatyo-47684055) 14.9.2018

Kurssin ”Kohti tutkivaa työtapaa” pedagoginen lähestymistapa on ryhmämme mielestä opiskelijalähtöistä, suurimmaksi määrin itsenäistä sekä laajoja kokonaisuuksia käsittävää, tutkivaa toimintaa. Yhteiset kokemuksemme tutkivista opetusmenetelmistä pohjautuvat lukioaikoihin.

Silloinen tutkiva työskentely oli enimmäkseen pitkälle ohjeistettua ja opettajakeskeistä, eikä niin oma-aloitteista ja vastuun kantavaa työskentelyä kuin tällä kurssilla. Toisin kuin lukiossa, ”Kohti tutkivaa työtapaa”-kurssilla saimme heti alkuun valita yhteisen tutkimuksemme aiheen omien mielenkiinnon kohteiden pohjalta.

Kurssia edeltävät tietomme opiskelijalähtöisistä ja tutkivista opetusmenetelmistä ylemmällä korkeakouluasteella ovat hyvin vähäiset, joten tulemme oppimaan paljon uutta kyseisestä aiheesta.

Mia Laitinen, Tessa Rinkinen, Sini Saari, Liina Maximova, Taru Kyllönen, Hilma Ukkola, Ida Horttanainen, Saara Tattari, Elias Linnas ja Petteri Paajanen

18 Replies to “Ryhmä 3: Kohti yliopisto-opiskeluja!”

  1. Moikka !
    Kiva, että otitte esille digitalisaation tuomat haasteet kasvatustieteelliselle tutkimukselle. Koulumaailmassa sovellettavat tutkimustulokset ovat usein kaukana käytännöstä ja mielestäni olisi tärkeää, että varsinaisesta ruohonjuuritasosta etääntyneet asiantuntijat ja tutkijat laskeutuisivat ajoittain ns. varsinaiselle kentälle tarkkailemaan sovellusten toimivuutta niin oppilaiden kuin opettajienkin kannalta. Itse olen usein tuuminut, että tietotekniikalla kuuluisi olla välinearvon rooli koulussa itseisarvon sijaan.

  2. Heippa ryhmä 3!

    Mielestäni olette pohtineet blogitekstin aihetta laajasti, ja selvästi miettineet asiaa monelta eri kannalta. Myös digitalisaation esiin nostaminen on hyvinkin ajankohtainen aihe. Motivoinnin ja mielekkyyden lisäksi digitalisaatio pitää sisällään varmasti myös erilaisia haasteita, joita tutkimuksien avulla pääsee pohtimaan ja ratkomaan.

    Olette tuoneet hyviä ja omia näkökulmianne aiheeseen yliopiston määritelmän lisäksi. Olen kanssanne samoilla linjoilla siitä, että kasvatustieteellinen tutkimus on yhteiskunnallisesti merkittävää, ja tulokset voivat auttaa meitä ymmärtämään erilaisia ilmiöitä ja haasteita.

    Nostitte esiin kasvatustieteellisen tutkimuksen käytännönläheisyyden, ja olisikin mielenkiintoista kuulla lisää ryhmänne pohdintoja siitä, millaisia eri tutkimusmenetelmiä käyttäsitte kasvatustieteen alalla?

    Olette kiteyttäneet hyvin ajatuksenne yliopisto-opinnoista, ja voin itsekin samaistua niihin. Niin kuin tekstinne lopussa sanottekin, tulemme varmasti oppimaan tällä kurssilla paljon uutta tutkimuksen tekemisestä eri vaiheineen!

    Melissa/ryhmä 13

  3. Monipuolista pohdintaa ja hyvin tarkasteltu aihetta eri näkökulmista. Vuorovaikutustaitojen tärkeys käytännön työssä ja tutkimuksessa oli mielestäni hyvin esillä sekä kuinka sitä on hyvä harjoitella jo opintojen aikana mm. näiden ryhmätöiden avulla. Ryhmällä on mielestäni hyvä käsitys myös itse tutkimuksesta, sen luonteesta, ja mihin sillä pyritään.

    Minna-Maria/ ryhmä 13

  4. Tekstinne on hyvin monipuolinen sekä kattava ajattelustanne tutkimukseen ja tutkijan työhön. Olette myös hyvin koonneet tekstin ensimmäiseen kappaleeseen lyhyen yhteenvedon siitä, mitä tekstinne sisältää ja mitä olette pohtineet. Lukijana saa tästä selkeän kuvan työskentelynne kulusta.

    Vertailunne tutkivaan työtapaan kokemukseenne lukiosta oli myös kiinnostava ja samaistuttava. Olette myös tuoneet hyvin esiin ennakkoajatuksenne tulevasta, mutta myös tiedon, että totuus selviää vasta työskentelyn edetessä.

    Iiris / ryhmä 13

  5. Heippa!
    Minusta teillä on hyviä ajatuksia! Pohditte laajasti kasvatustieteellistä tutkimusta ja kurssin piilotavoitteita, vaikka kokemusta tutkimuksesta ei taida lukion jälkeen olla. Minusta oli hyvä, että nostitte esiin tutkimuksen objektiivisuuden tärkeyden. Olen samaa mieltä siinä, että tutkijan täytyy pystyä objektiivisena ja välttää omien ennakkoluulojensa vaikutusta tutkimukseen.

    Saara/ ryhmä 13

  6. Moi!
    Mielestäni olette onnistuneet listaamaan hyvin asioita liittyen kasvatustieteelliseen tutkimukseen. Yhdyn edellisten kommenttien mielipiteeseen digitalisaation merkityksestä sekä mahdollisuuksineen että uhkineen, mutta nostaisin jopa tärkeämmäksi mainitsemanne aiheen, kuinka suuri vaikutus kasvatustieteen tutkimuksella todellisuudessa onkaan koko yhteiskunnan pitkän aikavälin kehitykseen. Uudet löydöt vanhojen lainalaisuuksien rinnalla luovat pohjan kaikille tieteen aloille, sillä se luo edellytykset ihmisen maksimaaliseen kehitykseen ja luo yhteiskunnan käyttöön entistä kyvykkäämpiä yksilöitä.

    Aliisa / Ryhmä 15

  7. Minusta teillä on kypsää ja ajatuksia herättävää pohdintaa kasvatustieteiden tutkijan työstä sekä siitä, miksi kasvatustieteellinen tutkimus on merkityksellistä. Lisäksi olette uskottavasti perustelleet, miksi juuri valitsemanne tietyt seikat ovat kasvatustieteellisessä tutkimuksessa keskeisiä asioita. Myös Helsingin yliopiston sivuilta poimittu määritelmä kasvatustieteellisestä tutkimuksesta on mielestäni hauska ja hyvin tekstiänne täydentävä yksityiskohta.

    Kehitysehdotuksena kysyisin, olisiko tekstin ehkä voinut aloittaa hieman mukaansa tempaavammin ja persoonallisemmin? Otsikko taas on varsin reipas ja ytimekäs!

    Jutta/ryhmä 15

  8. Pohdinnassanne on lähestytty tehtävää laajalti eri näkökulmista. Hieno oivallus selvittää myös Helsingin yliopiston määritelmä kasvatustieteellisestä tutkimuksesta ja peilata omia ajatuksia ja käsityksiä siihen.

    Olisin jäänyt pohtimaan hieman syvemmin asiaa kasvatustieteen objektiivisuudesta. Voiko se olla yksiselitteisen objektiivista?

    Oli mukavaa lukea ajatuksianne yliopistoista sekä yleisesti että kurssikohtaisesti.

    Laura/ryhmä 15

    1. Hei ryhmä 3!

      Olen Lauran (ryhmä 15) kanssa todella samoilla linjoilla. Oli nerokasta lisätä tekstiinne lainaus kasvatustieteellisen tutkimuksen määritelmästä Helsingin Yliopiston sivuilta.

      Mietin myös objektiivisuutta tutkijan työssä, minkä toitte esiin. Tietyllä tavalla tutkija tarvitsee ennakko-oletuksia ja toisinaan jopa ylös kirjatun hypoteesin mahdollisista tuloksista. Näkökulman rajaaminen voi olla myös vakavasti harkittavaa, kun lähdetään toteuttamaan kokeellista tutkimusta. Suoranaiseen objektiivisuuteen voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta pyrkiä kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Voisiko siis olla, että tutkijan kannattaisi ennen tutkimuksen toteuttamista pohtia ja koittaa tiedostaa omia lähtökohtiaan sekä normatiivisia oletuksiaan tutkimusaiheeseensa liittyen? Mitä mieltä olette?

      Pipsa/ryhmä 14

  9. Hei!

    Olette mielestäni onnistuneet pohtimaan kasvatustieteellisen tutkimuksen eri piirteitä sekä tutkijan työtä syvällisesti ja laajasti. Teillä on hyviä pointteja mm. kasvatustieteellisen tutkimuksen merkityksestä yhteiskunnassa. Lisäksi teksti on jäsennelty selkeästi.

    Samaistun myös kokemukseenne tutkivasta työskentelystä lukioajoilta, jolloin opetus ei ollut yhtä opiskelijalähtöistä kuin esimerkiksi tällä kurssilla.

    Meri-Tuuli/Ryhmä 15

  10. Moikka!

    Otatte hyvin kantaa kasvatustieteelliseen tutkimukseen, yliopisto-opiskeluun ja kursseihin (piilotavoitteisiin yms.). Samaistun todella paljon tekstiin ja edellä kommentoivien kommentteihin.
    Teksti on todella tarkasti jäsennelty ja suunniteltu. Tietopohja on hyvä, mutta olen sitä mieltä, että blogitekstimäisyyteen ja luovuuteen voisi panostaa vielä lisää! 🙂

    Anni/Ryhmä 13

  11. Moikka!

    Yhdyn myös edellisten kommentteihin hyvästä pohdinnasta. Olette pohtineet teemoja laaja-alaisesti ja mielenkiintoisesti. Erityisesti pohdinanne digitalisaatiosta ja sen yhteydestä kasvatustieteelliseen tutkimukseen jäi mieleeni.
    Olen kuitenkin samaa mieltä edellisen kommentoijan kanssa siitä, että tekstin olisi voinut kirjoittaa ehkä vähemmän tieteellisesti ja enemmän luovuutta käyttäen!

  12. Teillä on mielestäni laajaa pohdintaa kasvatustieteellisestä tutkimuksesta ja olette tuoneet hyvin esiin erilaisia näkökulmia tekstissänne. Minulle jäi tekstistä eniten mieleen digitalisaation merkitys kasvatustieteellisessä tutkimuksessa, mikä on mielestäni hyvin ajankohtainen aihe ja varmasti yhä enemmän läsnä tulevissa tutkimuksissa.

    Teksti on myös selkeästi jäsennelty ja etenee järjestelmällisesti. Vertaatte hyvin aikaisempia opintoja ja yliopisto-opintoja tutkivan työtavan näkökulmasta.

  13. Moikka!

    Blogitekstinne oli mielestäni monipuolinen ja mielenkiintoinen sekä toitte hyviä esimerkkejä ja näkökulmia tutkimukseen liittyen, erityisesti digitalisaation nostaminen esille oli erittäin hyvä ajankohtaisuuden takia. Teillä on myös laaja näkemys tutkimuksen piirteistä ja tutkijan työstä.
    Pidin tekstin selkeästä rakenteesta ja se oli myös hyvin samaistuttava!

  14. Moi!

    Tekstinne on helposti lähestyttävä ja kiinnostava. Monipuolista pohdintaanne on kiva lukea. Pidin siitä, että alussa selkeästi esittelitte, mitä teksti tulee sisältämään, vaikka alku olisi voinut olla myös “lennokkaampi”. Olen samaa mieltä, että tulemme varmasti oppimaan opiskelijalähtöisistä ja tutkivista opetusmenetelmistä paljon.

    Henni/ryhmä 15

  15. Moi ryhmä 3!

    Kiitos kirjoituksesta, jota oli ennen kaikkea miellyttävä lukea alusta loppuun. Tekstinne ja kirjoitusasunne oli luontevaa ja sujuvaa. Mielestäni alkuun oli hyvä tuoda esille Helsingin Yliopiston kuvaus kasvatustieteellisestä tutkimuksesta, se ikään kuin alusti tulevaa varten. Teksti oli hyvin pitkälti faktatietoa, en muiden tapaan jäänyt kaipaamaan mitään kevyempää kirjoitustyyliä, sillä kirjoitustyylinne pysyi hyvin samankaltaisena alusta loppuun asti- ja se toimi mielestäni hyvin.

    Mielenkiinnolla odotan tulevia kirjoituksianne!
    Nina//ryhmä 15

  16. Kirjoituksenne oli hyvä ja siinä pohdittiin hyvin yliopisto-opiskelun ennakko odotuksia ja todellisuutta. Yliopisto eroaa huomattavasti lukiosta ja mielestäni hyvä huomio oli, että vastauksia kaikkiin kysymyksiin ei ole ainakaan yhtä helppo selvittää, tai niitä ei välttämättä ole olemassakaan. Ryhmä työskentely taitojen tärkeys on yliopistossa korostunut niin kuin tekstissä mainitsitte.

    Jonna/Ryhmä 15

  17. Hei ryhmä 3!

    Pidän tavastanne lähteä kirjoittamaan tätä blogitekstiä! Alun koonti kirjoituksen sisällöistä on selkeyttävä ja lisäksi etsimänne lainaus kasvatustieteellisestä tutkimuksesta on mielestäni hyvä lisä!

    Hienoa pohdintaa myös kasvatustieteellisen tutkimuksen piirteistä! Nostitte esille poikkitieteellisen lähestymistavan, jota en ollut itse ennen tätä kurssia edes ajatellut sen tarkemmin.

    Muutama edellinen kommentoija olikin jo haastanut teitä pohtimaan tutkimuksen tekijän objektiivista lähestymistapaa. Onko se todella jotain mihin tutkijan tulisi pyrkiä?

    Elisa/ryhmä15

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *