Ryhmätöitä yliopistossa: ryhmä 7 mietteitä

Hyvä kasvatustieteellinen tutkimus on moniuloitteinen kokonaisuus, jolla on paljon yhteyksiä muihinkin tieteenaloihin. Tällaisia ovat erityisesti psykologia, yhteiskuntatieteet, sosiologia ja biologia. On tärkeää ottaa huomioon myös tutkimuksen eettisyys, jolla tarkoitetaan esimerkiksi tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumista sekä yksityisyyden turvaamista. Muiden tutkimusten tavoin, myös kasvatustieteellisten tutkimusten tulisi olla julkisia, jotta muutkin voivat tarkastella niitä kriittisesti ja tehdä mahdollisia jatkotutkimuksia.

Kasvatustieteellisiä tutkimuksia tarvitaan, jotta koulumaailmamme kehittyisi muuttuvan yhteiskunnan mukana. Tutkimuksesta on hyötyä mm. opettajankoulutuksen kehittämisessä ja sitä kautta myös tulevaisuuden koulumaailmassa. Yhteiskunnan tasolla kasvatustieteellinen tutkimus heijastuu päätöksentekoon, sillä opetussuunnitelmat laaditaan osittain tutkimustulosten pohjalta. Näiden suunnitelmien perusteella opettajat toteuttavat käytännön opetusta.

Tutkijan työ kasvatustieteellisessä tutkimuksessa sisältää moniammatillista yhteistyötä ja jatkuvaa kehittymistä. Työ sisältää paljon itsenäistä työskentelyä, mutta myös paljon yhteistyötä eri projektien kanssa, riippuen tutkimuksen aiheesta. Oppimisympäristöt, kasvatuksen filosofia ja erityisopetuksen kehittäminen ovat keskeisiä teemoja rajattomien mahdollisuuksien verkossa.

Luennolla mainittiin lisäksi siitä, että kurssi toteutetaan pedagogisesti eri tavalla kuin miten perinteisesti yliopisto-opinnot toteutetaan. Ero näkyy siinä, että tarvittavia materiaaleja tehtävien ratkomiseksi ei luovuteta opiskelijalle suoraan, vaan opiskelijaryhmät joutuvat itse löytämään ne. Sen lisäksi tehtävänannot ovat laajoja ja vaativat ongelmaratkaisutaitoja. Kurssilla mainittiin, että tästä on tullut valituksia ja se on aiheuttanut hämmennystä, sillä ohjeistus kurssin suorittamiseen ei kuulemma ollut selkeä. Oletamme, että valituksia ja hämmennystä ei olisi syntynyt, jos tämä työskentely tapa olisi ollut ennestään tuttua opiskelijoille. Valitettavasti se ei kuitenkaan ole ennestään tuttua perus- ja lukio-opetuksesta, joissa lähtökohtana on aina tarvittavien materiaalien saaminen, selkeät ohjeistukset ja selkeät raamit, joiden sisällä toimia. Koulussa tietoa muistetaan ulkoa ja sitä ymmärretään, mutta kaikki syvemmät oppimisen tasot jäävät heikoiksi. Oppimisen syvempiä tasoja ovat esimerkiksi tiedon käyttöönotto ja soveltaminen, tiedon analysoiminen, tiedon arvosteleminen ja uuden tiedon luominen. Syvemmät tasot vaativat ajattelua. Luettujen ajatusten/tiedon toistaminen ja sen ymmärtäminen ei riitä. Odotamme mielenkiinnolla, miten selviämme tulevista tehtävänannoista, jotka vaativat vastausten löytämistä omatoimisesti. Tällä kurssilla emme tule pärjäämään peruskoulun ja lukion oppimistavalla: ”luetaan asiaa, toistetaan asia omin sanoin ja unohdetaan se heti kun saa.”

Aiempi koulutus (peruskoulu, lukio) ei opetusmenetelmiltään tue argumentoinnin taitojen kehittymistä. Varsinkin ala-ja yläkouluissa opettajan asema luokkatilassa suorastaan kieltää opetettavan asian kyseenalaistamisen. Vaikka peruskoulusta saatu oppimisen ja opiskelun malli ei ohjaa argumnetoinnin saloihin, oppimista tapahtuu toki muuallakin. Yliopistoa edeltäviä opintoja on vahvasti ohjanneet myös ympäristön luomat roolit ja odotukset, oppilaan rooli alistuvana tiedonvastaanottajana ja opettajan rooli ylhäältäpäin operoivana tiedon hallitsijana. Näistä lähtökohdista käsin onkin vaikea asettua uuteen rooliin tasa-arvoiseksi toimijaksi, osaksi tiedeyhteisöä. Näiden vastakkaisten toimintatapojen välissä tuntuu toisaalta, että yliopistossa opiskelu on kovin velvoittavaa, ja haastavampaa kuin aiemmat oppimisen mallit.

Kokemukset koulumaailman argumentoinnista ja väittelytaidoista kohdistuivat lähinnä kielten ja puheviestinnäin kurssien väittelytilanteisiin, jotka taas noudattivat tiettyä säännönmukaista järjestystä eivätkä kokemuksiemme mukaan ole sinällään siirrettävissä käytäntöön ja yliopisto-opiskelujen tueksi. Esimerkiksi lukiossa väittelyiden tavoitteena oli aina “voittaa” vastakkainen näkemys ja kaikin keinoin kumota vastakkaiset väitteet, eikä tämänkaltainen toiminta varsinaisesti edistä taitoja osallistua argumentoivaan keskusteluun saati olla osana tasa-arvoista, argumentoivaa keskustelua sekä tiedeyhteisöä.

Yksi hyvä piilotavoite ryhmätyössä on toimia vastuuta ottaen osana ryhmää. Tämä tavoite on haasteellisempaa saavuttaa aiempien ryhmätyökokemustemme vuoksi. Peruskoulussa sekä lukiossa olemme tottuneet toimimaan verrattain pienemmissä ryhmissä sekä ryhmätyöasetelma on ollut erilainen. Yleisesti ottaen tavoitteena on ollut lyhytaikaisempi ryhmätyön teko, johon on ollut saatavilla jo valmista tietoa sekä selkeä päämäärä. Myös opettajan rooli ohjaavana tekijänä ryhmätyön taustalla esimerkiksi jatkuvan seurannan ja palautteen antamisen myötä on ollut vahvasti vaikuttamassa ryhmätyön etenemiseen. Tässä uudessa tilanteessa joudumme itse suunnittelemaan kaiken lähes alusta loppuun sekä kantamaan yksin vastuun työn kulusta. Miten siis ottaa huomioon ryhmän koko työskennellessämme, jotta kaikki kokisivat kantavansa yhtä paljon vastuuta sekä saisivat yhtälailla mahdollisuuden osallistua työntekoon? Peruskoulussa ja lukiossa opetusmenetelmät saattoivat jopa kannustaa kiertämään tehtävänantoja sekä toimimaan siten, että suoriutumisesta koituisi mahdollisimman vähän itselle vaivaa.

Lisäksi kurssin eräistä piilotavoitteista keskittyy siihen, että opimme toimimaan ryhmänä, joka on enemmän kuin osiensa summa. Jotta ryhmä saavuttaa tavoitteensa tehokkaimmalla ja antoisimmalla mahdollisella tavalla, ryhmädynaamikan pitää pelata. Varsinkin lukiossa ollaan opittu, että ongelmanratkaisu onnistuu parhaiten, kun ryhmällä on yhteisymmärrys. Miten voimme antaa rakentavaa kritiikkiä ryhmäläisilemme ja miten se vaikuttaa ryhmädynaamiikkaan? Usein ryhmässä ei uskalleta nostaa esiin jonkun muun virheitä, mutta odotamme, että tällä kurssilla opimme huomaamaan ja nostamaan esille alueita, joissa olisi parantamisen varaa ryhmän yhteisen hyvän vuoksi. Toivomme, että se ei vaikuta ryhmädynaamiikkaan kielteisesti vaan rikastuttavasti.

 

Krista Eteläpää, Amanda Poutiainen, Annuliina Pulli, Eveliina Juvonen, Lamia Khan, Raisa Marjakangas, Noora Lahtinen, Sonja Ohra-aho, Tex Suchodolski, Johanna Hyvönen – Ryhmä 7

11 Replies to “Ryhmätöitä yliopistossa: ryhmä 7 mietteitä”

  1. Heippa ryhmä 7!
    Olette määritelleet kasvatustieteellisen tutkimuksen hyvin ja rinnastaneet siihen myös muita tieteenaloja, kiva. On mielenkiitoista huomata, kuinka käsittelette sen tarpeellisuutta niin yksilö, yhteisö kuin yhteiskunnankin tasolla. Peilaatte yliopisto-opiskelua asiallisesti ja perustellusti peruskouluun ja lukioon, ja esitätte niitä kohtaan sellaista kritiikkiä, johon ainakin itse voin jollakin tavoin yhtyä. Toisaalta asia on myös hyvin koulu – ja lukiokohtainen: meillä kyllä kannustettiin vahvasti lukiossa siihen, että opettajia voi ja pitääkin kyseenalaistaa.
    Itse olisin ehkä ujuttanut tekstiin muutaman kuvan, sillä tällöin kirjoitus muistuttaisi entistä enemmän blogipostausta.
    Mutta kaiken kaikkiaan mielestäni tämä on hyvä ja asiallinen kirjoitus, jossa olette esitelleet monenlaisia ja erilaisia piilotavoitteita.

    Sini / ryhmä 3

  2. Hei,
    Teksti oli onnistunut blogi-kirjoitus. Se oli blogiin sopivasti rytmitetty ja sujuva luettava. Nostitte rivien välissä tehtävän antoa esille, selkeyttäen sekä lukijalle, että arvioijalle tarvittavien aiheiden läpikäyntiä. Rivien välissä se ei kuitenkaan tuntunut lainkaan blogi-rakennetta rikkovalta.
    Hieman oli peruskoulu/lukio pohjalta vertailua liioiteltu. Mutta voi vain itsestä tuntua, kun niistä on niin järkyttävän kauan!
    Loistavaa.

  3. Heippa!

    Kiitos pohtimaan laittavista mielipiteistä! Tekstinne oli selkeä, johdonmukainen ja käsittelitte laajasti kaiken mitä oli tehtävänannossa ilmoitettu. Oli uskaliasta ja jopa hurjaa, kuinka nostitte esiin peruskoulun ja lukion eron toimijuudessa ja mm. argumentointiin kannustamisessa. Olen itse huomannut, että monet ihmiset käsittävät argumentaation heti valtavana sotana. “Kuinka saan mahdollisimman hyvin kumottua täysin toisen väitteet ja päätyä taistelun voittajaksi?” -ei sinun tarvitse. Oman kokemuksen mukaan olen pienestä pitäen aktiivisesti harjoittanut kyseenalaistamista ja pyrkinyt lisäksi esimerkiksi sijaisuuksia tekemällä luomaan luokkiin kysymisen ja perustelemisen kulttuurin. Kuitenkin, voin vain puhua omasta puolestani ja voi olla (kuten sanoitte), että monissa kouluissa esimerkiksi argumentointia ja sitä kautta myös ryhmässä toimimista ei kunnolla harjoitella. Siihen tulisi tulla muutos. Hienoa on kuitenkin, että nyt viimeistään pääsemme kaikki tällaiselle kurssille, jossa toimijuutta vaalitaan. Mahtavaa! Hyvä te 🙂

    Niina/ Ryhmä5

  4. Hei! Kirjoituksenne oli hyvin selkeä ja sitä oli helppo lukea. Toitte siinä esille mielestäni monia tärkeitä näkökulmia kasvatustieteellisestä tutkimuksesta.

    Mielestäni esititte erityisesti hyviä ajatuksia ryhmätyöskentelystä. Hyvä, että olette päättäneet keskittyä siihen, että myös rakentava kritiikki voi viedä ryhmän työskentelyä usein eteenpäin. Oli kiva lukea, kuinka toitte esiin myös omia kokemuksianne lukiosta ja siitä, kuinka siellä voitaisiin harjoitella enemmän esimerkiksi argumentaatiota. Voin samaistua ajatukseenne siitä, kuinka tämä kurssi saattaa tuntua haastavalta, sillä sen työtavat eroavat niin merkittävästi lukiossa käytetyistä työtavoista.

    Teksti olisi ehkä voinut olla hieman elävämpää, jolloin se olisi pitänyt lukijan kiinnostuksen vielä paremmin yllä. Kaiken kaikkiaan kirjoituksenne oli kuitenkin mielestäni onnistunut!

    Tessa/ Ryhmä 3

  5. Moikka!

    Mielestäni teksti oli hyvin rakennettu, ja oli hienoa lukea, että esimerkiksi tasa-arvon toteutuminen kasvatustieteellisessä tutkimuksessa oli nostettu esiin jo ensimmäisessä kappaleessa. Oli mukavaa, että teitte paljon vertailua aiempiin opintoihin, sillä se sai minutkin miettimään esimerkiksi lukio-opintojani ja pohtimaan, kuinka paljon erilaisempaa tämä yliopisto-opiskelu oikeastaan onkaan. Kiitos!

    Marika/ryhmä 5

  6. Moikka,

    Selkeä ja hyvin perusteltu blogiteksti. Kivasti vertasitte peruskoulua&lukiota yliopisto-opiskeluun pitkin matkaa ja onkin hyvä huomio, että lukiossa totuttiin saamaan hyvin selkeät tehtävänannot kaikkeen. Tämä aiheuttaa uudelle yliopisto-opiskelijalle varmastikin hämmennystä, koska heti alusta asti pitäisi olla todella itseohjautuva ja tutkiva.

    Alkuun olisi voinut miettiä jotain mukaansa tempaavampaa kappaletta ja väliin mahdolisesti kuvia elävöittämään tekstiä, mutta muuten selkeä ja helppo teksti lukea.

    Ryhmädynamiikkaa oli hyvin pohdittu ja se onkin todella tärkeä osa yliopisto-opiskeluita. Jokaisen on hyvä tiedostaa, mitä hyvään ryhmädynamiikkaan sisältyy.

    Elisa /Ryhmä 4

  7. Heippa ryhmä 7!

    Heti alkuun haluaisin kehua teidän kirjoituksenne selkeää rakennetta ja monipuolista kurssikirjallisuuden käyttöä ajatustenne perustana. Vaikka teksti ei ehkä heti alussa tempaissut lukijaa mukaansa, se oli miellyttävä kokonaisuus jossa tärkeimmät ajatukset tutkimustyöstä tulivat esiin. Mielestäni moniulotteisuus (yksilö, yhteiskunta jne) nousee tekstissänne mielenkiintoisella tavalla pinnalle, ja se herätti ainakin minussa paljon uusia mietteitä. Paljon plussaa myös tasa-arvonnäkökulman mukaan ottamisesta.

    Terkuin, ryhmä 1/Nina

  8. Selkeä ja sujuva teksti. Olette nostaneet esiin monia hyviä ja tärkeitä huomioita ja pohtineet osuvasti kurssin luonnetta ja tavoitteita. Teksti nojasi aika paljon omiin henkilökohtaisiin kokemuksiin ja oli näinollen ehkä turhan yleistävä ja liioittelevakin, mutta näen mitä ajatte takaa ja teillä on siinä hyvä pointti. Onnistunut kokonaisuus! 🙂

    Emmi / Ryhmä 1

  9. Moikka ryhmä 7!

    Blogitekstinne on selkeä ja hyvin perusteltu, joten sitä on helppo lukea. Käsittelette todella hyvin ja laajasti perus- ja lukio-opetuksen sekä yliopisto-opintojen eroavaisuuksia. Erityisesti tätä kurssia käsitteleviin pohdintoihinne on helppo samaistua, sillä tällainen opiskelutapa on myös minulle uutta ja haastavaa. Hyvä huomio tekstissänne on myös se, että aiemmissa opinnoissa voittaminen on ollut väittelyn ainoa päämäärä.

    Tuotte tekstissänne hienosti esille ryhmädynamiikkaan vaikuttavan rakentavan kritiikin, johon aiemmissa opinnoissa ei ole kannustettu. Kritiikin antaminen sekä vastaanottaminen onkin siitä syystä meille monille vierasta ja saattaa tuntua epämiellyttävältä, mutta onneksi pääsemme harjoittelemaan näitä taitoja yhdessä.

    Lukiessani blogitekstiänne olisin kaivannut esimerkiksi muutaman aiheeseen liittyvän kuvan tai jotain muuta kevennykseksi, sillä teksti oli todella asiapainotteinen. Muutama väliotsikko olisi myös voinut olla kiva lisä hyvin jäsenneltyyn tekstiinne.

    Kiitos hienosta blogitekstistä!

    Johanna/ ryhmä 4

  10. Hei ryhmä 7!

    Blogitekstinne on selkeä ja täynnä mielenkiintoista sisältöä. Teksti on mielestäni hyvin jäsennelty ja siinä on selkeä rakenne. Tekstissä on paljon hyviä havaintoja ja argumentteja, jotka ovat hyvin perusteltuja. Tekstissä on hyvää vertailua peruskouluopiskelun ja yliopisto-opiskelun välillä. Kuvat olisivat piristäneet tätä erittäin asiapainotteista kokonaisuutta. Kerrassaan onnistunut blogikirjoitus.

    Ronja/Ryhmä 4

  11. Moikka ryhmä 7! Teksti oli hyvin kirjoitettu, täynnä hyvää pohdintaa ja tuotu hyvin esille mitä opimme tutkimuksen teon lisäksi tältä kurssilta. Teksti oli helposti luettavissa ja ymmärrettävissä, joten lukeminen oli jouhevaa. Olisin kaivannut ehkä muutaman kuvan väliin ja vähemmän esseemäisen kirjoituksen.
    Toitte rohkeasti esille omakohtaisia kokemuksia esille opiskelusta yläkoulusta ja lukiosta. Kiinnittäisin kuitenkin vielä huomiota tapaan tuoda tätä esille, koska helposti voi saada kuvan, että asia on edelleen näin. Uusi opsihan kiinnittää huomioita argumentointitaitojen kehittymiseen jo alakouluissa. Lisäksi opsissa otetaan kantaa tähän ulkoaoppimisen malliin ja keskitytään enemmän tiedon sisäistämiseen ja kokonaisuuksien hallintaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *