Ryhmä 4: Monipuolinen kasvatustiede

Laaja-alainen vaikutus

Mitä kasvatustiede oikein on? Tämä haastava kysymys toi ryhmämme mieleen monenlaisia näkökulmia. Kokosimme niistä parhaimmat.

Kasvatustiede tutkii oppimista, kehitystä ja kasvua eri näkökulmista. Kasvatustieteellisen tutkimuksen tavoitteena on kehittää koulutus- ja kasvatusmaailmaa sekä saada tietoa siitä. Sen laaja-alainen vaikutus näkyy yhteiskunnassamme useissa rakenteissa ja toimintatavoissa.  Kasvatustieteellisen tutkimuksen avulla voidaan kehittää opetusta ja  käyttää lähteenä poliittiseen päätöksentekoon. Sen avulla saadaan tärkeää tietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi oppimisen ja kehityksen tukemisessa.  Kattava kasvatustieteellinen tutkimus tukee uusien oppimistekniikoiden käyttöönottoa koulujen ja päiväkotien arjessa. Kasvatustiede on myös tärkeää, sillä oppimistyylejä on yhtä paljon kuin oppijoitakin. On hyvä osata tunnistaa oppimisvaikeudet ja sen jälkeen osata antaa oikeanlaista tukea niihin. Lisäksi kasvatustiede voi tutkia mm. tasa-puolisuutta opetuksessa ja edistää tasa-arvoa. Kasvatustieteissä hyödynnetään tiedon rakentelua eli vanhan tiedon päälle haetaan uutta tietoa uusista tutkimuksista. Tiedon lisääntyminen ei aina kumoa vanhaa tietoa vaan laajentaa näkökulmaa ja tuo uutta. Kuitenkaan ainoa syy tutkimuksen tekemiseen ei ole aina muutoksen hakeminen, sillä kehittymistä halutaan myös seurata. Kasvatustiede kouluttaa opettajia ja opettajat ovat iso osa lasten elämää ja perheen ohella yksi suurimmista lasten sosialisaatioon osallistujista.

Hyvä kasvatustieteilijä on vuorovaikutuksessa muihin tutkimusaloihin. Kasvatustieteet käsittelevät ihmisiin ja erityisesti oppmiseen liittyviä ilmiöitä, joten hyvät sosiaaliset taidot tulevat tarpeeseen. Kasvatustieteilijän työssä täytyy olla kiinostunut kaikenlaisesta uudesta. Uuden tutkiminen ja ongelmiin ratkaisun löytäminen ovat avain asemassa kaikilla kasvatustieteilijöillä. Kasvatustieteen tutkijan työ edellyttää ennenkaikkea ennakkoluulottomuutta, sillä usein ei tiedä mitä tulokseksi saadaan ja onko tieto hyödynnettävissä. Intensiivinen yhteistyö erilaisten toimijoiden kanssa on tärkeää. Sitoutuminen työhön vie asioita eteenpäin. Kasvatustieteen tutkijan on pystyttävä johtamaan itseään ja ottamaan vastuuta omista menoistaa, sillä työaikaa ei ole määritelty. Kuitenkin yhteistyö muiden tutkijoiden ja rahoittajien kanssa voi tuoda työhön mukaan palavereja ja aikatauluja. Kasvatustieteiden tutkija kohtaa työssään erilaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa ja hänen on kyettävä olemaan puolueeton. Hyvä kasvatustieteilijä on kriittinen ja pystyy kyseenalaistamaan löytämäänsä tietoa.

Ryhmätöitä ja todellista ymmärrystä

Yliopisto opiskelu miellettän usein hurjaksi pänttäämiseksi yksin kirjastossa ja tylsien monen tunnin luentojen kuunteluksi. Uusilla opiskelijoilla on yleensä tietynlainen kuva jo entuudestaan yliopistossa opiskelusta ja kokemus siitä on usein erittäin  teoreettinen, haastavana sekä itsenäisenä. Onneksi olimme ryhmämme kanssa saaneet jo toisenlaista käsitystä kavereilta jotka opiskelvat jo yliopistossa, sekä tuutoreiltamme.  Tärkeä osa kasvatustieteiden opiskelua on ryhmässä työskenteleminen, vuorovaikutustaitojen kehittäminen, pohdinta sekä keskustelu, sillä näitä taitoja tulemme myös tarvitsemaan tulevissa ammateissamme kasvatustieteiden parissa. Nykyajan opettajan on hyvä osata toimia itse yhteistoiminnallisesti ryhmässä, jotta voi hyödyntää samaa tekniikkaa tulevaisuudessa luokassaan. Ryhmässä työskenteleminen on hyvin opettavaista sekä kehittävää. Sen avulla pystymme kehittämään sosiaalisia taitojamme ja saamme uusia näkökulmia sekä ajatuksia muilta ryhmän jäseniltä.

Kurssin tavoitteet vaikuttavat  hyödyllisiltä tulevaa ammattia varten. Lähitieteiden ymmärtäminen omien oppilaidensa opettamisen tueksi on tärkeää, kuin myös ymmärrys siitä miten tutkimusta oikeasti tehdään. Näin olle opettajana on helpompi lähestyä uusia käytännön opetustyylejä, kun ymmärtää niiden taustaa.

Kurssin piilotavoitteet vaikuttavat korostavan oma-aloitteisuutta ja yhteistyötaitoja. Itsenäinen työskentely tapahtuu ryhmissä ja jokaisella on vastuu omasta ryhmästä. Kurssi haastaa ja krisitisoi omaa ajattelua. Kyseenalaistaminen ja reflektointi eli sen pohdinta mitä itse pohtii näyttäisivät olevan tärkeitä opittavia taitoja tällä kurssilla. Mietimme ryhmämme kanssa myös ongelman konkretisointia ja todellista ymmärtämistä. Lisäksi se mitä yliopisto-opiskelijana täytyy pian oppia on tämä: oikeita vastauksia ei aina ole. Opiskelijalähtöinen opiskelutyyli on varmasti tehokkaampi kuin se, että luennoitsija selostaa salin edestä. Ulkoa opettelu on saanut väistyä ymmärryksen tieltä. Jokainen opiskelija joutuu tekemään työtä oppimisensa eteen. Näin ollen myös opittava asia jää paremmin mieleen. Myös se, että opiskelija itse osallistuu prosessiin tuo lisää mielenkiintoa ja motivaatiota kurssille.

Lopuksi

Kasvatustiede on monipuolinen ala. Se tutkii sekä ihmistä että yhteiskuntaa. Kasvatustieteen saralla on paljon tutkittavaa ja jokainen voi löytää oman mielenkiintonsa laajasta skaalasta. Kasvatustieteiden opiskelijat ovat usein kiinnostuneita useista eri aloista. Tällä alalla jokainen pääsee löytämään omat vahvuutensa ja mielenkiinnon kohteensa ja soveltamaan niitä omassa työssään tulevaisuudessa. Monipuolisuus näkyy myös jo opiskeluaikana. Opintokokonaisuuksien vaihtelevat suoritustavat pitävät mielenkiinnon yllä ja ajattelun virkeänä.

Ryhmä 4: Johanna Ihanus, Anna-Sofia Flinck, Anssi Braunschweiler, Elisa Vottonen, Ronja Aaltonen, Meiju Heikonen

 

 

19 vastausta artikkeliin “Ryhmä 4: Monipuolinen kasvatustiede”

  1. Hei,

    Blogiteksti oli hyvin jäsennelty ja tekstiä oli sen ansiosta helppo seurata. Väliotsikot tekstissä olivat mielestäni hyvä ajatus.

    Pohditte kasvatustieteellistä tutkimusta laajasti ja monesta eri näkökulmasta sekä havainnollistatte tekstiä hyvin esimerkkien avulla. Pidin siitä, että olitte koonneet ajatuksianne lopuksi, joka loi tekstiin hallitun ja selkeän vaikutelman.

    Eeva Bäckström /ryhmä 14

  2. Heippa ryhmä 4!

    Tekstinne oli selkeä, monipuolinen ja sitä oli mielenkiintoista lukea. Pohditte kasvatustieteellistä tutkimusta monenlaisilta kanteilta ja teitte siitä hyviä pohdintoja. Erityisesti oppimisvaikeuksien ja tasa-arvon esiintuominen on mielestäni tärkeä ja ajankohtainen aihe.

    Olitte pohtineet hyvin kurssin tavoitteita sekä piilotavoitteita, ja teillä oli hyvät ja realistiset käsitykset niistä. Tekstistänne huomaa, että teillä on jo hyviä käsityksiä yliopisto-opiskelusta sekä tulevaisuuden työnkuvastamme nostaessanne esiin yhteisopettajuuden, sekä sitä tukevat harjoittelut ryhmätöiden muodossa näin opiskeluaikana.

    Blogitekstinne viimeinen kappale ja ajatustenne tiivis kiteyttäminen oli mukava lisä kirjoitukseenne. Kehitysehdotuksena olisin itse pilkkonut pisimpiä kappaleita hieman lyhyempiin osiin, jolloin tekstiä olisi vieläkin helpompi lukea.
    Kokonaisuudessaan teillä oli samaistuttava ja hyvin pohdittu ensimmäinen blogikirjoitus!

    Melissa/ryhmä 13

  3. Hei!

    Teillä on todella mielenkiintoista pohdintaa ja teksti on monipuolinen ja helposti lähestyttävä. Teillä on myös hyvä käsitys kasvatustieteellisestä tutkimuksesta ja toittekin esille hyviä näkökulmia.

    Olen samaa mieltä edellisen kommentoijan kanssa siitä, että väliotsikot toimivat hyvin ja loppukoonti vielä kiteyttää hyvin asian ytimen. Aloitus olisi voinut olla vielä hieman mukaansatempaavampi, jotta se herättäisi paremmin lukijan mielenkiinnon.

  4. Mukavan selkeää ja ytimekästä tekstiä. Olette selvästi paneutuneet asiaan.

    Teillä on hyvät ennakkotiedot niin kasvatustieteestä kuin yliopisto-opinnoistakin mikä on hyödyksi opinnoissa alkuun pääsemisessä.

  5. Se, että oikeita vastauksia ei aina ole oli mielestäni hyvä oivallus! Selkeää ja mielenkiintoista tekstiä, kiitos!
    Alaotsikot tosiaan nitoivat kokonaisuuden nätisti yhteen.

  6. Hei ryhmä 4!

    Olette saaneet hyvin selkeästi koottua monipuoliset ajatuksenne napakaksi, mutta paljon sisältäväksi tekstiksi. Olen samaa mieltä edellisten kommentoijien kanssa, väliotsikot toimivat tekstinne tyylissä hyvin ja teki lukemisesta selkeämpää ja jäsenneltympää.

    Olette nostaneet hyvin esiin ajatuksianne kasvatustieteistä ja varsinkin korostus kiinnostuksesta muihin tutkimusaloihin oli mielestäni tärkeä ja tarvittava. Tekstistänne näkee, että olette saaneet keskusteltua ja palloteltua ajatuksianne monesta eri näkökulmasta, sekä kirjoituksenne on rakennettu huolella. Ensimmäiseen pitkään kappaleeseen olisi kaivannut toisen kommentoijan tapaan ehkä hieman kevennystä / osiin pilkkomista. Tekstiänne oli kuitenkin kokonaisuudessaa helppo ja mukava lukea!

    Iiris / ryhmä 13

  7. Hei !

    Mielestäni oli mainiota, että otitte esille toimijoiden, eli olettaakseni tieteenalojen välisen yhteistyön tärkeyden myös kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Itse erityispedagogiikan opiskelijana näkisin yhteistyön mm. sosiaalitieteiden, psykologian ja jopa lääketieteen kanssa lähestulkoon välttämättömänä. Tieteenalan täysin itsenäiseksi julistautuminen muista aloista tuo usein hallaa tutkimukselle. Niinkuin elämässäkin, on tieteellisessä tutkimuksessakin tärkeää tutkia ilmiöiden eri ulottuvuuksia useammalta suunnalta.

  8. Hei!

    Tekstiänne on mukava lukea. Pohditte kasvatustiedettä, kasvatustieteilijää ja yliopisto-opiskelua monista eri näkökulmista kuitenkin tiivistäen ytimekkäästi. Väliotsikot pitävät hyvin kiinnostuksen yllä.

    Henni/ryhmä 15

  9. Moikka,

    teillä oli syvällistä ja informatiivista pohdintaa blogissanne mm. kasvatustieteilijän työstä, kiitos! Mielestäni yksi tekstin mielenkiintoisimmista näkökulmista oli käytännön tasolle tuotu ajatus siitä, kuinka opettajat (tulevat ja nykyiset?) oppivat uutta kasvatustieteellisestä tutkimuksesta, ja sitä kautta pääsitte puhumaan hieman opettajan roolista lasten elämässä.

    Pohditte hyvin ja laajasti kasvatustieteellisen tutkimuksen merkitystä yhteiskunnassa. Mietin kuitenkin, että ehkä muutama esimerkki ko tutkimuksen vaikutuksesta esim. mainitsemiinne yhteiskunnan rakenteisiin tai poliittiseen päätöksentekoon olisi vielä auttanut havainnnollistamaan asiaa. Lisäksi minustakin kappaleiden lyhentäminen/puolittaminen voisi hieman keventää lukemista.

    Jutta/ryhmä 15

  10. Moikka,

    teillä oli syvällistä ja informatiivista pohdintaa blogissanne mm. kasvatustieteilijän työstä, kiitos! Mielestäni yksi tekstin mielenkiintoisimmista näkökulmista oli käytännön tasolle tuotu ajatus siitä, kuinka opettajat (tulevat ja nykyiset?) oppivat uutta kasvatustieteellisestä tutkimuksesta, ja sitä kautta pääsitte avaamaan hieman opettajan roolia lasten elämässä.

    Pohditte laajasti kasvatustieteellisen tutkimuksen merkitystä yhteiskunnassa. Mietin kuitenkin, että ehkä muutama esimerkki ko tutkimuksen vaikutuksesta esim. mainitsemiinne yhteiskunnan rakenteisiin tai poliittiseen päätöksentekoon olisi vielä auttanut havainnnollistamaan asiaa. Lisäksi kappaleiden puolistus/lyhentäminen voisi hieman keventää tärkeää ja painavaa asiaanne.

  11. Toitte tekstissä hyvin esille kurssin piilotavoitteita, kuten ryhmässä toimiminen, joka antaa uusia näkökulmia sekä haastaa myös omaa ajattelua. Kasvatustieteissä on mielestäni tärkeää myös mainitsemanne seikka, että oikeita ja vääriä vastauksia ei aina ole. Toitte esille myös oppijoiden erilaisuuden, jolloin mielestäni tutkimuksen merkitys sekä opettajan kyky osata soveltaa opetusmenetelmiä käytännössä korostuu.

    Yleisesti toitte hyviä pointteja kasvatustieteistä tieteenä sekä teksti oli helppolukuista.

    Minna-Maria/ryhmä 13

  12. Moikka ryhmä 4!
    Tekstiänne oli mukava lukea, sillä se oli hyvin jäsennelty. Olen monien aikaisempien kommentoijien kanssa samaa mieltä siinä, että väliotsikot ja tekstin loppukoonti oli hyvä idea ja ne helpottivat tekstin lukemista. Te olette pohtinut hyvin kasvatustieteellistä tutkimusta ja kurssin piilotavoitteita. Teidän tekstinne on kirjoitettu asiantuntevasti ja teillä oli hyviä ajatuksia.

    Saara/ryhmä 13

  13. Teksti oli selkeää luettavaa ja sen raamit olivat kunnossa. Olitte pohtineet hyvin myös kurssin piilotavoitteita ja tavoitteiden tarkoitusta tulevaisuuden kannalta!

    Juuso Ratinen/Ryhmä5

  14. Heippa ryhmä 4!

    Oli mielenkiintoinen ja asiallinen teksti lukea! Te pohditte erittäin hyvin kasvatustieteellistä tutkimusta ja kurssin piilotavoitteet eivät jääneet epäselviksi. Tekstissä oli asiantunteva ote ja johdonmukainen eteneminen.

  15. Hei ryhmä 4!

    Mielestänne blogitekstinne on kirjoitettu sopivan tiiviiksi niin, että mielenkiinto säilyy loppuun saakka, eikä kirjoituskaan mene jaarittelun puolelle. Kuvailitte mielestäni hyvin tyhjentävästi tutkijan työtä ja avasitte hyvin sitä, mitä kasvatustieteellinen tutkimus todellisuudessa on. Olen samaa mieltä kanssanne siitä, että kurssilla ja yliopisto-opintojen aikana opittavat taidot ryhmätyöskentelyyn ovat varmasti enemmän kuin hyödyllisiä tulevaisuudessa.

    Nina//ryhmä 15

  16. Pohditte tekstissä kasvatusteidettä monesta eri näkökulmasta ja käyttötarkoituksesta. Kasvatustieteilijän työtä on myös pohdittu ja siinä täytyy löytää tasapaino vapauden ja vastuullisuuden välillä. Mielestäni myös hieno pointti oli se, että tutkijan on myös pystyttävä perustelemaan tutkimustuloksensa ja seistävä tutkimuksensa takana. Ryhmä työskentelyn tärkeys on hyvä havainto yliopisto-opiskelusta ja sen vallitsevuuden olen itsekin huomannut muutaman viikon aikana.

    Jonna/Ryhmä 15

  17. Hei ryhmä 4!
    Erittäin hyvin jäsennelty kirjoitus! Pidin erityisesti siitä, että olitte käyttäneet väliotsikoita. Olitte selvästi miettineet aihetta tarkasti ja lopputuloksena syntyi kirjoitus, jota lukijan oli helppo seurata. Olen samaa mieltä siitä, että opiskelijalähtöinen opiskelutyyli on hyvin tärkeää kasvatustieteen opiskelussa!

Vastaa käyttäjälle Jutta Kivijärvi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *