6. Kohti tuntematonta työtapaa

 

Syksyllä 2018 aloittaessamme kasvatustieteiden opinnot, meidät heitettiin suoraan keskelle kasvatustieteellisen tutkimuksen maailmaa. Saimme heti maistiaisen tutkivasta työtavasta, jota opettajankin tulee työssään toteuttaa. Pääsimme valitsemaan itseämme kiinnostavan aiheen ja muodostimme ryhmät sen perusteella. Ensimmäinen tehtävämme oli pohtia mm. kasvatustieteellistä tutkimusta eri näkökulmista ja tutustua kurssin tavoitteisiin. Siltä pohjalta syntyi tämä blogikirjoitus.

Kuten Tutkimuksen voimasanat -teoksessa todetaan (s.10), ihmistieteet eivät ikinä voi olla täysin objektiivisia, sillä tutkimuksen kohteena ovat sosiaalisesti merkitykselliset aiheet. Pohdimmekin, että hyvä kasvatustieteellinen tutkimus on subjektiivista, mutta pyrkii tiedostamaan omia arvolatauksiaan ja niiden mahdollisia vaikutuksia tutkimustuloksiin.

Hyvässä kasvatustutkimuksessa täytyy ottaa eri lähitieteenalojen tutkimustulokset huomioon ja tutkijalla tulee olla laaja-alainen tuntemus oman tieteenalan tutkimuksesta. Tutkimuksen voimasanat -teoksessa (s.41) todetaankin, että tämä perehtyminen on “työläs, mutta välttämätön vaihe”. Tutkimuksen tulee olla myös eettistä; laadukas tutkimus ei aiheuta kohtuutonta haittaa tutkittaville. Kasvatustieteelliseen tutkimukseen vaikuttaa yhteiskunnan nopea muutos. Mielikuvissamme kasvatustieteellistä tutkimusta tarvitaan koululaitoksen ja yhteiskunnan kehittämiseen.

Pohdimme, että opettajalla on ammatissaan mahdollisuus toteuttaa opetussuunnitelman tavoitteita itse määritteleminsä metodein. Samaa mieltä ollaan myös Opettajan didaktiikka -kirjassa, jossa todetaan seuraavaa; “opetussuunnitelma sitoo, eikä siitä voi poiketa, mutta toisaalta sen rajat ovat niin huokoiset, että konteksti on väljä ja sallii moninaisen toiminnan.” Pedagoginen autonomia on tärkeä taito, joka vaatii harjoittelua ja sitä voidaankin pitää ihanteena.

Mielsimme perinteisen yliopisto-opiskelun hyvin itsenäiseksi, ja sen vuoksi tämän kurssin suorittaminen ryhmissä poikkeaa odotuksistamme. Pohdimme kurssin piilotavoitteita ja näiden merkitystä tulevalle ammattitaidolle. Piilotavoitteiksi oli listattu mm. ryhmätyöskentelytaidot, jotka ovat tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeitä. Opetustyötä ei koskaan pysty tekemään yksin, vaan aina ollaan jonkun kanssa vuorovaikutuksessa. Kurssin tavoitteena on myös auttaa opiskelijoita ymmärtämään yhdessä tekemisen ja ideoimisen merkitys.

Piilotavoitteissa mainittu ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen on myös tärkeää, sillä tulevaisuuden ongelmien ja haasteiden ennakointi, sekä valmiiden toimintamallien antaminen on mahdotonta. Meidän on opittava kohtaamaan haasteita sekä selviytymään niistä luovasti niin yksin kuin osana ryhmää tai yhteisöä. Piilotavoitteiden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan sitä tosiasiaa, että oppimista tapahtuu kaiken aikaa, myös varsinaisten tavoitteiden ja tehtävien ulkopuolella.

Johanna Kankaanpää, Essi Hernesniemi, Teemu Mielonen, Hanna Majuri, Katariina Laakso , Esra Karsandi, Carina Maria Pellja ja Anni Pelander

6 Replies to “6. Kohti tuntematonta työtapaa”

  1. Hei pidin siitä, että olitte ottaneet jo ensimmäiseen tekstiin lähdekirjallisuutta mukaan! Pohditte kasvatustieteitä ja yliopisto opintoja mukavasti useasta näkökulmasta. Erityisesti tieteellinen näkökulma tuli esille. Olisin kuitenkin ehkä kaivannut vielä alkuun jotain konkreettisia esimerkkejä, mihin kasvatustiede vaikuttaa tai mitä se on ylipäätään.

    Mukavaa luettavaa ja selkeä järjestys. Plussaa aloituskappaleesta:)
    Ryhmä 4/Anna-Sofia

  2. Hei ryhmä 6!

    Teidän blogitekstiä oli helppo lukea ja ajatukset olivat jäsennelty selkeiksi kokonaisuuksiksi. Pidin erityisesti siitä, miten kurssikirjallisuus ja teidän omat pohdinnat/odotukset keskustelivat keskenään. Mielestäni oli myös hienoa, että olitte miettineet ns. kurssin piilotavoitteita. Niiden ymmärtäminen ja sisäistäminen auttaa varmasti meitä kaikkia tulevissa ammateissamme kasvatustieteilijöinä.

    Terkuin ryhmä 1/Nina

  3. Selkeä ja tasapainoinen kirjoitus. Hyvää omaa pohdintaa ja sopivasti viittauksia lähdekirjallisuuteen. Itse koin jotkut kohdat (kuten aloituskappaleen) ehkä hieman jaaritteleviksi, mutta kokonaisuus oli kuitenkin mukavan napakka 🙂

    Emmi / Ryhmä 1

  4. Vau!
    Hyvin selkeästi kirjoitettu ja sisältää kurssikirjallisuuden toteamuksia tukeakseen muuta tekstiä. Tekstistä saa paljon irti, mutta kaipaisi ehkä lisätietoja. Esimerkiksi olisi kiinnostavaa tietää teidän näkemys miten päästä pedagogiseen autonomiaan. Kaiken kaikkiaa tiivis ja selkeä blogi :).

  5. Moikka!
    Tekstinne oli ajatuksia herättävä ja kiinnostava. Olitte hyvin pohtineet opettajan työn luovuutta ja esittäneet ajatuksia esim. siitä miten opsin vaatimimuksiin ei kannata jumittua vaan käyttää niitä vain tienä monipuolisempaan opetukseen.
    Kokonaisuudessaan teksti oli selkeä ja hyvin rakenneltu. 🙂

    Ryhmä 11/ Kaisu

  6. Hei ryhmä 6!

    Hyvä yleispätevä katsaus kasvatustieteelliseen tutkimukseen sekä yliopisto-opiskeluun. Lähdekirjallisuus oli otettu hyvin mukaan tähän blogitekstiin. Tämä teksti on ytimeikäs ja sillä on selkeä rakenne. Olisin kaivannut ehkä hieman enemmän ryhmän omaa pohdintaa tekstiin.

    Ronja/Ryhmä 4

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *