Ryhmä 1: Pohdintaa yliopisto-opiskelusta sekä näkemyksiä kasvatustieteellisestä tutkimuksesta

Kasvatustiede ja kasvatustieteellinen tutkimus on todella monialaista ja sitä voi tutkia monesta eri näkökulmasta. Esimerkiksi samaa aihetta voi tutkia kasvatustieteen ja kasvatuspsykologian näkökulmasta. Kasvatustiede tutkii muun muassa oppimista, käyttäytymistä, kehitystä, koulutusta, vuorovaikutusta ja kasvatusinstituutioita. Kasvatustiede ei ole eksaktitiede, toisin kuin esimerkiksi usein miten luonnontieteet. Eli tutkimuskysymyksistä ei voida saada lopullista vastausta, vaan kuvaus sen hetkisestä tilanteesta.  

Hyvä kasvatustieteellinen tutkimus pyrkii ymmärtämään ilmiöiden kokonaisvaltaisuuden ja antaa mahdollisuuden soveltaa tuloksia käytäntöön. Hyvä tutkimus on eettisesti tehty ja toteutettu, eli tutkimuskohteella pitää muun muassa olla anonymiteetti ja täysi vapaus osallistua. Esimerkiksi vaikka vanhemmat antaisivat luvan tutkimukseen ja oppilas kieltäytyy, niin emme voi tutkia kyseistä lasta. Hyvä tutkimus on mahdollisimman objektiivista, koska täysin objektiivista tutkimusta ei ole.  

Kasvatustieteellistä tutkimusta tarvitaan koulutuksen kehittämiseen, oppimisen ilmiöiden ymmärtämiseen, uusien menetelmien kehittämiseen ja oppimisen ja opetuskäsitysten kyseenalaistamiseen, koska ne vaihtelevat ajan myötä yhteiskunnallisten vaikutteiden ja muun vuorovaikutuksen myötä.  

Ennen tutkimuksen tekoa tarvitaan aihe ja se voi lähteä jostain pienestäkin ideasta. Kasvatustieteessä tutkimuksen aiheita on laaja kirjo ja aihe tutkimus voi olla tarkennettu pienempään ilmiöön esimerkiksi kuvaamaan hyviä tapoja opettaa lukemista tai tietyn vuosiluokan hyvinvointi. Hyvällä ja selkeällä tutkimuskysymyksellä on helppo käsitellä valittua aiheita ja vältytään turhalta työltä. Hyvässä tutkimuskysymyksessä on näkyvillä tutkimusongelma ja tutkimusaihe ja se on kysymysmuodossa. Tutkimuksen alkuun on hyvä tehdä kirjallisuuskatsaus, jotta saamme tietoa, millaista tietoa on saatu aikaisemmin. Näin saamme myös selville, että mitä juuri meidän kannattaa tutkia ja miten oma tutkimus asettuu muiden tutkimusten rinnalle.  

Yleinen käsitys tutkijan työstä ylipäätään lienee melko yksinäistä puurtamista, mutta uskomme kuitenkin kasvatustieteen tutkijan työn olevan vuorovaikutteista ja ryhmässä toimimista. Tutkija tarvitsee työnsä edistämiseen vertaisarviointia ja tuloksen käyttöönotto tarvitsee aina tiedeyhteisön hyväksynnän. Koska kasvatustiede on ihmistiede ja yleisesti ottaen todella kuvailevaa, on työ ihmisläheistä. 

 

 

Kohti tutkivaa työtapaa-kurssin suoritus toteutetaan pääosin itsenäisesti ryhmän kanssa suoritettavana ryhmätyönä. Luokanopettajakoulutuksessa yhteistyö- ja ryhmätyötaidot ovat suuressa roolissa, joten kurssilla niiden harjoittaminen on perusteltua.  

Ryhmällämme on tietynlainen ennakkokäsitys niin sanotusta perinteisestä yliopisto-opiskelusta, jossa kaikki opiskelu tapahtuu itsenäisesti, luennoille osallistuminen on vapaaehtoista, ja vain tentteihin osallistuminen on pakollista. Kaikki työ tehdään omalla ajalla kunkin itse parhaaksi katsomassa paikassa.  

Kokemuksiemme mukaan kasvatustieteiden opiskelu eroaa tästä hyvinkin paljon. Opiskelussamme on paljon ryhmätöitä, seka pakollista läsnäoloa vaativia opintoja. Tähän perustuen kurssin suorittamistapa antaa hyvän pohjan alkaville yliopisto-opinnoille.  

10 vastausta artikkeliin “Ryhmä 1: Pohdintaa yliopisto-opiskelusta sekä näkemyksiä kasvatustieteellisestä tutkimuksesta”

  1. Moi ryhmä 1!

    Kiitos sujuvasti kirjoitetusta tekstistä, sitä oli helppo lukea. Avasitte mielestäni hyvin selkeästi sitä, mitä kasvatustieteellinen tutkimus on, kerroitte asiasta niin, että asiasta täysin tietämätön saisi jonkinlaisen käsityksen aiheesta. Samaistun lausahdukseen, jossa toteatte, että yleinen mielikuva tutkijan työstä on yksinäistä puurtamista. Itse ajattelin ennen samoin, tämän kurssin myötä ajatusmaailmani on avartunut.

    Nina//ryhmä 15

  2. Hei, selititte tosi kattavasti ja selkeästi mitä on kasvatustietellinen tutkimus. Mielestäni oli tosi hyvä että nostitte esiin, ettei kasvatustieteen tutkimuskysymyksillä saavuteta lopullisia vastauksia vaan vain kuva nykyhetken tilanteesta. Toinen mielenkiintoinen ajatus on kasvatustieteen ihmisläheisyys, joka kumoaa ajatukset tutkijan yksinäisestä puurtamisesta.

    Ella/ryhmä 11

  3. Myös minulla oli saman tapaiset ennakko käsitykset tutkijan työstä ja yliopisto-opiskelusta. Tämän kurssin myötä molemmat käsitykset ovat laajentuneet ja muuttuneet. Kasvatustieteellinen tutkimus oli selitetty hienosti ja kuvaavasti auki blogissanne.

    Jonna/Ryhmä 15

  4. Moi,
    Onnistuitte myös minun mielestäni kertomaan hyvin siitä, millaista kasvatustieteellinen tutkimus on. Samaistun teidän näkemykseen siitä, että tutkimuskysymyksen muotoilu on tutkimuksen kannalta erittäin tärkeää. Minulla oli myös samoja ajatuksia yliopisto-opiskelusta ja kuvittelin sen olevan pääosin itsenäistä.

    Aliisa/Ryhmä 15

  5. Moi ryhmä 1!
    Kirjoitatte selkeästi ja kiinnostavasti kasvatustutkimuksen monista eri puolista. Olen samaa mieltä jo ensimmäisen lauseenne kanssa siitä, että kasvatustieteellinen tutkimus on monialaista ja tutkimuskohdetta voi lähteä tarkkailemaan monesta eri suunnasta. Samaistun myös ajatukseenne siitä, että tällä kurssilla saamme hyvän pohjan yliopisto-opiskelulle.

    Henni/ryhmä 15

  6. Hei ryhmä 1 !

    Olette onnistuneet hyvin tiivistämään ajatuksenne selkeäksi tekstiksi, jota oli helppo lukea. Nostitte hyvin esiin yleiset ennakkoajatukset tutkijan työstä sekä yliopisto-opiskelusta sekä kuinka ajattelette niistä nyt.

    Ryhmänne jäsenten nimet olisi ollut hyvä lisä tekstin loppuun kirjoittajan lisäksi, olettaen, että olette kumminkin yhdessä pohtineet aiheita.

    Iiris / ryhmä 13

  7. Teillä on selkeä ja samaistuttava blogikirjoitus. Ryhmällänne on laaja tietämys kasvatustieteellisestä tutkimuksesta ja osasitte antaa myös hyviä esimerkkejä.

    Jäin vielä ehkä hieman kaipaamaan tekstiin mukaansatempaavaa otetta, jotta lukijan mielenkiinto pysyisi paremmin yllä sekä enemmän ajatuksia herättäviä pohdintoja.

    Emilia/ryhmä 13

  8. Hei ryhmä 1!

    Kirjoittamanne teksti on helppoa ja ymmärrettävää luettavaa!

    Erityisesti tahdon nostaa esille pohdintanne siitä, mihin kasvatustieteellistä tutkimusta tarvitaan. Opetuksen ja kasvatuksen on oltava niin sanotusti ajan hermolla ja muututtava yhteiskunnan muutosten mukana. Hienoa on, jos tutkimusta tehdessä aiempia käsityksiä voidaan kyseenalaistaa ja niistä voidaan oppia jotain uutta!

    Elisa/ryhmä15

  9. Erittäin perusteellista pohdintaa, mitä on helppo ja mukava lukea. Tekstistä huomaa, että asiaa on pohdittu kunnolla.

  10. Moikka ryhmä 1! Ensimmäinen blogipäivityksenne on onnistunut ja selkeä kokonaisuus.

Vastaa käyttäjälle Ella Alakomi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *