Ryhmä 3. ”Matka mokailevaan oppimiseen!”

Tervehdys kurssitoverit!

Edellisestä kirjoituksesta saimme rakentavaa palautetta esimerkiksi tekstin jäykkyydestä. Päätimme siis vaihtaa vaihteen hupi-asetukselle ja kiihdyttää kohti huumorin ruuhkaista moottoritietä.

Kuvahaun tulos haulle moottoritie huumori
(https://www.como.fi/uutiset/maailman-vilkkain-moottoritie-kuva-tiputtaa-silmat-paasta/)

Tervetuloa kyytiin!

Tutkimussuunnitelman työstäminen oli mielestämme kohtuullisen haastavaa ensimmäiseksi oppimistehtäväksi. Ryhmästämme kenelläkään ei ole aiempaa kokemusta tutkimuksen tekemisestä. Vuoden 2017 Idols voittajan sanoin, hyppäsimme suoraan (tiedemaailman) syvään päähän. Päästyämme työn touhuun, tutkimussuunnitelman rakenne ja tarkoitus avautuivat meille kohtalaisella tasolla.

Suurimmaksi haasteeksi osoittautui tutkimusongelman ja -kysymyksien laatiminen sekä laajan tutkimusaiheen rajaaminen käytännössä toteutettavaksi tutkimukseksi. Pohdimme kuumeisesti (ajoittain jopa ryhmämme jäsenten työkykyä heikentävän kuumeisesti) ja lopulta päädyimme mielestämme toimiviin tutkimuskysymyksiin. Tämän jälkeen pohdimme menetelmiä, joilla saisimme vastaukset asetettuihin kysymyksiin. Menetelmien ja tutkittavien valinta sujui melko vaivattomasti.

Jännittävän esitystilanteen jälkeen käyty reflektiokeskustelu muiden ryhmien kanssa avasi meille kokonaan uusia näkökulmia omaan tutkimussuunnitelmaamme. Huomasimme esimerkiksi menetelmävalinnassamme (havainnointi) esiintyvän eettisen ongelman, sillä tutkittaville ei voisi kertoa, mitä havainnoidaan. Tätä emme olleet osanneet edes ajatella. Oli myös mielenkiintoista päästä kuuntelemaan muiden ryhmien esityksiä. Esitykset tarjosivat tutkimuksen tekemisestä monipuolisemman kuvan, sillä omaa suunnitelmaa tehdessämme tutustuimme tarkemmin vain valitsemaamme tapaan tehdä tutkimusta.

Tutkimussuunnitelman työstäminen huipentui itsearviointiin. Sitä tehdessä oivalsimme, että ponnistuksistamme huolimatta suunnitelmamme oli jäänyt melko pintapuoliseksi, emmekä olleet onnistuneet rajaamaan tutkimuskysymyksiä tarpeeksi. Suunnitelmamme siis vaatisi vielä paljon työstöä, jotta se voitaisiin käytännössä toteuttaa. Onneksi hätä ei ollut tämän näköinen, vaan jo seuraavalla viikolla käänsimme henkilökohtaisen Batman-valonheittimemme kohti kuutamoa ja mustiin pukeutunut ritarimme saapui paikalle.

Tapaaminen nimikkotutkijamme Jaakko Hilpön (mustiin pukeutunut ritari) kanssa oli mielenkiintoinen ja antoisa. Oli innostavaa huomata, että luokanopettajakoulutuksen saanut Jaakko työskentelee tutkijana, eikä opettajana. Tapaamisen aikana keskustelimme monipuolisesti Jaakon omista kokemuksista tutkijana, sekä hänen tekemästään tutkimuksesta, johon olemme perehtyneet tämän kurssin aikana.

Kuvahaun tulos haulle jaakko hilppö
Tutkija Jaakko Hilppö (https://twitter.com/hilppo)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ryhmäämme kiinnosti erityisesti tutkimuksessa hyödynnetty FUSE-studio (https://www.fusestudio.net/) ja keskustelu liikkui aikalailla tämän aiheen ympärillä. Lisäksi hän tarjosi meille konkreettisia esimerkkejä tutkimuksen tekemisestä, datan keruusta ja analysoinnista sekä eettisistä haasteista. Saimme nähdä näytteitä hänen tutkimuksessaan toteutetuista tehtävistä, joiden perusteella analyysit suoritettiin. Tapaaminen auttoi ymmärtämään laajemmin hänen näkemyksiään ko. tutkimukseen kuin myös tutkimuksen mahdollisiin ongelmiin, joita hän ei meille kuitenkaan liiaksi avannut. Nämä ovat  kysymyksiä, joita joudumme pohtimaan ryhmässä rauhanpiipun äärellä.

Juuri tutkimuksen kriittinen ajattelu on ollut haastavaa ryhmällemme. Kuten aiemmin mainitsimme,meillä ei juurikaan ole aiempia kokemuksia tutkimuksen työstämisestä. Tutkimuksessa ilmenevien ongelmien ja epäkohtien havaitseminen onkin juuri tästä syystä ollut hankalaa. Olemme joutuneet haastamaan itseämme, jotta olisimme kykeneviä sisäistämään tutkimuksen sisällön ja tätä kautta poimimaan ongelmakohdat sen sisällöstä.

Tutkijatapaamisessa Hilppö kannusti meitä kritisoimaan häntä ja hänen tutkimustaan. Hän selkeästi janosi haastavia kysymyksiä ja halusi meidän kyseenalaistavan argumenttejaan. Juuri tässä tilanteessa olisi varmasti muotoutunut hedelmällistä keskustelua, jos olisimme osanneet tarkastella tutkimusta kriittisesti ja esittää aiheeseen sopivia kysymyksiä.

Yksi ilmeinen ongelma Hilpön tutkimuksessa kuitenkin on se, että hänen analyysinsa perustuvat FUSE-studion sisällä tehtyihin havantoihin. FUSE-studio pähkinänkuoressa tarkoittaa toiminnallista oppimista kehittävää ympäristöä, eikä siis ole tyypillinen koululuokka. Tästä syystä FUSE-studiosta saadut tulokset eivät ole suoraan verrannollisia suomalaiseen koulumaailmaan.

Kuvahaun tulos haulle fuse studio
Oppilas FUSE-studiossa (https://www.sesp.northwestern.edu/news-center/news/2016/09/fuse-studios-debut-in-five-chicago-public-schools.html)

Tämänkertaisessa tekstissä olemme käsitelleet tutkimussuunnitelman tekemistä, arviointia, käytettyjä tiedonkeruumenetelmiä, sivunneet tutkijatapaamista ja pohtineet tutkimuksen toteuttamisessa ja opponoinnissa ilmeneviä laajoja ongelmia. Lievistä ongelmista ja kolmesta puhjenneesta renkaasta huolimatta olemme tyytyväisiä tähän astiseen työhömme ja odotamme innolla tulevia haasteita. 🙂

 

Mia Laitinen, Tessa Rinkinen, Sini Saari, Liina Maximova, Taru Kyllönen, Hilma Ukkola, Ida Horttanainen, Saara Tattari, Elias Linnas ja Petteri Paajanen

 

10 vastausta artikkeliin “Ryhmä 3. ”Matka mokailevaan oppimiseen!””

  1. Kiva että olette lisänneet tekstiin rentoutta! Väliotsikoiden käyttäminen tai muu vastaava aiheiden erottelu helpottaisi tekstin seuraamista.
    Luulen että monelle ryhmälle tutkimusaiheen rajaaminen osoittautui haastavaksi, niin kävi myös meidän ryhmällä.
    -Ryhmä 11 Ella

  2. Rentous blogikirjoituksessa on hyvä ja lukemista helpottava asia. Itsemurha-aiheella vitsailu sen sijaan ylittää hyvän maun rajat.

    Varsinaiseen aiheeseen pääsyn jälkeen teksti oli miellyttävä lukea. Oli aistittavissa samankaltaista epävarmuutta itse kurssin suhteen kuin monilla muillakin ryhmillä, mutta olette taitavasti pohdiskelleet omaa työtänne ja sen kipukohtia sekä kehittymismahdollisuuksia. Tutkijatapaamisenne oli selvästi antoisa.

  3. Tämänkertainen blogitekstinne oli miellyttävämpää luettavaa kuin ensimmäinen. Samaa mieltä olen Lauran kanssa kuitenkin tuosta ”…tapan itseni” vitsailusta. Väliotsikointi helpottaisi lukemista ja olisi ollut tämänkertaiseen kirjoitustyyliinne hauska idea laittaa huumorilla höystettyjä väliotsikoita.

    Nina//ryhmä 15

    1. Kiitos kommenteistanne Nina ja Laura. Olette oikeassa, itsemurhasta ”vitsailu” oli täysin mautonta ja epäasiallista. ”Vitsi” onkin nyt poistettu.

  4. Hei,
    Tekstiänne oli miellyttävä lukea ja tutkijatapaamisenne oli selvästi onnistunut. Moottoritie vertaus ja kuvat elävöittivät tekstiä mukavasti. Olen samaa mieltä edellisten kommentoijien kanssa, että väliotsikot voisivat vielä helpottaa lukemista.

    Aliisa Haljoki/ Ryhmä 15

  5. Heippa,

    tekstinne oli mukavan helppolukuista ja siitä sai kuvan, että olette todellakin joutuneet painimaan tutkimuksenne parissa ja samalla oppineet valtavasti. Komppaan edellisiä kommentoijia siinä, että olette hienosti pohtineet ja löytäneet omia kehityskohtianne tutkijoina, ja se on varmasti opettanut paljon. Blogia lukiessani tuli mieleeni sanonta, että kehitystä tapahtuu vain mukavuusalueen ulkopuolella – se varmasti pätee teihin.

    Kiva huomata, että olitte ottaneet palautteen edellisestä blogitekstistänne hyvin vastaan. Koin kuitenkin osan vitseistänne hieman irrallisiksi ja tuntui, että huumoria oli hiukan väkisinkin yritetty tällä kerralla mahduttaa mukaan.

    Jutta/Ryhmä 15

  6. Hei ryhmä 13 !

    Tekstinne paneutui jopa mukavastakin juuri oman tietämättömyyden tuomiin haasteisiin, koska samassa veneessä varmasti moni painiikin. Itse olen myös pohtinut saisiko kurssista enemmän irti jos olisi hieman enemmän opiskelumatkaa takana, mutta toisaalta niinkuin edellinen kommentoija toikin ilmi -epämukavuusalueella oppii (ja paljon).

    On myös mielenkiintoista ja varmasti antoisaa, että tutkijanne on rohkaissut teitä kritiikkiin. Ottakaa siitä vinkiksi ja kritisoikaa oikein luvan kanssa, luulen että tutkijanne osoittaa, että sillä matkalla opitte runsaasti.

    Iiris / ryhmä 13

  7. Moi, ryhmä 3!
    Oli kiva lukea rennolla otteella tehtyä tekstiänne, joka oli myös mukavan lyhyt ja ytimekäs. Väliotsikoiden puuttuminen ei juuri haitannut minua, sillä myös kuvat jäsentävät tekstiänne hyvin. Samaistun pohdintaanne tehtävien haastavuudesta, kun aiempaa kokemusta tutkimuksen teosta ei ole.

    Henni / ryhmä 15

  8. Moikka ryhmä 3!

    Voin samaistua täysin epävarmuuden ja tietämättömyyden tunteisiinne. On mukava huomata, ettei näiden asioiden ja fiilisten kanssa ole yksin! Varmasti olemme kaikki viisaampia tämän kurssin päätyttyä, ja oppineet jotakin uutta.

    Tekstinne oli helppolukuinen ja huumori sopivissa määrin toimi. Olette osanneet reflektoida tutkimussuunnitelmaanne hyvin, ja löytäneet siitä kehitysehdotuksia. Mukava kuulla, että myös teidän kohdallanne nimikkotutkijan tapaaminen avasi silmiä.

    Myös minun mielestäni on kiva, että olette ottaneet palautetta hyvin vastaan koskien edellistä blogitekstiänne. Itse kaipaisin vielä tarkempaa jäsentelyä kappaleiden välillä, ja väliotsikot toimisivat siinä tehtävässä hyvin!

    Melissa/ ryhmä 13

  9. Hei ryhmä 3!

    On huojentavaa kuulla, että muillakin ryhmillä on ollut vaikeuksia tämän kurssin kanssa. Voin hyvin samaistua teidän epävarmuuden ja osaamattomuuden tunteeseen. On kuitenkin hienoa kuulla, että teidän tapaaminen nimikkotutkijanne kanssa on ollut antoisa. Olette varmasti oppineet kurssin aikana myös paljon – ainakin tämä blogikirjoitus on mielestäni parempi kuin edellinen. Minun täytyy kyllä kompata aiempia kommentoijia siinä, että väliotsikot kyllä helpottaisivat vielä tekstinne lukemista.

    Saara/ ryhmä 13

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *