Ryhmä 9: Populisti tuli kouluun

Perussuomalaisten kansanedustajana ja varapuheenjohtajana toimiva – kasvatustieteen maisteri, erityisopettaja, uskonnon aineenopettaja – Laura Huhtasaari jakoi twitter-tilillään kuvan tamperelaisen Sammon koulun seinällä esillä olevasta koulutyöstä. Twitter-postauksen tekstikentässä Huhtasaari syytti peruskouluja, lukioita ja opettajia vihapuheesta sekä vihan lietsonnasta demokraattisesti valittuja poliitikkoja kohtaan. Huhtasaari kertoi, miten useat opiskelijat olivat olleet koulutyön tiimoilta häneen yhteydessä. Myöhemmin hän täydensi vastuun julisteesta olevan opettajilla ja koululla eikä oppilailla (Yle, 1.10.2018).

Ei ole ennenkuulumatonta, että Huhtasaari heittää populistiseen tyyliin ilmoille kärkkään ja raflaavan väitteen ilman sen kummempia perusteita tai näyttöä. Ristiriitaista on kuitenkin se, että Huhtasaari on aiemmin ilmaissut halunsa sallia vihapuhe (Maaseudun Tulevaisuus, 6.1.2018), mutta nyt syytti muita vihapuheesta.

Kyseenalaista on myös se, miten erityisopettajan koulutuksen saanut henkilö maalittaa kolme alaikäistä lasta, altistaa koulun häirinnälle sekä ilmaisee implisiittisesti toiveensa lasten sananvapauden rajoittamisesta. Eikö opettajaihminen tunne tai ymmärrä nuorisoa ja heidän tarvettaan muodostaa mielipiteitä poliittisista aiheista?

Koulukohu Anniina Leiviskän artikkelin näkökulmasta

Huhtasaaren koulukohusta löytyy monia yhtymäkohtia ryhmämme kohulööpin pohjana toimivaan Anniina Leiviskän kirjoittamaan The Issue of ‘Radical Otherness’ in Contemporary Theories of Democracy and Citizenship Education (Painossa) -artikkeliin. Yhtymäkohtia ovat muun muassa kansalaiskasvatus (citizenship education), demokratian pelisäännöt, Rawlsin käsitys kohtuullisuudesta (reasonableness). Koulukohua voi myös tarkastella Leiviskän artikkelissa esille nousseen Mouffen ajatusten kannalta.

Olisikin mielenkiintoista kuulla Huhtasaaren näkemyksiä Leiviskän artikkeliin liittyen. Ankarasta suhtautumisesta poliittisesti latautuneeseen julisteeseen Huhtasaaren voisi kuvitella vastustavan Leiviskän ajatusta kansalaiskasvatuksesta yhteiskunnallisen vaikuttamisen uudistajana. Toisaalta lienee todennäköistä, että Huhtasaari olisi suhtautunut kantaaottavaan julisteeseen täysin eri tavalla, jos kritiikin kohteena olisivatkin olleet jonkin muun puolueen edustajat. Kansanedustaja antaa suomalaisten nuorten selvästi ymmärtää, ettei politiikka, kannanotto tai kriittinen ajattelu kuulu vielä kouluikäisille.

Leiviskän artikkelissa vahvasti esille nouseva politiikan teoreetikko Chantal Mouffe näkee radikaalien fundamentalistiliikkeiden nousun olevan vastalause konsensuspolitiikalle, joka on johtanut poliittisen vaikuttamisen kanavien ja vaihtoehtojen monimuotoisuuden puuttumiseen. Mouffen ajatusta voidaan soveltaa myös Huhtasaaren toimintaan. Huhtasaaren voidaan katsoa pyrkivän rajoittamaan vaikuttamismahdollisuuksia hyökkäämällä koulussa tapahtuvaa vaikuttamisharjoitusta vastaan ja suhtautuvan torjuvasti lasten ja nuorten osallistumiselle demokratiassa.

Mouffen ajatusten pohjalta voidaan siis sanoa Huhtasaaren myötävaikuttavan nuorten mahdolliseen poliittiseen radikalisoitumiseen tai syrjäytymiseen tulevaisuudessa.  Siksi olemme sitä mieltä, että nuorille tulisi opettaa ja sallia monipuolisia demokraattisen vaikuttamisen keinoja ja tapoja pelkän ”äänestäkää, kun olette täysi-ikäisiä” -mantran lisäksi.

Koulumaailman näkökulmaa aiheeseen

Aiemmin mm. Yle (11.10.2018) uutisoi Saksassa keskustelua herättäneestä nettisovelluksesta, jonka avulla oikeistopopulistista AfD-puoluetta kannattavat opiskelijat ja koululaiset voivat ilmiantaa kriittisesti puoluetta kohtaan suhtautuvia opettajia. AfD:n mielestä oppilaisiin iskostetaan kouluissa poliittisia katsomuksia ja heiltä viedään mahdollisuus muodostaa omia näkemyksiä. Puolueen lausunnon mukaan sovelluksella pyritään pitämään kouluja puolueettomina.

Vastalauseena sovellukselle Saksan koulutuksen ja kasvatuksen liitto VBE julkaisi tiedotteen, jossa se ilmaisi olevansa huolestunut kehityksestä, koska sen mukaan ilmiantosovelluksella yritetään lyödä demokratiaa sen omilla keinoilla. VBE:n mukaan “ilmaisuvapaus ei tarkoita sitä, että saa sanoa mitä tahansa, eikä puolueettomuus tarkoita sitä, ettei saa sanoa mitään”. Liitto muistutti myös, että opettajat ovat sitoutuneet edistämään oppilaiden kriittistä ajattelua.

Saksan ilmiantosovelluksesta noussut polemiikki muistuttaa monilta osin Huhtasaaren twiitin aiheuttamaa kohua. Laajemmin tarkasteltuna tapaukset käsittelevätkin samaa perustavanlaatuista kysymystä koulujen poliittisesta kasvatuksesta ja oppilaiden kriittisen ajattelun kehittämisestä. Lisäksi molemmat kohut herättävät kysymyksiä opettajan vastuusta, sananvapauden rajoista ja erityisesti poliittisten toimijoiden vaikuttamisesta koulumaailmaan.

Jo perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa yhteiskuntaoppia koskevassa kohdassa mainitaan erityisesti vuosiluokilla 7–9 korostettavaksi oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2014, s. 418–419). Lisäksi laaja-alaisiin oppimiskokonaisuuksiin kuuluu erikseen kohta “Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)”, jossa käsitellään yhteiskunnallista vaikuttamista demokratian perusedellytyksenä (POPS, 2014, s. 24).

Huhtasaaren toimintaa suhteessa opetussuunnitelmaan ja sen toteuttamisen vastustamiseen voidaan tarkastella joko hänen opettaja- tai poliitikkotaustansa kannalta. Voi olla aiheellista pohtia, onko sopivaa, jos erityisopettaja vaikuttaa toimiensa ja kommenttiensa perusteella olevan opetussuunnitelmassa mainittuja tavoitteita vastaan. Myös kansanedustajalta tällainen opetussuunnitelmaa vastustavaksi tulkittava toiminta ja ylipäätään vaikuttamisen rajoittaminen voi olla kyseenalaista.

Loppupohdintaa

Leiviskä vertailee artikkelissaan Mouffen ja Rawlsin demokratialle asettamia rajoja. Mouffe perustelee, miten demokratialle muodostuneet rajat eivät ole rationaalisia vaan ovat muodostuneet poliittisesti. Näin ollen demokratian rajoja siitä, mikä kuuluu tai ei kuulu demokratian piirin ei pystytä perustelemaan rationaalisuudella vaan asetetut rajat ovat aina vain poliittisia linjauksia.

Rawlsin mukaan demokratian rajat ovat rationaalisesti määriteltävissä. Pystymme esimerkiksi rationaalisesti järkeilemään, miksi ihmisoikeudet ovat hyvä kehys demokraattiselle toiminnalle tai milloin kritiikki tiettyjä ihmisryhmiä vastaan ylittää rationaalisuuden rajat ja muuttuu vihapuheeksi.

Deliberatiivisen eli keskustelevan demokratian idea perustuu usein ajatukseen julkisesta prosessista, joka onnistuu muodostamaan rationaalisesti hyväksyttävistä lopputulemia. Samalla se sisältää käsityksen rationaalisesta poliittisesta harkintakyvystä, joka ottaa huomioon päätöksenteossa faktojen lisäksi vaikutukset tulevaisuuteen ja muihin ihmisiin. (Held, 2006, s. 232; 239.)

Huhtasaaren näkemys vihapuheesta ja sen rajoista ei näyttäydy erityisen rationaalisena, sillä hänen tulkintansa sen tarpeellisuudesta tuntuvat vaihtuvan kontekstista riippuen. Toisaalta myöskään SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen kannustava puheenvuoro suomalaisten synnytystalkoista tai nykyään Euroopan investointipankin varapuheenjohtajanakin toimivan Alexander Stubbin päästäheitetty prosenttiluku eivät taida täyttää kriteereitä rationaalisesta harkintakyvystä päätöksentekoprosesseissa.

Demokratia vaikuttaa olevan vaikea taiteenlaji nopeasti muuttuvassa ja moniulotteisessa maailmassa. Ihmiset eivät muodostu kansalaisiksi tyhjiössä vaan oppivat, ottavat vaikutteita ja muodostavat identiteettiään jatkuvasti. Tämä on osa sosialisaatioprosessia, jonka juuret alkavat jo lapsuudesta ja nuoruudesta. Leiviskän artikkeli antaakin meille pohdittavaa siitä, miten julkiseen keskusteluun ja mielipiteiden muodostumiseen tulisi suhtautua maailmassa, jossa ääripäät tuntuvat yleistyvän.

Ryhmä 9: Eetu Immonen, Aki Mäkinen, Tim Ronimus, Tiina Salola, Hanna Savolainen ja Touko Torppa

Lähteet

11 vastausta artikkeliin “Ryhmä 9: Populisti tuli kouluun”

  1. Todella hyvin sovellettu artikkelia ajankohtaiseen teemaan. Blogi sai aivan uuden syvyyden ja lukukokemus oli omanlaisensa muiden ryhmien keskenään melko samantyylisen pohdintojen seassa. Olette selkeästi sisäistäneet artikkelinne. Linkit lisäsivät uskottavuutta, lukuunottamatta wikipediaan johtavaa linkkiä, olisiko henkilön esittely ollut löydettävissä jostain muualta?

  2. Moikka!

    Hienosti yhdistetty uutisissa pyörinyt asia teidän artikkeliinne. Olitte myös hyvin perustelleet väitteenne (mm. tämä kohta: ”Ristiriitaista on kuitenkin se, että Huhtasaari on aiemmin ilmaissut halunsa sallia vihapuhe (Maaseudun Tulevaisuus, 6.1.2018), mutta nyt syytti muita vihapuheesta.”) ja linkkiä klikkaamalla pääsi alkuperäiseen uutiseen aiheesta, jos kiinnostui lukemaan lisää.

    Loppupohdinnassa olitte tuoneet hyvin omia näkemyksiä esille. Lopussa oli myös tärkeä pohdinnan aihe kaikille: suhtautuminen julkiseen keskusteluun.

    Tekstiä olisi voinut ehkä värittää pitkin matkaa esim. kuvilla, jolloin ne hieman tauottaisivat lukemista ja pitäisivät lukijan mielenkiintoa pidempään yllä.

    Elisa/ryhmä 4

  3. Hei

    Hienosti yhdistetty hyvin ajankohtaiseen tapahtumaan (tapahtumiin) tämä bloginne. Tämä oli todella mielenkiintoinen luettava.
    Hieman enemmän olisin voinut haluta tietoa nimikkotutkijanne tutkimuksesta.
    Mutta taitavien kirjoittajien tekstiä on aina nautinto lukea. Viitteet ovat myös hyvät ja monipuoliset.

    -Aki/Ryhmä 5

  4. Moikka!

    Tässähän heräsi melkein blogitekstikateus, aivan mahtava teksti! Olin ihan äimistynyt siitä, kuinka olitte pohtineet ja oivaltaneet asioita tutkimuksenne pohjalta ja liittäneet aiheeseenne muitakin asioita.
    Teksti oli kokonaisuudessaan asiantuntevaa ja tieteellisyä, mutta samalla mukaansatempaavaa luettavaa. Plussaa myös hyvistä viitteistä ja OPS:n maininnasta. Jatkakaa samaan malliin!

    -Salla/Ryhmä 1

  5. Hei ryhmä 9,
    Vaikka yllä on jo tästä mainittu, on minunkin vielä hehkutettava:
    Mahtavaa teorian soveltamista ajankohtaiseen ilmiöön! Se tekee tekstistä lukijaystävällisen ja antaa teorialle konkreettista tarttumapintaa. Se osoittaa myös teidän ymmärtäneen tutkimuksenne sisällön syvällisesti.
    Ella/ryhmä 1

  6. Hieno kirjoitus! Kokonaisuus toimi todella hyvin ja ajankohtaisuudesta iso plussa. Arvostan myös sitä, kuinka laajasti olitte käyttäneet eri lähteitä. Kiva lisä oli vertaus saksalaiseen koulumaailmaan, joka ainakin itselle oli uusia asia. Saitte kuitenkin linkitettyä asiat hyvin yhteen.

    Tekstistä huomaa, että olette ottaneet asiasta paljon selvää ja olette myös kiinnostuneita aiheestanne. Minäkin olisin kuitenkin kaivannut enemmän omasta artikkelistanne viittauksia. Anna-Sofia/ryhmä 4

  7. Hei ryhmä 9,

    yhdyn edellisten kommentoijien ylistykseen: tekstinne on todella loistava! Olette käyttäneet tutkimustanne ja oppimaanne hyvin pohjana ajankohtaisen ilmiön pohtimiseen ja analysoimiseen. Lähteitä on käytetty kattavasti ja sujuvasti.

    Aiheenne on mielenkiintoinen ja tekstistä huomaa, että olette tosissaan perehtyneet asiaan. Toitte esille teorioita ja uusia käsitteitä, jolloin pitkät tai monimutkaiset lauseet saattoivat ajoittain vaikeuttaa asioiden ymmärtämistä. Luettavuuden kannalta voisi miettiä seuraavaa tekstiä varten, pystyisikö monimutkaisia asioita ilmaisemaan lyhyemmillä lausella tai helpommilla ilmaisuilla.

    Kaiken kaikkiaan tekstinne oli kuitenkin todella mukavaa luettavaa ja olin hämmästynyt pohdintojenne syvyydestä!

    Tsemppiä syksyyn!

    Iida/Ryhmä 1

  8. Moikka ryhmä 9! Olitte kirjoittaneet mielenkiintoisen tekstin ja uskalsitte rohkeasti kritisoida Huhtasaaren kyseenalaista toimintaa. Yhdistette hienosti ajankohtaisen aiheen teidän tutkimukseen, jonka vuoksi lukemisessa pysyi mielenkiinto.

    Henni/ryhmä 2

  9. Heippa ryhmä 9!

    Yhdyn muiden hehkutukseen! Tekstinne on mielenkiintoista luettavaa ja olette tehneet mahtavia oivalluksia. Teorianne soveltaminen lukijalle tuttuun ilmiöön tekee tekstistä erittäin lukijaystävällistä.
    Jatkakaa samaan malliin!

    -Janette, ryhmä 1

  10. Vau! Olette selkeästi perehtyneet aiheeseen useiden lähteiden kautta. Iso plussa myös tekstin kiinnostavuudesta!

    Anssi/ryhmä 4

  11. Hei!

    Todella hyvin kirjoitettu teksti ajankohtaisesta ja mielenkiintoisesta aiheesta! Kirjoituksesta välittyi asiantunteva, varma ja kriittinen ote aiheeseen. Kiitos!

    Emmi, ryhmä 1

Vastaa käyttäjälle Salla Takamäki Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *