Hei täällä 6. ryhmä viimeisen blogin merkeissä! Tässä blogissa käsittelemme kehitystä ja oppimistamme kurssin aikana sekä tutkijatenttiämme.
Onnistuimme pääsemään katsauksen syvimpiin uumeniin pitkäjänteisen perehtymisen lopputuloksena. Yhdessä tekeminen, rikkaat keskustelut ja pohdinnat toisaalta myös vaativat jokaiselta panostusta ja näin ollen pakottivat tarkastelemaan katsausta tarkemmin, kuin olisi ehkä yksin työskennellessä tehnyt. Katsauksemme sisälsi paljon meille uusia käsitteitä ja teorioita, joita käsitellä, joten sisäistettävää riitti. Tutkimuksen voimasanoissa sanotaankin, että opiskelijan voi olla vaikea ymmärtää malleja, joita tutkijat ovat hioneet mahdollisesti pitkiäkin aikoja, sillä opiskelijalla ei ole vielä aiempaa tietoa johon liittää näitä (s.159). Kurssin aikana yhdessä tekemämme tehtävät tarjosivat katsaukseen näkökulmia, joita emme olisi tulleet yksin ajatelleeksi. Katsauksemme ja kurssilla saamamme tehtävät olivat melko vaikeasti yhdistettäviä, koska katsaus ei ole empiirinen tutkimus. Tunnollisen opiskelun ansiosta kuitenkin pystyimme tuottamaan lopputuloksia, jotka tyydyttivät jokaista ryhmämme jäsentä, vaikka jouduimme soveltamaan tehtävänantoja omaan katsaukseemme sopiviksi. Tehtävien vaikeasti lähestyttävyys antoi meille epävarmuuden kokemuksia, joita Liisa Hakalan mukaan tutkijan tuleekin kestää arjessaan.
Kurssi toi paljon uutta tietämystä tutkimuksen tekemisestä ja tutkimisesta itsestään. Opimme paljon uutta sanastoa, varsinkin omaan katsaukseen liittyen ja tuntuu, että niiden ajatusten pohjalta pystyy reflektoimaan muitakin opiskeluissa eteen tulevia tekstejä ja luentoja sekä elämää yleensä. Mielestämme sosiaalisen konstruktionismin käsite on oiva näkökulma oman maailmankatsomuksen tarkastelulle. Toimimme paljon ryhmässä ja delegointitaitomme kehittyivät ja myöhemmissä tehtävissä onnistuimme siinä paremmin. Lisäksi näin isossa ryhmässä työskentely vahvisti yleisestikin ryhmätyötaitojamm
e. Saimme toimia mahtavan ryhmän kanssa, mikä toi paljon iloa ja naurua kurssin edetessä. Kurssin alussa tutkimuksen tekeminen näyttäytyi epäselvänä, joten tahdonvoimaamme koeteltiin tehtäviä tehdessä. Kurssin loppua kohden tehtävien tekeminen kuitenkin muuttui antoisammaksi ja siten mielenkiintoiseksi.
Tutkimuksen tekemisestä opimme sen, että se vaatii paljon aikaa ja paneutumista aiheeseen. Opimme myös ymmärtämään erilaisia tutkimuksen tekniikoita ja huomaamaan, ettei sen tarvitsekaan olla alkuperäisen käsityksemme mukaista. Tällöin myös ymmärrys tutkimuksen monimuotoisuudesta laajeni etenkin “Tutkimuksen voimasanat” -kirjan avulla, sekä tarkastelemalla muiden ryhmien tuotoksia. Tutkimuksen tekeminen vaatii intohimoa aiheeseen ja tämä huokui niin Hakalasta, kuin myös varjostamamme ryhmän tutkijasta Lotta Uusitalo-Malmivaarasta. Opimme myös tutkimusprosessista erilaisia käytännön asioita, kuten sen, että tutkimusta ei vain kirjoiteta ja julkaista, vaan sitä kehitetään ja muokataan saadun palautteen perusteella.
Tutkijatenttitilanne oli jännittävä, joten tentti oli myös hyvää harjoitusta paineenalaisena toimimiseen. Kysymysten luominen tutkijatenttisuunnitelmaan oli sujuvaa ja jopa helppoa, sillä tässä vaiheessa olimme jo ehtineet perehtyä Hakalan työhön. Hakala oli valmistautunut tutkijatenttiä varten hyvin ja hän oli nopea vastaamaan kysymyksiin, joita esitimme hänelle tentin aikana. Hänellä oli muistiinpanoja omasta kirjoituksestaan ja tuntui huojentavalta nähdä, että tutkijakin tarvitsi muistiinpanoja jäsentääkseen omaa tutkimustaan. Katsaus tuntui välillä niin hankalalta, että jopa ennen tutkijatenttiä epäilytti, että olemmehan varmasti ymmärtäneet Hakalan sanoman oikein, sillä tehtäviin sai palautetta ainoastaan vertaisilta. Tutkijatentissä saamamme vastaukset avasivat näkemystä siitä, miksi Hakala on nimenomaan valinnut kärkkäät ilmaisut ja tietyt näkökulmat tähän tekstiin. Tentin aikana monet meistä kokivat ahaa-hetkiä ja katsaus sekä teoriat avautuivat entisestään.
Jotkin asiat jäivät myös mietityttämään tentin jälkeen. Tutkimuksen voimasanoissa (s.17) todetaan, että tutkimuksen toistettavuus voidaan nähdä niin, että lukija ymmärtää ja hyväksyy tutkimuksen tekemisessä tehdyt valinnat. Kysyimme Hakalalta kyseisen tutkimuksen toistettavuudesta, mihin hän totesi, että terveystieteilijä olisi luultavasti tullut erilaiseen lopputulokseen. Jäimme pohtimaan, miten tämä vaikuttaa kyseisellä tutkimuksella tuotetun tiedon luotettavuuteen. Olisiko terveystieteilijän näkemys vääristyneestä terveyspuheesta sama kuin Hakalalla ja kumppaneilla? Hyväksyisikö terveystieteilijä sosiaalisen konstruktionismin taustateoriaksi pohdittaessa liikuntaoppiaineen legitimaatioperustaa?
Toinen meitä tentin jälkeen mietityttänyt asia liittyi tieteen paradigmoihin. Kyselimme Hakalalta tentissä sosiaalisesta konstruktionismista ja tutkimuksessa käytetystä konstruktiivisesta tutkimusotteesta. Hakala ohimennen mainitsi, että hän on jo siirtynyt hieman toiseen paradigmaan. Paradigma osaltaan suuntaa tutkijan ajatusta jo tiettyyn suuntaan, eikä kaikkia taustaolettamuksia tarvitse perustella. Paradigma myös määrittää tutkijan suhdetta ontologiaan eli todellisuuden luonteeseen, epistemologiaan eli tiedon luonteeseen ja metodologiaan. (Tutkimuksen voimasanat s.26-27) Tentin jälkeen jäimme pohtimaan, että olisi ollut kiva kuulla tarkemmin Hakalan nykyisestä ajattelusta, sillä koimme, että sosiaalinen konstruktionismi teoriana avasi paljon ajatteluamme.
Ensimmäisen opintovuoden kurssiksi KTT oli melko työläs, mitä osasimmekin odottaa. Yllätyksenä kuitenkin tuli se, miten paljon uutta olemme oppineet tutkimuksesta ja miten hedelmällisiä olivat pohdinnat, joista syntyi uusia kysymyksiä.Tutkimuksen voimasanoissa todetaankin, että tutkimuksen tekemistä oppii parhaiten silloin, kun opiskelija pääsee heti tekemisiin koko tutkimuksen tekemisen monimuotoisen kentän kanssa (s.159). Koemme siis kurssin onnistuneen tehtävässään! Nyt voimmekin tyytyväisenä taputtaa itseämme selkään, kun olemme saaneet viimeisenkin blogikirjoituksen tehtyä.
Kirjoittajat: Hanna Majuri, Johanna Kankaanpää, Essi Hernesniemi, Anni Pelander, Teemu Mielonen, Esra Karsandi, Katariina Laakso ja Carina Maria Pellja
Lähteet:
Tutkimuksen voimasanat
Kuvat:
https://www.geniuscoaching.com/2016/08/performing-pressure-work/
https://www.ctsrecruitment.co.uk/blog/how-to-create-a-great-team-ethos-in-your-care-home/
https://www.powerformula.net/3325/are-you-wondering-what-to-put-on-your-linkedin-profile/