Ryhmä 2: Treasure Ahoy!

Kohti tutkivaa työtapaa-kurssin loppu häämöttää. Retkikuntamme on raivannut tiensä villin ja vaarallisen viidakon halki aarteen luokse kuin Indiana Jones konsanaan. Matkaan on mahtunut monenmoista mutkaa: upottava juoksuhiekka (aka managerialistisen tasa-arvosuunnittelun ymmärtäminen) oli imaista koko tiimin, tiikeri (nk. epätoivo) yritti haukata perseestä ja kun tiikeristä päästiin, leijonat (ts. turhautuminen) väijyivät retkikuntaamme yön pimeydessä. Kaikesta kuitenkin selvittiin ja tässä pisteessä ollaan! Mehevä aarre kimmeltää väsyneiden aarteenetsijöiden ahnaiden nenien edessä. Mutta mikä onkaan tämä aarre?

Tutkijatentin selätys

Elina Ikävalkon & Kristiina Brunilan artikkeli, nimikkotutkimuksemme, Tasa-arvosuunnittelu managerialistisen hallinnan tekniikkana ei ollut helpoin liaani flengattavaksi. Perehdyimme artikkeliin ja aiheeseen kokonaisvaltaisesti. Otimme uudet käsitteet ja termit haltuun Ikävalkon väitöskirjan avulla, tutustuimme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeihin sekä niissä tapahtuneisiin uudistuksiin vuosien varrella. Tämä kaikki lopulta palkittiin tutkijatentissä. Jokainen tunsi artikkelin ja olimme pohtineet aihetta yhdessä monesta eri näkökulmasta. Saimme vastauksia kysymyksiimme ja haastettua tutkijaa asiallisen kriittisellä otteella. Tutkijatentissä heräsi luontevasti jatkokysymyksiä ja keskustelua, jolloin tilanne oli entistäkin antoisampi ja mielenkiintoisempi. Hyödynsimme kysymyksissämme monipuolisesti oppimaamme, esimerkiksi huomioimme tasa-arvolakia koskevat muutokset kysymällä, onko “kaksinapaisesta”  vain miestä ja naista koskevasta tasa-arvosta puhuminen vielä ajankohtaista ja relevanttia.

Onnistuimme tutkijatentissämme hyvin myös varjoryhmän mielestä. Saimme arvostusta vaikean aiheen menestyksekkäästä haltuunotosta. Olimme tehneet tutkimuksesta ymmärrettävän myös sivusta seuraajalle. Tutkijatentin jälkeen tunnelma oli katossa. Tuntui, että rämpiminen ja kamppailu “viidakossa” hankalien aiheiden parissa oli oikeasti johtanut hyvään lopputulokseen, onnistumiseen ja oppimiseen – eli aarteen luo.  Varjoryhmä oli ilahtunut ryhmämme toiminnasta. He kokivat, että toimimme erinomaisesti ryhmänä, kannustavasti ja hyvällä hengellä. Löydämme tästä kommentista helposti itsemme.

Oivalluksia ja havaintoja matkan varrelta tähän hetkeen

Eräs tärkeimmistä kurssilla saamistamme oivalluksista on, että yksin ei pitkälle pötkitä. Apujoukkoja tarvitaan ja vaikka välillä tuntuu siltä, että on liian monta sekoittamassa soppaa, niin silti meitä jokaista tarvitaan. Erilaisten ajatusten ja tuntemusten lennellessä edestakaisin syntyy väistämättä eteenpäin suuntaavaa liikettä, kun kaikki ovat mukana avoimella mielellä. Ajatusten virtaus ja syvältä luotaavat keskustelut laittavat miettimään omia näkökulmia uudelta kantilta, mikä avaa väylän todelliseen oppimiseen.

10-hengen ryhmässä työskentely vaatii paljon suunnittelua, inhimillistä suhtautumista ryhmäläisiin ja erilaisten mielipiteiden hyväksymistä. Olemme huomioineet jokaisen omat vahvuudet sekä käynnissä olevat elämäntilanteet, jokainen on voinut tulla omana kokonaisuutenaan mukaan. Ryhmämme on matkan varrella löytänyt yhteisen sävelen. Koko syksyn ajan meidän välillämme on vallinnut lämmin ja avoin keskusteluyhteys, ja vaikka tutkimuksen aihe on välillä tarjonnut kipinöitä kiihkeämpäänkin keskusteluun, niin sekin on tapahtunut hyvässä hengessä.

LAMPPU SYTTYI Tutkimuksen tekemisestä  opimme aivan uutena asiana sen, että objektiivisuus ei ole kiveen hakattu sääntö, vaan esimerkiksi laadullisessa tutkimuksessa tutkijan oma mielipide saa näkyä ja tätä myötä myös luonnollisesti ohjata tutkimusta. Tähän asti olimme kaikki olettaneet kaiken tehtävän tutkimuksen pyrkivän täyteen objektiivisuuteen, joten tämä oivallus avarsi käsitystämme ja suhtautumistamme valtavasti. Laadullisen tutkimuksen tekeminen ei tietenkään sulje pois omien ennakkoajatusten ja asenteiden tunnistamisen, pohtimisen ja analysoinnin hyödyllisyyttä ja olennaisuutta.

Kurssin alussa keskustelimme yleisesti ajatuksistamme, odotuksistamme sekä ennakkoluuloistamme,  joita kurssin aloitus meissä herätti. Kävimme läpi yhteisiä tavoitteitamme ja olimme valmiita ottamaan haasteen vastaan. Tutkimusmatkailijan elämä vaikutti mielenkiintoiselta ajatukselta ja siihen oli ilo päästä tutustumaan. Lööppi ‘’Tasa-arvotyö kouluissa lisää eriarvoisuutta’’ ei vastannut niinkään artikkelin sisältöä tai ennakko-oletuksiamme. Alkuun keskityimme enemmänkin tasa-arvon määrittelyyn ja sukupuolisyrjintään; ajattelimme, että artikkelissa käsiteltäisiin pikemminkin kouluissa tapahtuvaa sukupuolisyrjintää ja niistä koituvia kokemuksia yksilötasolla.  Ajatukset ja oletukset tutkimuksen tekemisestä vastasivat kuitenkin todellisuutta: Tutkimuksen tekeminen on pitkä prosessi, joka vaatii pitkäjänteistä ja kärsivällistä otetta. Kurssin loppupuolella olemmekin pystyneet toteamaan, että tutkijatkin ovat tavallisia tallaajia, jotka kiinnostuvat jostain aiheesta, etsivät muita aiheesta kiinnostuneita tukijoukkoihinsa ja alkavat töihin. Mitään supervoimia ei siis tarvita, ainoastaan kaikesta yli vievä motivaatio, yhteinen sävel ja luultavasti väliin hyvät istumalihakset. Sixpackin kovat tutkijanaivot kehittyvät matkan varrella.

Ajatuksia tasa-arvosuunnittelusta

Toisinaan Ikävalkon tutkimusartikkeli sai meidät epätoivon partaalle. Varsinaisia puistatuksia sai alussa aikaan se, kuinka tasa-arvosuunnittelua voidaan perustella yrityksen liiketaloudellisen hyödyn näkökulmasta, kun kyseessä on kuitenkin ihmisarvoa ja oikeudenmukaisuutta koskeva asia. Elina Ikävalko koki itsekin turhautumista tutkimusta tehdessään. Muutokset tapahtuvat hitaasti ja asenteet ovat vielä paikoin vanhanaikaisia. Minkälaista tasa-arvoa tasa-arvosuunnittelu edistää vai edistääkö se ollenkaan? Vieläkin ihmetyttää, miksi näin tärkeän asian toteutuminen on niin haastavaa.

Tutkimuksessa on nostettu esiin hyvin mielenkiintoinen näkökulma aiheeseen, joka valjastaa lopulta meistä jokaisen tasa-arvotyön ääreen. Se avaa silmiä näkemään ja erottamaan, kuinka erilaiset valtasuhteet vallitsevat jokaisen elämässä, ohjaten jollakin tavalla ajatuksia tai tekoja. Kun tämän tunnistaa omassa elämässään ja ymmärtää oman toimijuutensa elämän karusellissa, mahdollisuus vaikuttaa vallitseviin valtarakenteisiin aukeaa. Yksinkertaisimmillaan esimerkiksi työpaikalla voi herättää rakentavaa keskustelua ihmisarvojen ja vallitsevan toimintakulttuurin yhteensopivuudesta. Ihmisten osallistaminen ja tasa-arvosuunnittelun näkyväksi tekeminen esimerkiksi kaikkia osallistavan keskustelun kautta voisi mahdollisesti sitouttaa työyhteisöä paremmin aiheen ääreen, toisin kuin tasa-arvosuunnittelun tekeminen suljetuissa työryhmissä “ylhäältä päin saneltujen ohjeiden” mukaan, millainen mielikuva asian hoitamisesta tällä hetkellä on. Tasa-arvosuunnittelun tulee kohdata ihmiset, joita varten sitä tehdään. Muuten siltä katoaa pohja.

Ryhmämme panos on avannut myös mahdollisuuksia kurssin ulkopuolelta. Meille on esimerkiksi vinkattu yliopistolla toimivasta tasa-arvotyöryhmästä, jossa on mahdollisuus päästä vaikuttamaan. Työläältä ja välillä lannistavaltakin tuntuvasta kurssista on siis hyötyä kokonaisvaltaisesti ja konkreettisesti! Saa nähdä, mihin tämä mahdollisuus johtaa. Uuteen löytöretkeen? Vielä suuremman aarteen luo? Ken tietää. Mutta se on ainakin varmaa, että asialle valveutuneet aivot eivät jätä työtään kurssin loppuessa, vaan jatkavat meidän jokaisen mukana eteenpäin avarampina ja tiedostavampina kuin ennen.

“When we change,

the world changes.

The key to all changes

is in our inner transformation

-a change of our hearts and minds.

This is human revolution.

We all have the power to change.

When we realize this truth,

we can bring forth that power

anywhere, anytime

and in any situation.”

-Daisaku Ikeda

 

Lämmin kiitos kaikille mukanaolijoille tästä matkasta!

Rakkaudella,

Ryhmä 2: Edla Pohjanpalo, Noora Paananen, Henni Kuitunen, Heidi Aarnio, Fanny Sillman, Vilma Valasmo, Elli Uusikylä, Anna Saves, Saara Pörsti, Anna-Kaisa Suoraniemi

Lähteet:

Elina Ikävalko: Vaikenemisia ja vastarintaa: Valtasuhteet ja toiminnan mahdollisuudet oppilaitosten tasa-arvosuunnittelussa, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/165728

Elina Ikävalko ja Kristiina Brunila: Tasa-arvosuunnittelu managerialistisen hallinnan tekniikkana

Kuvien lähteet:

https://www.artstation.com/artwork/D9Bde

https://www.telegraph.co.uk/tv/2018/08/15/orangutan-jungle-school-review-drama-playground-full-curious/

https://steemkr.com/ulog/@research-mind/together-word-of-the-day