Ryhmä 15: Pohdiskelua kasvatustieteen luonteesta ja yliopisto-opiskelusta

Millaista on hyvä kasvatustieteellinen tutkimus? Mistä näkökulmasta tutkimusta kannattaa lähestyä, jotta tutkimuksesta saatu tieto olisi relevanttia? Keskusteltuamme ryhmämme kesken totesimme, että hyvä kasvatustieteellinen tutkimus on eettistä, faktatietoon perustuvaa ja mahdollisimman objektiivista.

Mutta voiko kasvatustieteellinen tutkimus kuitenkaan olla täysin objektiivista? Meillä kaikillahan on jonkinlainen näkemys lasten kasvatuksesta, vähintään omaan lapsuuteemme ja kouluaikaamme pohjautuen. Jokainen toimii kasvatuksessa sekä omien että yhteiskunnan arvojen mukaan. Se tarkoittaa, että myös kasvatustieteen tutkijoilla on omat lähtökohtansa siihen, mistä näkökulmasta he lähestyvät tutkimusta. Ne vaikuttavat siihen, minkä tutkimuskysymyksen tutkija valitsee, miten tätä lähdetään tutkimaan, mitä tuloksia saadaan ja miten niitä tulkitaan.

Voidaankin sanoa, että kasvatustieteellinen tutkimus on eri lailla suuren yleisön mielenkiinnon kohteena ja suurennuslasin alla kuin muiden tieteenalojen tutkimus, sillä jokaisella on jonkinlainen kosketuspinta kasvatustieteellisiin aiheisiin.

Kasvatustieteellistä tutkimusta tarvitaan muun muassa ohjenuoraksi koulutus- ja kasvatustyöhön, opetussuunnitelmien perustaksi sekä kasvatusalan toimijoiden ammattitaidon ylläpitämiseen. Jotta pystyisi itse tekemään relevanttia tutkimusta, on tärkeää tuntea riittävän hyvin oman tieteenalan tutkimustraditio, sekä ottaa selvää aikaisemmista aihetta koskevista tutkimuksista myös muilta tieteenaloilta.

Kasvatustieteellisessä tutkimuksessa on paljon haasteita. Sanotaan, että kasvatustieteen tutkijan työ ei ikinä tule valmiiksi. Jatkuvasti nousee esiin uusia tutkimuskysymyksiä ja -ongelmia, tieto kumuloituu ja kehittyy.

Omat haasteensa liittyvät sekä tutkijan että tutkimuksen kohteen inhimillisyyteen ja yksilöllisyyteen. Tutkijan tulee olla tietoinen oman arvomaailmansa ja ennakko-odotustensa vaikutuksista tutkimustyöhön. Tutkittavien yksilöllisyys vaikuttaa sekä tutkimusmenetelmien valintaan että tutkimussuunnitelman laadintaan: eettisyyden ja laillisuuden näkökulmat on huomioitava tarkasti, kun tutkimuksen kohteena ovat ihmiset. Tutkimusmenetelmä on valittava sen mukaan, mitä halutaan tutkia ja miten päästäisiin mahdollisimman olennaiseen tulokseen tutkimuksen kannalta.

Koemme myös erityisen mielenkiintoiseksi sen, että tutkimuksen lopputulos ei aina välttämättä vastaa sitä, mitä tutkija on odottanut. Voi myös olla, että joskus ei saada ollenkaan vastausta tutkimuskysymykseen, mikä on luultavasti turhauttavaa.

Kuva: (mit-on-laadukas-yhteisllisyys-somessa)

Kurssin piilotavoitteet vaikuttavat mielestämme käytännönläheisiltä ja realistisilta saavuttaa. Tavoitteet ovat käyttökelpoisia paitsi yliopisto-opiskelua ja työelämää, myös ylipäätään elämää ajatellen. Esimerkiksi harrastuksissa ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä tarvitaan taitoa osata toimia osana yhteistoiminnallista ryhmää.

Yliopisto-opiskelulta odotamme yhteisöllisyyttä, omien ryhmätyötaitojen sekä esiintymiseen ja esilläoloon liittyvien taitojen kehittymistä ja ennen kaikkea kasvua ihmisenä. Tämän kurssin pedagogisessa lähestymistavassa korostuvat mielestämme itseohjautuvuus sekä toisaalta se, että kaikkien työpanosta tarvitaan ja mahdollisuutta syrjäänvetäytymiseen ei ole. Yllätyimme siitä, kuinka paljon ryhmätöitä ja itsenäistä opiskelua kurssit sisältävät. Ilmapiiri yliopistossa tuntuu rennommalta ja avoimemmalta kuin esimerkiksi lukiossa. Vaikka vastuu opinnoista on kannettava kokonaan itse, niin kuitenkin tukea on aina tarjolla.

Ryhmässämme koetaan itseohjautuva opiskelu toisaalta työlääksi, mutta toisaalta hedelmälliseksi ja palkitsevaksi. Aiempien kokemustemme mukaan tällainen opiskelu johtaa opiskeltavan asian syvälliseen ymmärtämiseen. Ryhmätyöskentelyssä syntyy väkisinkin paljon erilaisia näkökulmia ja hedelmällistä keskustelua sellaisessakin tilanteessa, jossa tehtävänanto tuntuu vaikealta hahmottaa. Ryhmässä voi hyödyntää eri ihmisten vahvuuksia ja aikaisempaa tietotaitoa. Projektiluontoisessa työskentelyssä pääsee tutustumaan erilaisiin aiheisiin syvällisemmin.

Odotamme innolla, mitä kaikkea uutta tulemme oppimaan!

 

Henni Tukiainen, Aliisa Haljoki, Meri-Tuuli Roimola, Jonna Kettukangas, Laura Kovalainen, Jutta Kivijärvi, Nina Pauloaho, Elisa Vuorinen, Terhi Keto