Ensimmäisellä kurssikerralla aloitettiin lähes saman tien QGIS-ohjelmaan tutustuminen. Alku tuntui hieman haastavalta, koska etäopiskelun yhdistäminen tietokoneella tehtävien harjoitusten kanssa saattaa mennä helposti säätämiseksi. Myös hiiren puute aiheutti pään vaivaa, mutta se onkin jo ostoslistalla, jotta tulevat harjoitusluennot onnistuvat paremmin. Kaiken lisäksi Zoom ei ollut puolellani luennon aikana ja heitti minut kolme kertaa ulos. Tämän jälkeen oli välillä vaikeaa päästä takaisin rytmiin mukaan.
Kaikista vaikeuksista huolimatta sain tuotettua ensimmäisellä kurssikerralla ohjeiden mukaisen kartan Itämeren typpipäästöistä. Karttaa tuottaessa tutuksi tulivat useat erilaiset QGIS:n työkalut. Koko ohjelma on kuitenkin niin uusi, että monet työkalut ja komennot meinasivat myöhemmin unohtua. Ohjelman oppiminen vaatii siis vielä monia käyttökertoja, paljon kertausta ja todella tarkkaa ohjeiden seuraamista.
Ensimmäisellä kurssikerralla tuotettiin siis kartta Itämerta ympäröivien valtioiden typpipäästöistä (kuva 1). Harjoitusta tehdessä käytiin läpi kaikkea työn tallentamisesta työkalujen järjestämiseen ja erilaisten värivaihtoehtojen selvittämiseen ja huomasin, että QGIS tarjoaa ilmaiseksi ohjelmaksi todella monipuolisesti mahdollisuuksia aineistojen luomiseen.
Aloitin ensimmäisen itsenäisen harjoitustehtävän kertailemalla ensimmäisen kurssikerran asioita, jotta tehtävän teko onnistuisi ilman suurempia ongelmia. Päätin myös aloittaa helpoimmasta tehtävästä, jotta tekemiseen tulisi rutiinia. Kuntakartan tekeminen oli suhteellisen yksinkertaista, mutta muutamissa kohdissa olin täysin unohtanut, mitä pitää tehdä. Esimerkiksi tulostusikkunan luominen ei ollut aivan tuoreessa muistissa. Huomasin, että parhaiten tehtävän teossa pääsi etenemään, kunhan kysyi apua. Nimittäin se, mitä ei itse osaa, onkin toiselle helppoa ja toisin päin.
Valitsin käytettäväksi aineistoksi koropleettikartan tekoon työttömyyden. Valinnan jälkeen ei tarvinnutkaan enää kuin valita miellyttävät värit kuvaamaan prosenttiosuuksia, jotta ilmiö näkyy selkeästi ilman taustatietoa, ja lisätä legenda, pohjoisnuoli sekä mittakaava. Legendan ja pohjoisnuolen siistimisen jälkeen olikin valmiina koropleettikartta, joka kuvaa Suomen kuntien työttömyysprosentteja vuonna 2015 (kuva 2). Seuraavaksi pohdin, mikä tallennusmuoto sopii parhaiten blogin kanssa yhteen ja päädyin PNG-formaattiin.
Karttaa tarkastellessa voi huomata selkeää jakautumista työttömyyden suhteen. Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä Ahvenanmaalla värit ovat vaaleita ja kuvaavat siis alhaista työttömyyttä. Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa on kuitenkin huomattavissa päinvastainen trendi. Muutamia poikkeuksia kuitenkin löytyy myös. Esimerkiksi Saarijärvi, Kuhmoinen ja Kaskinen ovat selvästi tummempia kuin niitä ympäröivät kunnat, eli työttömyys on vuonna 2015 ollut naapurikuntiin verrattuna suurta. Huomasin myöhemmin, että Ville Väisänen on käyttänyt omassa kartassaan myös samaa aineistoa ja tuotokset ovat värejä lukuun ottamatta suhteellisen samanlaiset. Ville on myös blogissaan löytänyt hyvin tietoa Kaskisen työttömyyden syistä. Kunnassa on nimittäin lakkautettu paperitehdas vuonna 2009, joka voi hyvin heijastaa vielä vuoden 2015 työttömyyteen (Väisänen 2021).
Loppujen lopuksi QGIS alkaa jo hieman aukeamaan, vaikka alkuun se tuntui todella sekavalta. Tämä on tietysti ymmärrettävää, koska minulla ei ole aikaisempaa kokemusta vastaavista ohjelmista, joten lähden liikkeelle aivan puhtaalta pöydältä. Eniten pidän ohjelmassa siitä, kuinka yhdellä klikkauksella saa esimerkiksi legendan ja muita ominaisuuksia tuotettua, kunhan vain tietää mistä klikata. Tarkalla ohjeiden seuraamisella pääsee siis jo pitkälle!
Lähteet:
Ville Väisäsen blogi: https://blogs.helsinki.fi/villvais/ (vierailtu 25.1.2021)