5. kurssikerta: Pohdintoja

Olemme nyt ehtineet yhdessä opetella QGIS:n käyttöä viisi viikkoa. Joka viikko on tullut suuret määrät aivan uutta tietoa sulateltavaksi, ja sen on myös huomannut. Välillä nimittäin tuntuu, että aivan yksinkertaisetkin tehtävät ajattelen vaikean kautta, vaikka todellisuudessa ratkaisu olisi muutaman klikkauksen päässä. Viikot ovat kuluneet nopeasti ja ehkä aivoni eivät vain oikein ole pysyneet vauhdissa mukana. Toisaalta tiedostan, että QGIS:n ja muiden sen kaltaisten ohjelmien oppiminen vaatii minulta vain toistoa ja opin tämän tyylisiä asioita vain käytännön harjoittelun avulla. Siksi onkin hyvä, että joka viikko on pakko tehdä edes jotain QGIS:n kanssa, vaikka se vaikeaa välillä onkin. Sisulla eteenpäin!

Tällä hetkellä tuoreimpana muistissani on bufferointi ja muut kurssikerralla käytetyt työkalut. Jokainen tähän asti opittu työkalu on mielestäni kuitenkin tärkeä kokonaisuuden kannalta. Aivan alussa opitut koropleettikartan tekotavat mahdollistavat erilaisten kokeilujen kautta mahdollisimman informatiivisia ja selkeitä tuotoksia vaikeidenkin komentojen avulla tehdyistä esityksistä. Olen oppinut hyödyntämään myös hyvin erilaisia “Select by” ja “join attributes by” -työkaluja, exporttaamaan layereita ja tuottamaan uusia scratch layereita, tuottamaan laskutoimituksia attribuuttitaulukossa ja digitoimaan viivoja, pisteitä ja polygoneja, mainitakseni vain muutaman. Sanoisin, että ihan hyvä määrä tietoa siihen nähden, että lähdin liikkeelle aivan nollasta tai jopa sen alapuolelta. Edellä mainittujen työkalujen avulla voin tarkastella esimerkiksi vain haluamiani alueen tietoja valitsemalla haluamani osat tietokannoista ja tuottaa uutta tietoa yhdistelemällä olemassa olevaa tietoa eri laskukaavoilla.

Huomaan kuitenkin edelleen pohtivani pitkään, mikä työkalu mihinkin sopisi. Soveltamisen jalo taito ei siis ole vielä kehittynyt kovin pitkälle, mutta koko ajan kuitenkin enemmän. Parhaiten osaan käyttää niitä työkaluja, joita opeteltiin alussa ja aivan viimeisimpänä, koska ne ovat hyvin muistissa. Kuten Sanna ja Juliana blogeissaan mainitsevat, työkalut, joita käyttää harvemmin pääsevät myös herkemmin unohtumaan (Korpi 2021, Häkkilä 2021). Eniten tässä vaiheessa kaipaa siis vielä toistoa ja toistoa.

Viidennellä kurssikerralla testailtiin siis bufferointia. Bufferoimme esimerkiksi vyöhykkeitä teiden ympärille sekä koulun ja terveyskeskuksen ympärille. Itsenäisissä harjoituksissa tutkittiin myös lentokenttien kiitoratojen aiheuttamia meluhaittoja bufferoinnin avulla. Niin voitiin selvittää alue, jossa melu saattaa olla haittaavaa. Itsenäistehtävät tuntuivat yllättävän helpoilta, kun niitä teki heti sen jälkeen, kun oli oppinut uusien tarvittavien työkalujen käytön. Kun sitten seuraavana päivänä koitin jatkaa, aivoni menivät jotenkin solmuun ja mietin tehtäviä aivan liian vaikeasti. Bufferoinnin koin muuten helpoksi ja loogiseksi ja esimerkiksi statistics-paneelin hyödyntäminen tuli tutuksi enemmän, ja se onkin hyvin hyödyllinen varmasti myös jatkossa.

Lentokenttien lisäksi bufferoitiin myös muita asemia ja tarkasteltiin esimerkiksi työikäisten määrää asemien läheisyydessä ja Helsingin Yhtenäiskoulun koulupiirin tulevia oppilaita. (Tuloksia lopun Excel-taulukossa, kuva 1)

Bufferointi on hyvin hyödyllinen taito, koska sitä voi hyödyntää niin moneen. Vyöhykkeiden avulla voi esimerkiksi tarkastella mahdollisia potentiaalisia asiakkaita uuden kaupan ympäristöstä tai vaikka tutkia ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamia radioaktiivisia saastumisvyöhykkeitä. Puskurivyöhykkeitä voi siis hyödyntää aivan arkipäiväisistä asioista laajoihin kysymyksiin esimerkiksi ympäristöstä tai kaupallisesta alasta. Melkeinpä vain mielikuvitus on rajana.

QGIS:n rajoitteita en vielä näillä tiedoilla oikein osaa pohtia. Kaikki, mitä tähän mennessä on tehty, on onnistunut QGIS:llä aina viimeistään pienen kamppailun jälkeen. Sanna totesi hyvin blogissaan, että jotkin käytettävyysratkaisut ovat erikoisia, mutta se ei kuitenkaan estä ohjelman käyttöä. Itse en osaisi sanoa, voisiko jonkin tehdä QGIS:llä paremmin, koska minulla ei ole oikein mitään mihin verrata.

Excel-taulukko:

Kuva 1. Tuloksia kurssikerran tehtävistä.

Lähteet:

Korpi Sanna (2021) https://blogs.helsinki.fi/sakorpi/ (vierailtu 18.2.2021)

Häkkilä Juliana (2021) https://blogs.helsinki.fi/julihakk/ (vierailtu 18.2.2021)

One Reply to “5. kurssikerta: Pohdintoja”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *