Ensimmäinen kosketus Qcissin maailmaan

Ensimmäisellä kurssikerralla aloitimme Qgissin käytön tekemällä kartan Itämeren alueesta. Qgis on lukioajoilta melko pintapuolisesti tuttu, joten oli mielenkiintoista päästä paikkatieto-ohjelmiston toimintoihin syvemmin käsiksi.  

Teimme ensimmäisellä luennolla teemakartan Itämeren typpipäästöistä. Valehtelematta Qgis vaikutti sekavalta ja olo oli hyvin kädetön. Aina välillä opettajan ohjeita piti keskeyttää kysymyksellä, mutta harjoitus oli sopiva ensimmäiselle kerralle. Kaipaus Physicumin luentosaleihin ja kahden näytön tietokoneisiin kivisti rintaa, kun ongelmia tuotti opettajan seuraaminen oman värkkäämisen lisäksi. Kuitenkin, vaikka ohjelmisto oli täysin uusi, kartan teko meni kuitenkin yllättävän helposti opettajan johdolla, kun ensin seurasi opettajaa ja teki itse vasta, kun tunsi olonsa enemmän tai vähemmän itsevarmaksi. Kartan viimeistely aiheutti hieman hampaitten kiristelyä eri versioiden välisten erojen vuoksi, mutta niistäkin selvittiin.

Mielestäni tuottamani kartta on ihan onnistunut. Taas muistin, kuinka yllättävän vaikeaa on valita värit, jotka ovat miellyttävät ja samalla selkeät. Koen, että tekemäni teemakartta on melko hyvin luettavissa. Kartan yhtenäisyyttä kuitenkin rikkoo esimerkiksi valkoinen väri. Myös prosenttivälit ovat hankalat: esimerkiksi 3,2 esiintyy legendassa kolme kertaa. Sanna Jantunen esitti blogissaan hyvän havainnon: tuovatko syvyyskäyrät jotain tärkeää informaatiota vai vaikeuttaako se vain oleellisen luettavuutta? Sannan mielestä syvyyskäyrät eivät tuo lisäarvoa ja sanoisin olevani samaa mieltä.

Teemakartta kuvaa eri maiden osuutta Itämeren typpipäästöistä. Mielestäni kartta on helppo lukuinen ja antaa selkeän kuvan osuuksista nopeallakin vilkaisulla. Esimerkiksi saadaan selville, että Puola on yksi Itämerta kuormittavimmista valtioista. Tämä saadaan selville kirkkaanpunaisesta väristä (joka voi olla hieman hankalasti erotettavissa). Toisesta päästä taas valkoinen Viro on vähiten kuormittava. Tällainen informaatio päästöistä on tärkeää erilaisten tutkimusten taustalle ja selkeällä kuvalla se on kaikkien ymmärrettävissä.

 

Lähteet:

Perusasioiden äärellä, Sannan blogi (2021). <https://blogs.helsinki.fi/smjantun/> (Viitattu 25.1.2021)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.