Hei!
Taidetaan vedellä kurssin viimeisiä kertoja. Viime kurssi kerralla aloitimme harjoittelut bufferoinnilla, jonka jälkeen siirryimme tekemään tehtäviä itsenäisesti. Ennen kun alan kiukuttelemaan Qgissille ja rypemään pohjamudissa: huomaan, että olen edistynyt erilaisten karttojen tekemisessä. Tehtävänannon saatua huomaa, että aivot alkavat raksuttamaan miten kartta tulisi toteuttaa. Olen tehnyt kuitenkin yhteenvedon törmäämistäni ongelmista: useimmat johtuvat siitä, että unohdan miten toteutus käytännössä tehdään, vaikka olemme käyneet sen läpi luennolla. Mutta ei hätää, kertaamalla oppii!
Ongelmista selviytyminen tuntuu aina hyvältä. Itsenäisiä tehtäviä tehdessäni ymmärsin, että kokeilemalla oppii. Qgissin ominaisuudet alkavat tuntumaan jo tutuilta ja niitä on helpompi soveltaa erilaisiin tehtäviin. Huomasin Sanna Jantusen blogista, kuinka hän oli ylistänyt buffertoimintoa (Jantunen 2021). Ja olen samaa mieltä, buffertoiminto nousi suosikikseni sen soveltavuuden sekä monipuolisuuden vuoksi. Koen, että select-työkalut ovat jo melkoisen hallussa. Puskurivyöhykkeitä voi käyttää useaan tarkoitukseen ja antavat erittäin käytännöllistä tietoa. Esimerkiksi melualueharjoitus oli hyvin mielenkiintoinen. Tulvivalle joelle voi tehdä puskurivyöhykkeen. Tai vaikka linja-auto reitille ja tutkia, kuinka moni asukas asuu 2 kilometrin säteellä siitä. En juuri osaa nimetä yhtä asiaa, missä tarvitsisin lisäharjoitusta, vaan koen sen enemmänkin kokonaisuutena. Tarkoitan siis, että tarvitsen kertauksen kertauksen kertausta, jotta muistan, mistä erilaiset toiminnot löytyvät ja miten ne toimivat.
Esimerkiksi neljännen tehtävän uima-allas tehtävä oli sellainen. Toisaalta suuri kiitos ja kunnia kuuluu Ilarille, joka blogissaan neuvoi, miten kiertää aineistossa oleva ongelma (Leino 2021). Nämä Qgissin ja aineistojen väliset errorit ovat ärsyttävin ongelma, joiden ratkaisemiseen kärsivällisyyteni juuri ja juuri riittää. Tehtävässä aineistojen yhteen liittämisessä oli silti ongelmia, mutta pienoiset hurraa-huudot päästin yksiössäni, kun löysin tieni ratkaisuun käyttämällä count points in polygon -toimintoa. Olen hieman tyytymätön tulokseen silti, koska lopputulos ei ole kovin selkeä. Halusin kuitenkin pohjalle kartan, josta uima-altaiden sijoittumisen voisi lukea. En kuitenkaan voinut hylätä pienalueiden ääriviivoja, enkä tutkimisen jälkeen löytänyt selkeämpää karttaa. Tästä pitää vielä ottaa selvää. Lukumäärien sijoittuminenkin toi hieman päänvaivaa.
Kuva 1. Uima-altaallisten rakennusten määrä kuvattuna pylväillä.
Loput tehtävien ratkaisut: Itsenäinen KK5
Toisto on oppimisen isä ja äiti. Sannan blogi. <https://blogs.helsinki.fi/smjantun/> (viitattu 19.2.2021)
Viides kurssikerta. Ilarin Maantiedotusblogi. <https://blogs.helsinki.fi/ilarilei/> (viitattu 19.2.2021)