Ensimmäisellä kurssikerralla käytiin läpi perusasioita tulevasta kurssista ja kerrattiin perustietoa yleisesti paikkatiedosta, jonka jälkeen pääsimme tositoimiin QGIS-ohjelmiston harjoittelun parissa. Tunnilla kävimme yhdessä yksityiskohtaisesti ensimmäisen harjoituksen läpi, joka toimi hyvänä avauksena ohjelmiston toimintoihin. QGIS-ohjelmistoon on päässyt tutustumaan jo kurssilla MAA-104 Johdatus maantieteellisiin menetelmiin, mutta silloinen vähäinen tutustuminen ohjelmistoon oli jo hukassa, joten oli tunnilla menetelty tapa tuli todella tarpeeseen.
Ensimmäinen harjoitus
Ensimmäisenä harjoituksena toimi koropleettikartan muodostaminen Itämeren rannikkovaltioiden aiheuttamista typpipäästöistä. Harjoitus tehtiin tunnin aikana yhdessä, joka toimi hyvänä aloituksena ohjelmiston käytölle. Lopputulos kartasta näkyy alla (kuva 1).
Harjoitus sujui kohtuullisen helposti selkeiden ohjeiden kanssa samaan aikaan tehtynä, sekä mahdollisuus kysyä opettajalta tai kurrsikavereilta siivittivät kohtalaiseen onnistumiseen. Haasteita tuottivat, kuten usein kartoissa, värien ja niiden suhteiden valitseminen.
Kuva 1. Itämeren rannikkovaltioiden aiheuttamat typpipäästöt
Kartasta nähdään selkeästi Puolan tuottavan eniten päästöjä. Mistäköhän tämä johtunee? Samaa pohtii blogissaan Veera Matikainen (2024), ja on selvittelyjen tuloksena löytänyt eroja maatalouden päästöissä, joka lienee selittävä tekijä Puolan typen päästöjen suurelle osuudelle.
Toinen harjoitus
Toinen harjoitus tehtiin puolestaan kotitehtävänä annettujen ohjeiden avulla. Valitsin vaikeustason 1 tehtävän, sillä QGIS-ohjelmisto on vielä sen verran tuntematon ja vaatiinee harjoittelua. Kurssin edetessä ehkäpä pääsee valitsemaan jo vaikeampiakin tehtäviä.
Tehtävänä oli tutustua Suomen kuntien tietokantaan ja tuottaa omavalintaisesta aineistosta koropleettikartta. Koropleettikartta on alueluokituskartan tyyppi, jossa aineisto esitetään alueittain. Valitsin kartan esittämäksi muuttujaksi ruotsinkielisten osuuden Suomen kunnissa (Kuva 2).
Kuva 2. Ruotsinkielisten osuus Suomessa kunnittain prosentteina
Kartta kuvastaa ruotsinkielisten osuuden keskittyvän suurimmaksi osaksi Ahvenanmaan alueelle ja Länsirannikolle. Valitsin kuitenkin alle 40 % väriluokaksi teemavärin, enkä pelkästään valkoista, sillä todellisuudessa ruotsinkielisiä löytyy myös näiltä alueilta, vaikka osuus onkin pienempi. Pelkästään alueiden korostaminen, joissa ruotsinkielisiä on paljon, voisi helposti antaa liian pelkistetyn kuvan ruotsinkielisten osuudesta. Vaaleimman sinisellä erottuvat kunnat, joissa ei ole aineiston datan mukaan ollenkaan ruotsinkielisiä. Toki sen olisi voinut valita valkoiseksi vielä selkeyttämään asiaa, mutta jostain syystä jäi uupumaan.
Lähteet
MAA-202 – Geoinformatiikan menetelmät 1. Kurssikansio. HELCOM marine area.shp, Lakes.shp, Administrative boundaries.shp, Depth contours.shp ja Nitrogen Inputs.shp
Matikainen V. (2024) Veeran gis-blogi 🙂 Ensimmäinen kurssikerta (18.1.2024) Viitattu 21.1.2024 Veeran gis-blogi 🙂 (helsinki.fi)