Toisella kurssikerralla perehdyttiin datan lähteisiin, palvelinosoitteisiin ja aineiston tuottajiin, jotka toimivat lähtökohtana kurssikerran harjoituksiin.
Kurssikerran harjoitukset
Kurssikerralla harjoiteltiin palvelinosoitteiden hakemista rajapinnoilta käsiteltävään ohjelmistoon ja niiden käyttämistä ohjelmistossa. Toisen kerran harjoituksen tarkoituksena on harjoitella valintojen tekemistä, tietokannan perushallintaa ja projektion vaikutusta karttaan ja sen mittoihin.
Harjoitus 2.1. – Mittauksia ja valintoja
Tehtävä 1 – Projektion vaikutus esitettävään tietoon sekä sen luotettavuuteen
Tehtävän tarkoituksena oli valikoida eri projektioita QGIS-ohjelmistolla ja mittatyökalun avulla tarkastella mittasuhteiden eroja ja pinta-alan eroavaisuuksia. Tulokset näkyvät alla taulukoidussa Excel-taulukossa. Havaitaan, että projektioissa on merkittäviäkin eroja, esimerkiksi Suomessa yleisesti käytettyyn ETRS TM35FIN koordinaatistoon verrattaessa, jonka mittasuhteita voidaan pitää suhteellisen validina.
Projektiolla on merkittävä vaikutus esitettävään tietoon ja sen luotettavuuteen ja kartan tekijän vastuulla on osata valita oikeanlainen projektio. Oli mielenkiintoista huomata, että tulokset vaihtelivat näinkin merkittävästi pelkästään eri maailmankarttaprojektioita vaihdellessa (Kuva 1).
Tehtävä 2 – Projektio ja sen vaikutus kohteisiin
Verrataan Mercator projektiota ETRS89 TM35FIN projektioon, jossa kertoimet näyttävät vääristymän osuuden tavalla, että mitä suurempi kerroin, sitä suurempi vääristymä. Havaitaan vääristymän selkeästi suurenevan mitä pohjoisempaan päästään, johtuen projektioiden yleisestä napavääristymästä.
Tehtävä 3 – valitaan toinen projektio tarkasteluun
Valitaan toinen maailmankarttaprojektio, Pattersonin projektio tarkasteluun ETRS89 TM35FIN projektioon suhteutettuna. Havaitaan näiden kahden projektion vääristymän olevan suhteessa suurempi kuin aikaisemmassa tehtävässä.
Sofia Miettinen puolestaan pohti blogisaan Sofian Gis-blogi (2024), että olisiko tässä tehtävässä voinut kenties käyttää yhden värisävyn skaalaa. Tämä ratkaisu olisi ollut selkeämpi tulkittavaksi, varsinkin aiheeseen perehtymättömälle tai punavihersokealle. Negatiivisena pidettävää vääristymää olisi hyvinkin voinut mallintaa juurikin punaisella värillä kokonaisuudessaan, jolloin eniten vääristyneet alueet olisivat tummimman punaisia ja vähemmän vaaleamman punaisia.
Toisen harjoituskerran tehtävät sujuivat kokonaisuudessaan melko hyvin ja tunnilla pääsi hyvin vauhtiin. Haastetta tuotti ”kartalla pysyminen”, kun eri projektiot saattoivat vaihtaa QGIS-näkymää merkittävästi. Samoin ohjeita seuratessa täytyy olla tarkkana, ettei putoa kyydistä, sillä yksikin väärä valinta muuttaa tai vaikuttaa lopputulokseen. Harjoitus toimikin myös hyvänä muistutuksena projektioiden merkityksestä paikkatiedon sovelluksissa ja sitä käyttäessä.
Lähteet
Miettinen, S. (2024) Sofian Gis-blogi, Toinen kurssikerta (Viitattu 5.2.2024)