Kuudes kurssikerta – pisteitä maastosta kartalle


Tällä kurssikerralla päästiin jalkautumaan maastoon, Kumpulan lähiympäristöön ja tuottamaan paikkatietoaineistoa Epicollect5-sovelluksen avulla. Pisteiden keräyksen jälkeen päästiin tutummassa ja turvallisessa (5) luokassa tuottamaan paikkatietoaineistoa QGIS-ohjelmiston avulla.

Ohjelmistolle tuotiin kerätyt paikkatietopisteet, jotka sovellus oli näppärästi asettanut kartalleen, jotka lisättiin erillisenä layerinä ohjelmistolle, jonka jälkeen päästiin tutkailemaan ja interpoloimaan pisteitä kartalle. Interpolointi tuotti taasen erillisen layerin, jota muokkailemalla saatiin tuotettua kartta, jossa näkyy alueen turvallisuuskokemusluokituksia eri spektrin väreillä.

Alla kuvakaappauksia tunnilla tehtyjä karttoja, joista amatöörimäisesti puuttuu legendat sun muut peruskartalta tarvittavat ominaisuudet.

Kuva 1. Kumpulan aluetta turvallisuuskokemusten näkökulmasta. Lähde: Epicollect5-sovelluksen tuottama aineisto.
Kuva 2. Lähikuva opiskelijoiden vähiten turvalliseksi arvioimista alueista Kumpulan kampuksen lähiseudulla. Lähde: Epicollect5.

Kurssikerran itsenäiset tehtävät:

Hasardit ja niiden alueellinen esiintyminen

Tehtävänä oli tuottaa kolme eri karttaa, joiden teemana on hasardit. Tehtävässä harjoiteltiin erityisesti eri pistemuotoisten aineistojen tuottaminen kartalle eri tavoin ja oppia muokkaamaan internetin ihmeellisen maailman dataa QGIS:ää imartelevaan muotoon. Avainsanoina todellakin toimivat plot, cvs-tiedostot ja comma separeted values.

Valitsin tarkasteluun maanjäristystietokannasta löytyviä aineistoja, joiden saaminen ohjelmistoon oli verrattain helppoa sivuston antaessa mahdollisuuden valmiiseen ladattavaan cvs-tiedostomuotoon. Tunnilla sain tehtyä vain muutaman kartan, sillä yritin sinnikkäästi interpoloida magnitudeista siistiä karttaa, mutta väärän aineistolaadun (asteprojektio) takia tuotos ei meinannut millään onnistua. Ensimmäisestä kartasta tulikin hieman tönkkö, yli 8 magnitudin maanjäristykset maailmankartalla näyttävä hyvin peruskartta (vuoden 1980 jälkeen). Tämän kurssikerran teemaan sopien peruskarttaominaisuuksia puuttuu myös tästä kartasta.

Kuva 3. Yli 8 magnitudin maanjäristyksen maailmankartalla vuoden 1980 jälkeen. Lähde: Latest Earthquakes (usgs.gov)

Päätimme kurssikaverin kanssa sitten hieman ryhdistäytyä ja yrittää karttoja uudelleen, hieman uusilla aineistoilla ja energioilla. Interpolointi ei siltikään onnistunut, joten tyydyimme tuottamaan näitä peruskarttoja. Tärkeimpänähän tuo erilaisten pisteaineistojen tuominen ohjelmaan.

Toisessa kartassa vertailin hieman hupsusti 1980 vuoden jälkeen tapahtuneita yli 8 magnitudin maanjäristyksiä ja räjähtäneitä tulivuoria vuoden 1964 jälkeen. Havaittavissa selkeää yhteneväisyyttä litosfäärilaattojen saumakohdissa, kaipa tästä jonkun ala-asteen karttamateriaalin saisi. Mittakaavatyökalu puolestaan suostunut yhteistyöhön näissä maailmankarttaprojektioissa, jos joku kurssilaisista sai sen toimimaan, niin miten?

Kuva 4. Maanjäristyksiä ja tulivuoria.
Kuva 5. Maanjäristysten ja tulivuorten sijaintien läheisyyksiä.

Toki karttoja olisi voinut hienosäätää ja esimerkiksi lisätä kartoille litosfäärilaattojenrajat, jolloin ne olisivat olleet vielä oivallisempia esimerkiksi opetuskäyttöön. Samaa Sofia oli pohtinut blogissaan.

 

Lähteet

Latest Earthquakes (usgs.gov)

NCEI Hazard Volcano Location Search (noaa.gov)

Miettinen, S. (2024).  Sofian GIS-blogi. Kuudes kurssikerta – Sofian Gis-blogi (helsinki.fi) (Viitattu 5.3.2024)


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *