Viides kurssikerta – bufferointia lentokentillä

Tällä kurssikerralla päästiin bufferoinnin ja analyysin pariin. Tavoitteena oli muistella ohjelmiston piirtotyökalujen ja bufferointityökalun käyttöä, sekä lyhimmän etäisyyden määrittämistä. Aineistona toimi pääkaupunkiseudun peruskarttalehti, josta päästiin tutkiskelemaan muun muassa lentomeluvyöhykkeitä ja juna-asemia.

Itsenäiset tehtävät

Tällä kertaa ei tavoitteena ollut niinkään tuottaa karttaesityksiä, vaan ennemmin ohjeistuksen mukaan pohtia tehtävien suorittamiseen liittyviä ongelmia oivalluksia QGIS-ohjelmistoon liittyen.

Tämänhetkisen paikkatieto-osaamiseni perusteella GQISin hallinnassa tärkeintä on mielestäni perusominaisuuksien hallinta ja ymmärtäminen, mikä lähtee Data source manager -työkalun oikeasta käytöstä. On tärkeää ymmärtää millaista aineistoa käsittelee, millaiseksi ylipäätään ohjelmisto luo kunkin tason ja mitä ominaisuustietoa tasot sisältävät. Tämän jälkeen on helpompi oppia käsittelemään tasoja, sekä niihin liittyviä toimintoja.

Keskeisimpiä työkaluja tuntuvat tällä hetkellä olevan Processing toolbox panelista löytyvät tasojen analysointiin käytettävät työkalut, kuten tällä kurssikerralla tutuksi tullut bufferointityökalu. Samoin perustyökalut, kuten useat yläpalkista löytävät perustoiminnot ja tasojen properties-välilehden käyttö on oleellista. Näiden perustyökalujen käyttö alkaakin olla jokseenkin tuttua, mutta lisäharjoitusta kaipaa kaikessa uudessa, jotta ohjelmiston käytöstä tulisi oikeasti luontevaa.

Bufferointi eli puskurointi toimii oivana työkaluna etäisyyksien ja pinta-alaetäisyyksien selvittämiseen. Se on oiva tapa selvittää esimerkiksi itsenäisessä tehtävässä olleen lentomeluvyöhykkeen rajat, mutta toimisi hyvin myös esimerkiksi tietyn alueen vaikutusaluiden arviointiin. Kuten Julia onkin asiaa blogissaan pohtinut, samanlaisia puskurivyöhykkeitä voisi tehdä myös esimerkiksi autoliikenteen tuottamista meluhaitoista. On kuitenkin olemassa muutamia reunaehtoja, jotka määrittävät millaisia ongelmia QGISin avulla voidaan ratkaista. Aineistoissa tarvitsee olla riittävä määrä ja oikeantyyppistä dataa kuhunkin ratkaistavaan ongelmaan liittyen.