Kolmannella harjoituskerralla harjoiteltiin tietokantojen hakuja ja valmistelemista tehokkaaseen käyttöön, sekä niiden yhdistämistä. Harjoituksina toimivat Afrikka-aineisto ja itsenäisenä tehtävänä tulvaindeksin teemakartan tekeminen. Molemmissa harjoituksissa oli ideana yhdistellä ja käyttää eri tietoliitoksia, sekä erilaisten sarakelaskujen avulla saada halutut lopputulokset näkyviin.
Afrikan tilastoja ja tapahtumia
Tarkastelun kohteena kurssikerran aikana oli Afrikan valtioiden tietokanta, jossa tarkasteltiin timanttikaivosten, konfliktien ja öljykenttien määriä koko Afrikan mantereen alueella (Kuva 1). Tehtävässä käytettiin, kokeiltiin, siirreltiin, lisättiin ja muutettiin tietokantoja yhteen ja erikseen, jotta lopulliseen tulokseen päädyttiin. Tehtävä ei lopulta ollut kovin haasteellinen, mutta jälleen suurimman haasteen tuotti tunnilla kartalla pysyminen – niin ohjelmistossa kuin tunnin kulkua seuratessa. Version Zoom -nappula tuotti jonkin verran haasteita, eikä sopivaa tarkkuutta meinannut löytyä ennenkuin päivitti tietoliitokset oikealle tietosarjalle, ja toisaalta oma keskittyminen maanantai illan myöhäistunnilla vaatii välillä herättelyä.
Mitä näistä tiedoista voisi päätellä?
Kurssikerran aineisto antaa aihetta laajempaan pohdintaan. Mitä löytyneekään sen taustalta? Tietokantaan on tallennettu tietoa konfliktien tapahtumavuosista ja laajuudesta, sekä timanttikaivosten löytämisvuosista, aloitusvuosista, tuottavuusluokittelusta. Samoin sieltä löytyy öljykenttien löytämisvuosista, poraamisvuosista, tuottavuusluokittelusta tietoa, sekä internetkäyttäjien lukumäärästä eri vuosina. Aineisto antaa hyvät lähtökohdat näiden tallennettujen yhteneväisyyksien tutkimiseen. Voitaisiin tutkia ja laskea yhteneväisyyksiä ilmiöiden välillä, esimerkiksi timanttikaivosten löytämisvuosien ja internetkäyttäjien yhteyttä.
Soveltava tehtävä
Afrikka harjoittelun jälkeen oli aika siirtyä itsenäiseen soveltavaan tehtävään, joka oli tällä kertaa tulvaindeksin laskemista ja järvisyys- ja maa-alueprosenttien osuutta valuma-alueilla. Ensimmäisessä kartassa (kuva 2) näkyy tulvaindeksit alueittain.
Kuvasta 2 havaitaan tulvaherkimpien alueiden löytyvän Suomen etelä- ja länsirannikolta. Mistäköhän tämä johtunee? Samaa oli pohtinut Julia Olenius blogissaan Julian GIS-blogi (2024) ja oli jopa vaivautunut selvittämään alueiden valuma-alueita, sekä niillä virtaavia jokia, joita löytyikin useita Suomen suurimpia jokia, kuten Oulu-, Siika- ja Kalajoki.
Suomen ympäristökeskuksen artikkelissa puolestaan on selvitetty samaa asiaa, ja sen mukaan Suomessa on nimetty 22 merkittävää tulvariskialuetta, joilla voi vedenpinnan nousu voi aiheuttaa merkittäviä vahinkoja. Alueet ovat pääosin samoja, kuin kurssikerran tehtävänkin kartassa. Tulvaherkkyys johtuu usein järvien vähäisestä määrästä alueella, jotka eivät ole tasaamassa ja tasapainoittamassa virtaamia. Tosin Suomessa muuhun maailmaan ja esimerkiksi Keski-Eurooppaankin verrattaessa tulvat ovat usein maltillisia ja vahingot suhteellisin pieniä. Lisääntyvien rankkasateiden ja muuttuvien luonnonolosuhteiden myötä tulvariskiin on kuitenkin hyvä varautua.
Toisessa kartassa (kuva 4.) näkyy puolestaan maa-alue ja järvisyysprosentit ympyrädiagrammeja. Diagrammissa näkyy sinisellä värillä järvien osuus suhteutettuna maa-alueeseen, ruskeaan väriin, joiden avulla voisi analysoida esimerkiksi alueen järvien määrän vaikutusta tulvaherkkyyteen. Huomataan, että tulvaherkimmillä aluilla järvisyyden määrä onkin yleensä vähäinen verrattuna ei-tulvaherkkiin alueisiin, kuten esimerkiksi Järvi-Suomeen eli Itä- ja Kaakkois-Suomeen verrattaessa.
Lähteet:
Olenius, J. (2024). Timantteja ja tulvia (3. kurssikerta). Julian GIS-blogi. (Viitattu 6.2.2024) Julian GIS-blogi (helsinki.fi)
Paarlahti, A. (2024). Geoinformatiikan menetelmät 1, kurssimateriaali. Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen osasto.
Suomen Ympäristökeskus. (4.6.2021). Tulvariskialueet. Vesi.fi Tulvariskialueet | Vesi.fi