Kurssikerta 6 – Geepeeässää ja luonnonhasardeja

Tällä viikolla tehtiinkin vaikka mitä! Aluksi harjoittelimme GPS-paikantimen käyttöä kampuksen ympäristössä ja kerättyjen sijaintitietojen siirtämistä kartalle. Tehtävän suorittaminen kävi tiimiltämme sujuen ja mittauspaikkojemme sijainnitkin osuivat kartalla jotakuinkin oikeille kohdilleen. Kuvittelin GPS:n käytön paljon monimutkaisemmaksi, mutta toisaalta tehtävässä käytimme apuna vielä kynää ja paperia, ja naputtelimme tiedot käsin Excel-taulukkoon. Olisikin hyvä myös oppia, kuinka tiedon siirto GPS-paikantimesta suoraan tietokoneelle tapahtuu, jos vaikka kerättyjä sijaintitietoja olisikin huomattavasti suurempi määrä.

Toisena harjoitteena kokeilimme geokoodausta paikantamalla pelikoneita Helsingin kartalle. Käytössämme oli street-muotoinen tietokanta Helsingin kaduista ja katunumeroista sekä tietokanta, joka sisälsi pelikoneiden sijaintiosoitteet. En vieläkään ihan tiedä miten, mutta jotenkin MapInfo osasi paikantaa pisteet oikeille kohdilleen…

Kolmantena tehtävänä oli luoda kolme erilaista opetuskäyttöön soveltuvaa karttaa luonnonhasardeista. Valittavana oli aineistoja meteoriiteista, tulivuorenpurkauksista sekä maanjäristyksistä. Omat karttani käsittelevät näistä kahta jälkimmäistä.

kk6_magn_7

Kuva 1. Yli 7.0 magnitudin maanjäristysten esiintyminen viimeisen 200 vuoden aikana.

Ensimmäinen karttani on varmasti kaikille jokseenkin tuttu jo peruskouluajoilta (kuva 1). Kartassa esitetään yli 7,0 magnitudin, eli Richterin asteikolla erittäin voimakkaiden maanjäristysten esiintymistä viimeisen 200 vuoden aikana koko maapallolla. Kartasta on havaittavissa, kuinka suurin osa voimakkaista järistyksistä osuu laattojen törmäysvyöhykkeille Tyynenmeren tulirenkaaseen sekä Intian, Arabian ja Euraasian laattojen rajakohtaan. Tässä yhteydessä opetuksessa kannattaisikin painottaa litosfäärilaattojen liikkeiden merkitystä seismisyyden kannalta, ja näyttää esimerkiksi kuvaa laattojen liikesuunnista (kuva 2).

plates

Kuva 2. Litosfäärilaattojen kulkusuunnat (Earth Science Teachers’ Association).

Mielenkiintoista olisi ollut tarkastella myös magnitudiltaan pienempiä järistyksiä, sillä niillä on vaikutusta ihmisten arkielämään huomattavan suuressa osassa maailmaa. Esimerkiksi Nelli Aalto ja Elias Annila lähestyivät aihetta juuri tästä näkökulmasta, esittäen karttoja eriasteisten maanjäristysten esiintymisestä. Kumpikin havaitsi kartoiltaan kiinnostavasti, että voimakkuuksiltaan erilaiset järistykset sijoittuvat eri alueille. Esimerkiksi Itä- ja Kaakkois-Aasiassa on merkittävän vähän pieniä, noin kahden magnitudin järistyksiä ottaen kuitenkin huomioon, että alueella esiintyy hyvinkin voimakkaita, jopa yli 8 magnitudin järistyksiä. (Aalto 2015, Annila 2015.)

tulivuoret

Kuva 3. Itä- ja Kaakkois-Aasian tulivuorenpurkaukset vuodesta 1800 alkaen.

Seuraavassa kartassa tarkastelin tulivuorenpurkauksia Itä- ja Kaakkois-Aasiassa 1800-luvulta tähän päivään saakka (kuva 3). En tajunnut aihetta valitessani, että joillakin vuorilla saattaakin olla tapana purkautua usein, ja siksi kartalla on paljon päällekkäisiä pisteitä. Pohjimmaisena ovat keltaisella kaikki uusimmat purkaukset vuoden 1964 jälkeen, ja niitä on huomattavasti eniten, vaikka osa niistä piiloutuukin vanhempien purkausten alle.

kk6_indonesia

Kuva 4. Tulivuorenpurkaukset ja yli 6,5 magnitudin maanjäristykset Indonesiassa vuoden 1964 jälkeen.

Lopuksi valitsin tarkasteltavakseni vielä Indonesian alueen, sillä valtio sijaitsee epäonnekkaasti kahden litosfäärilaatan rajakohdassa, jonka vuoksi saarivaltion läheisyydessä esiintyy runsaasti vulkaanista ja seismistä toimintaa. Karttaa tehdessä ajatuksenani oli tarkastella, kuinka lähelle toisiaan järistykset ja tulivuoret sijoittuvat, ja pohdinkin olisiko kartalta mahdollisuus nähdä, onko jokin alueen tulivuori purkautunut maanjäristyksen seurauksena tai toisinpäin. Idea oli ehkä hyvä, mutta valmiista kartasta ei kyllä pysty eikä kannatakaan vetää mitään johtopäätöksiä ilmiöiden syy-seuraus-suhteesta, sillä kartasta ilmene tapahtumien ajankohtia.

Sen sijaan karttaa voisi käyttää opetuksessa ensinnäkin osoittamaan, kuinka paljon voimakkaita, yli 6,5 magnitudin maanjäristyksiä Indonesia on joutunut viimeisen 50 vuoden aikana kohtaamaan. Niiden päälle kun lisätään vielä kolmisenkymmentä tulivuorenpurkausta ja useita muita aktiivisia tulivuoria, toistuvia trooppisia sykloneita, tulvia sekä tuhoisia tsunameja, voidaan vain ällistellä millaisen taakan eri luonnonhasardien aiheuttamia uhkia yksi valtio voi joutua harteillaan kantamaan. Indonesia onkin yksi maailman luonnonkatastrofeille herkimpiä valtioita. Viimeisen vuosikymmenen aikana valtio on kuitenkin tuplannut katastrofien torjuntaan tarkoitetun budjettinsa, ja yhä enemmän luonnonhasardit aiheuttavat maassa taloudellista menetystä ihmishenkien sijaan. (IRIN 2013.)

Tämän kurssikerran tehtävän jälkeen havahduin jälleen ihmettelemään, kuinka herran kukkarossa me täällä Suomen luonnonympäristössä elelemme.

 

Lähteet

Aalto, N. (2015). Kurssikerta 6: GPS-harjoituksia ja hasardeja. Nellin PAK-blogi. 28.2.2015 <https://blogs.helsinki.fi/neaa/2015/02/21/kurssikerta-6-gps-harjoituksia-ja-hasardeja/>

Annila, E. (2015). Kurssikerta 6, hasardit. Eliaksen PAK-blogi. 28.2.2015. <https://blogs.helsinki.fi/eannila/2015/02/26/kurssikerta-6-hasardit/>

ANSS catalog. Northern California Earthquake Data Center. University of California. 25.2.2015. <http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html>

IRIN Asia (2013). Indonesia’s natural disaster risks, costs rise. 1.3.2015.<http://www.irinnews.org/report/97861/indonesia-s-natural-disaster-risks-costs-rise>

Litosfäärilaatat. Earth Science Teachers’ Association. 25.2.2015. <http://www.esta-uk.net/jesei/platerid/plates.jpg>

Volcano Location Database Search. National Geophysical Data Center. 25.2.2015 <http://www.ngdc.noaa.gov/nndc/struts/form?t=102557&s=5&d=5>

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *