Nykyisessä opetussuunnitelmassa tieto- ja viestintäteknologia esiintyy sekä välineenä että oppimisen kohteena. TVT näyttäytyy kurssikohtaisissa tavoitteissa ja sisällöissä kuin myös opetussuunnitelman yleisessä osassa. Opettajina ja oman oppiaineen asiantuntijoina meidän on löydettävä ne oppimisen kannalta merkitykselliset tavat hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa omassa opetuksessamme sekä antaa opiskelijoille valmiuksia heidän elämäänsä (21st century skills).

Esimerkkejä tieto- ja viestintäteknologian käytössä tietokoneavusteisissa mittauksissa ja mikrotason mallinnuksissa

Omassa työssäni tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttö alkoi opetusmateriaalin siirtämisestä sähköiseen muotoon kalvoiksi, videoiksi ja simulaatioiksi, joita opiskelijat pystyivät hyödyntämään ajasta ja paikasta riippumatta. Opetusmateriaaleissa pystyn hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologian tarjoamaa multimodaalisuutta ja interaktiivisuutta.

GeoGebralla tuotettu simulaatio kaltevan tason voimakuvioiden hahmottamisen tueksi.

Opettajana roolini on muuttunut yhä enemmän oppimisen ohjaajaksi ja suurin osa lähiopetusajasta tulee käytettyä yksilön ajattelu- tai ryhmätyötaitojen kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologia on tuonut enemmän vuorovaikutusta omaan luokkahuoneeseeni, kun minulla opettajana on enemmän aikaa kohdata jokainen yksilönä ja tukea häntä hänen omalla lähikehityksen vyöhykkeellään (Vygotski, 1978).

Kurssipalaute Flipped learning – menetelmällä toteutetulta matematiikan kurssilta

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että arviointi ohjaa opiskelua ja oppimista enemmän kuin mikään muu tekijä oppimistilanteessa ja nykyisessä opetussuunnitelmassa korostuu erityisesti formatiivinen arviointi. Lähdimme Pekka Peuran ja Janne Cederbergin kanssa kehittämään verkkopalvelua opiskelijan itsearviointitaitojen kehittämiseen ja opiskelun tukemiseen. Loimme tällä ajatuksella Polku-verkkopalvelun. Aikaisemmin olin toteuttanut vastaavia itsearvioitavia välitestejä Google forms -työkalulla, joka on edelleen erittäin toimiva alusta erilaisten kyselyiden tekemiseen. 

Osa FY5-kurssin itsearvioitavasta välitestista.

TVT voi helpottaa muistamisen ja ymmärtämisen harjoittelemista esimerkiksi itsestään tarkastuvien testien, muistikorttien ja pelien muodossa, mutta sen avulla voidaan tavoitella myös Bloomin taksonomian korkeampia tasoja (luominen, analysointi, arviointi). Tulevissa kirjoituksissa esittelen käytännön toimintamalleja ja työvälineitä juuri näiden korkeamman taksonomiatasojen harjoitteluun.

Digitaaliseen ylioppilaskokeeseen valmistautuminen vaatii opettajilta sekä opetuksen että arvioinnin kehittämistä hyödyntämään yhä enemmän ohjelmistoja ja digitaalisia aineistoja. Abitti-kurssikoejärjestelmän harjoittelu sekä tuntityöskentelyssä että kurssikokeissa on hyödylistä opiskelijan arviointiympäristöön tutustuttamiseksi. Kaikkea arviointia ei kuitenkaan Abittilla tarvitse tehdä ja toisiin aineisiin Abittin käyttö soveltuu luotnevammin kuin toisiin. Käytäthän Abittia itsellesi ja opiskelijoillesi sopivimmilla tavoilla, jotta sen käyttö olisi mahdollisimman mielekästä.

Digitaalinen ylioppilastutkinto ja Abitti-kurssikoejärjestelmä

Ohjeita Oma.abitti.fi:n käyttöön

Oma.abitti.fi on digitaaliseeen ylioppilaskokeeseen valmentavan kurssikoejärjestelmän sivusto, jolla opettaja laatii kokeen ja jossa hän suorittaa niiden arvioinnin ja kokeiden sähköisen palauttamisen suoraan opiskelijoiden kokeessa antamiin s-postiosoitteisiin. Palvelu toimii kaikilla selaimilla.

Opetuksen digitalisaatiosta on puhuttu jo vuosikymmeniä, mutta viimeisten muutaman vuoden aikana muutostahti erityisesti lukiokentällä on vilkastunut digitalisoituvan ylioppilastutkinnon, uudistuneen opetussuunnitelman (OPH, 2015) vaatimusten, yhteiskunnan muutosten ja teknologian kehittymisen vuoksi.

Teknologian hyödyntämisestä on tullut arkea lukioiden oppitunneilla viimeistään syksyllä 2016, jolloin aloitti ensimmäinen kokonaan digitaalisesti ylioppilastutkinnon suorittava vuosiluokka. Tämä vuosiluokka tuo jo omat kannettavat tietokoneensa tunneille ja ottaa ne nopeasti käyttöön tilanteen niin vaatiessa. Mutta milloin teknologiaa kannattaa hyödyntää? Voiko teknologian käytöstä olla oppimiselle myös haittaa? Oppimisympäristöjen, ohjelmistojen ja digitaalisten oppimateriaalien ja internetin käyttöä kannattaa suunnitella huolellisesti ja hyödyntää teknologiaa aluksi niissä kohdissa, joissa hyöty oppimiselle on selkein. Pienillä pedagogisilla askeleilla päästään kohti teknologian laajempaa pedagogista hyödyntämistä, eikä aikaa hukata turhaan säätämiseen, jos saman voisi tehdä helpomminkin ilman teknologiaa. Alussa tuota säätämistä varmasti kaikissa oppiaineissa kuitenkin on ja sekin tulee sallia itselleen ja opiskelijoilleen. Oppiminen vaatii työtä, yritystä ja usein myös epäonnistumisia ja niistä oppimista.

Tässä blogissamme nostamme esille esimerkkejä teknologian pedagogisesta hyödyntämisestä oppimisen ja arvioinnin välineenä.

Blogimme elää vielä ja videoitakin on tulossa tähän teemaan…

Tässä osa kurssin 2. päivän aamun dioista. Ja osa ylimääräisiä.

Terv. Marja Tamm & Lauri Hellstén