Toteutimme keväällä 2021 ensimmäiset hankkeen pilottikurssit. Koronarajoitusten vuoksi suurin osa kokeilukursseista jouduttiin kuitenkin järjestämään käytännössä täysin etäopetuksena, mutta tämä ei estänyt hyvien käytänteiden etsimistä ja niiden raportointia. Saatinpa kuitenkin yksi kurssi toteutumaan aidosti hybridinä jopa niin, että opiskelijoita oli molemmista harjoittelukouluista.
Laadimme tutkimuskirjallisuudesta poimittujen teemojen avulla pilottiopettajille kyselyn, jonka avulla reflektoimme ensimmäisiä pilottikursseja. Kokoamme tässä kirjoituksessa opettajien kokemuksista johdettuja hybridiopetuksen mahdollisuuksia ja haasteita. Aloitamme nostamalla muutaman yleisemmän havainnon, minkä jälkeen esitämme tarkemmin opettajien hyväksi ja haastavaksi kokemia asioita.
Yleisiä havaintoja
Pilottikurssien käytänteiden osalta opettajat kokivat varsin laajasti, että kurssin oppimistavoitteet olivat selkeät ja sisältö oli paloiteltu selkeisiin palasiin. Vuorovaikutuksen monipuolisuus toteutui osittain ja omatahtisuus vain harvoin.
Teknisien ratkaisujen suhteen pilottikurssit vaikuttivat varsin onnistuneilta eli virtuaaliset oppimisympäristöt tukivat kurssitoteutuksia hyvin.
Käytettävyyden näkökulmasta huomattavaa oli se, että aikataulut oli laadittu hyvin selkeästi ja jatkuvaa arviointia oli kursseilla hyvin mukana. Kurssien työmäärän arviointi oli kuitenkin osin haastavaa ja myöskään monipuolisten teknologioiden käyttö kurssitehtävissä ei ollut itsestään selvää.
Onnistuneita käytänteitä
Kurssin pedagogisia käytänteitä koskeneet avovastaukset käsiteltiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmää hyödyntäen, jolloin opettajien kokemukset onnistuneesta etä- ja hybridiopetuksen käytänteistä saatiin tiivistettyä neljään luokkaan.
Ryhmätyöskentely nostettiin vastauksissa esiin huomattavan paljon. Pienryhmissä työskentely on koettu toimivaksi tavaksi edistää vuorovaikutusta etä- ja hybriditilanteissa sekä lisätä opiskelijoiden aktiivisuutta.
Rytmitys koettiin tärkeäksi. Etä- ja hybriditilanteissa tunnin rakenne tulee olla yksinkertainen ja selkeä. Lähiopetustilanteeseen verrattuna etä- ja hybriditilanteessa eri työvaiheille on varattava enemmän aikaa. Lisäksi kurssiaikataulun tarkka laatiminen helpottaa työskentelyä.
Työtapojen osalta nostettiin esille useita toimivia käytänteitä. Esimerkiksi projektityöskentelyn malli toimii hyvin myös muussa kuin lähiopetuksessa. Myös tavoite- ja käsitetyöskentely tukee opintojakson tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi esimerkiksi videotallenteiden käyttö on hyvä oppimisen tuki vuorovaikutustilanteen ollessa haastavampi.
Oppimisympäristöjen osalta nostettiin esiin sekä virtuaalista oppimisympäristöä että ryhmän sosiaalista oppimisympäristöä. Toimivana käytänteenä koettiin kaiken keskittäminen yhteen virtuaaliseen tilaan kuten Teamsiin. Sosiaalisessa mielessä koettiin hyvänä ryhmäyttää esimerkiksi Flingan avulla, keventää tunnelmaa esimerkiksi ”meemikanavalla” sekä mahdollistaa emotionaalisesti turvallinen ympäristö esimerkiksi anonyymit kysymykset mahdollistamalla.
Haasteita kurssien toteutuksissa
Samoin opettajan kokemat haasteet pedagogisissa käytänteissä saatiin tiivistettyä neljään luokkaan.
Opiskelijoiden osallistuminen koettiin haastavaksi erityisesti isossa ryhmässä toimiessa. Opiskelijat voivat olla vuorovaikutuksessa passiivisia ja välttää kameran käyttöä. Monet opiskelijat myös ovat taipuvaisia valitsemaan yksin opiskelemisen, mikäli kurssin rakenteet sallivat sen.
Tehtävien osalta nostettiin esiin erityisesti, että niiden työmäärän arviointi voi olla haastavaa, mikäli totutusta tuntirytmistä poiketaan. Myös esimerkiksi ennakkotehtävät aiheuttivat haastetta, sillä niiden tekemättä jättäminen vie pohjaa toiminnalta, jossa ennakkotehtävän tekeminen on välttämätöntä tuntityöskentelylle.
Vuorovaikutuksen osalta koettiin haasteellisena tilanne, jossa ollaan esimerkiksi osin turvavälein luokassa ja osin etänä. Tämä vaatii opettajalta vuorovaikutusta edistävää, proaktiivista toimintaa.
Käytännön asioiden osalta nostettiin erityisesti esiin, että koulujen väliset aikataulut voivat asettaa haasteita tuntien pitämiselle ja kaikki vuorovaikutus (esimerkiksi chatien käyttö) ei kaikissa tilanteissa ole mahdollista.
Hyvät tekniset käytänteet
Teknisten ratkaisujen osalta löydettiin niin ikään neljä luokkaa. Osin opettajien näkemykset teknisistä ja pedagogisista ratkaisuista olivat päällekkäisiä eli kommentoitiin sekä pedagogista ratkaisua että sen teknistä toteutusta.
Oppimisympäristöjen osalta nostettiin vahvasti esille, että Teams toimii hyvänä kokoavana alustana, joka toimii myös eri koulujen välillä. Teamsiin yhdistettynä koettiin myös erinomaisena käyttää Luokan muistikirjaa eli tiimin sisäistä OneNote-muistikirjaa.
Sovelluksista ja vuorovaikutuksesta koettiin erityisen hyvänä Forms-sovelluksen käyttöä osana Teams-kokouksia nopeiden äänstämisten yms. välineenä. Tällä toimintatavalla pystyttiin tukemaan opiskelijoiden aktiivisuutta. Myös monia muita sovelluksia kuten Flingaa, Padletia, Kahootia ja Sokrativea käytettiin aktiivisuuden ja vuorovaikutteisuuden tukemisessa.
Tehtävien ja arvioinnin toteutuksen osalta nostettiin esiin toimivina käytänteinä erityisesti Formsin monivalinnat sekä tehtävien aktiivisen seurannan. Myös esimerkiksi tallenteita ja kohdennettuja opetustuokioita käytettiin eriyttämisen välineinä.
Laitteet ja tekninen tuki olivat osaltaan myös tärkeitä: laadukkaan kuvan ja äänen mahdollistavat laitteet sekä niiden käyttöön liittyvä tekninen tuki koettiin tärkeäksi.
Haasteita teknisessä mielessä
Teknisessä mielessä mainittiin vähemmän haasteita. Vastauksissa oli yksittäisiä mainintoja esitystekniikasta (videoiden jakaminen tai chatin seuraaminen esityksen aikana) ja synkronoinnista (luokan muistikirjan synkronointi).
Muita huomioita
Opettajat nostivat esiin myös muita tärkeitä huomioita hybridiopetuksen toteuttamisesta. Ensinnäkin aikataulujen suunnittelu on hyvin tärkeää, kun oppilaat eri kouluista. Itsenäisissä etäkursseissa aikataulujen osalta on huomattavasti helpompaa järjestää useamman eri koulun välisiä kursseja kuin hybridikursseja, joissa tulisi olla sovitut oppituntiajat. Toiseksi ryhmäkoko vaikuttaa siihen, kuinka helppoa kurssin toteuttaminen on; pienemmällä ryhmällä hybridikurssin toteuttaminen on joustavampaa kuin suurella ryhmällä. Monipuoliset vuorovaikutusttavat ja avun saaminen ovat myös opiskelijoille tärkeitä, vaikkeivat he näitä mahdollisuuksia aktiivisesti käyttäisikään. Osa opiskelijoista saattaa myös hybridikurssilla tippua kelkasta normaalia helpommin.
Mitä nyt?
Seuraavaksi lähdemme toteuttamaan uudet pilottikurssit, joissa otamme huomioon havaittuja mahdollisuuksia ja haasteita. Päivitämme tukimateriaaliamme, kuten suunnittelutyökaluja ja pyrimme saamaan entistä paremman kuvan hybridiopettamisen mahdollisuuksista ja haasteista.
Yksi vastaus artikkeliin “Pilottikurssien mahdollisuuksia ja haasteita”