Lukioiden yhteistyömallit

Koulutuksen järjestäminen toisen lukion kanssa on osoittaunut hieman haastavaksi. Kerron tähän alkuun hieman haasteista ja sitten mahdollisista ratkaisuista tai ainakin kokeiluista, joilla etsitään ratkaisuja.

Pienissä lukioissa on haasteena se, ettei opiskelijoita riitä kaikille kursseille ja vähäisten opiskelijamäärien takia kaikkia (valinnaisia) kursseja ei voida perustaa. Toinen ongelma pienissä lukioissa on, että samaa kurssia ei voida opettaa kuin kerran lukuvuodessa.

Toisista lukioista tulevat etäopiskelijat toisivat apua kurssitarjottimen laajuuteen ja voisivat mahdollistaa saman kurssin perustamisen useammin tai jonkun vähemmän valitun kurssin järjestämisen ylipäätään. Tällaiseen järjestelyyn on helppo löytää koulutuksen järjestäjiä. Jotta johonkin voisi tulla lisää opiskelijoita pitäisi toisen sitten luopua omistaan ja sen lisäksi maksaa jonkinlaista korvausta kurssin järjestävälle lukiolle. Tässä vaiheessa tilanne muuttuu sitten haastavammaksi. Pienessä lukiossa tämä voi käytännössä tarkoittaa sitä, että jos kursseja ei järjestetä, ei jonkun aineenopettajan opetusvelvollisuutta saada kasaan. Olemme hankkeen yhteydessä kehittäneet kaksi kustannusneutraalia yhteistyömallia: ”vuorottelumalli” ja ”vaihtomalli”.

Vuorottelumallissa ideana on mahdollistaa saman kurssin järjestäminen useammin lukuvuoden aikana. Esimerkiksi lyhyen matematiikkaa kirjoitetaan molempina kirjoituskertoina melko runsaasti, mutta kertauskurssia ei pystytä järjestämään kuin kerran lukuvuodessa. Vuorottelumallissa lukio 1 järjestäisi hybridinä molempien lukioiden syksyn kirjoittajille kertauskurssin ja vastavuoroisesti lukio 2 järjestäisi molempien lukioiden kevään kirjoittajille hybridinä kertauskurssin. Näin kummassakaan lukiossa ei kurssien määrä muuttuisi, mutta se palvelisi paremmin lukiolaisia. T

Vaihtomallissa ideana on käydä läpi sellaiset kurssit, joita toisessa järjestetään joka tapauksessa ja joita toisessa ei saada kuitenkaan toteutumaan tai johon ei edes löydy sopivaa opettajaa ja tehdä ”vaihtokauppaa”. Esimerkiksi lukiossa 1 on tarjolla espanjaa ja lukiossa 2 on tarjolla venäjää. Lukio 1 lisää tarjottimelleen mahdollisuuden valita venäjä ja lukio 2 lisää tarjottimelleen espanjan. Näin hybridinä järjestetyt kielten kurssit eivät lisää (juurikaan) kustannuksia kouluille, mutta mahdollistavat opiskelijoille paremman valinnaisuuden. Tätä mallia voisi käyttää myös sellaiseen vaihtokauppaan, jossa molemmissa kouluissa olisi kurssien perustaminen juuri rajoilla, jolloin sovittaisiin, että toinen järjestää toisen kurssi ja toinen toisen kurssin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.