Kolmannen pilottikierroksen kokemuksia

Pilotoimme hybridiopetusta jälleen helmi-toukokuussa yhteensä kuudella eri lukion kurssilla.

Tärkeänä tavoitteena tässä vaiheessa oli saada entistä kattavampi kuva hybridiopetuksen haasteista ja mahdollisuuksista eri oppiaineryhmien näkökulmasta. Kyselyaineisto jäi tässä vaiheessa kuitenkin valitettavan niukaksi, joten oppiainekohtaisia asioita koostimme vielä toukokuun lopussa hankkeen lopputapaamisessamme.

Tässä postauksessa kerromme joka tapauksessa lyhyesti, minkälaisia kokemuksia opettajilla ja lukiolaisilla oli tämän (toistaiseksi) viimeisen pilottikierroksen kursseilla.

Toteutusten taustaa

Pilottikierroksella oli mukana 6 opettajaa, jotka edustivat erioppiaineryhmiä tasaisesti: kaksi opettajaa oli LUMA-aineista, kaksi kielistä ja kaksi humanistisista aineista. Lukiolaisia pilottikursseilla oli yhteensä yli sata, mutta valitettavasti vain murto-osa (15 lukiolaista) vastasi tällä kertaa loppukyselyymme. Tästä syystä nostamme tässä postauksessa vain lyhyesti joitakin lukiolaisten tekemiä uusia havaintoja verrattuna edelliseen pilottikierrokseemme, jossa saimme vastauksia paremmalla prosentilla. Vastaavasti opettajien osalta nostamme muutaman uuden oivalluksen, jotka otamme huomioon tukimateriaaliemme päivityksessä.

Lukiolaisten kokemuksia: uusia huomioita

Kokonaisuudessaan lukiolaiset painottivat vastauksissaan jälleen opettajan teknisen ja pedagogisen toiminnan merkitystä. Haasteina mainittiin lähinnä yksittäisiä teknisiä haasteita, jotka kuitenkin tuntuivat jääneen mieleen varsin harmillisina.

Toimivat sovellukset: Lukiolaiset kokivat Teams- ja Flinga-sovellusten käytön erityisen toimivana. Teams toimii parhaimmillaan hyvänä kokoavana alustana ja Flinga taas hyvänä yhteistuottamisen alustana. Molemmat näistä alustoista toimii hyvin myös etänä opiskellen.

Etänä olevien huomioiminen: Lukiolaiset korostivat myös tärkeänä seikkana, että etänä olijat otettiin keskusteluun mukaan ja opettaja oli heille ”läsnä”. Esimerkiksi käytäntö, jossa etäilijät muodostivat oman pienryhmän ryhmätöissä, koettiin toimivana.

Tekniset haasteet: Suurimpina haasteina lukiolaiset mainitsivat yksittäisiä teknisiä ongelmia, kuten yhteysongelmat tai äänen huonon laadun. Yksittäisetkin haasteet, kuten Kahoot-kilpailun epäonnistuminen etäopiskelijoiden osalta saattaa jäädä opiskelijan mieleen harmillisena takaiskuna.

Opettajien uusia oivalluksia

Opettajat pitivät edelleen aiemmin toimivaksi koettuja toimintatapoja hyvinä, mutta saimme eroteltua muutaman selkeästi uuden ajatuksen.

Vakioryhmät: Hybridiopetuksessa rakennetta opiskelulle voidaan luoda vakituisilla pienryhmillä, jotka työskentelevät säännöllisesti ja koko jakson ajan yhdessä. Tällainen ratkaisu tukee etänä opiskelevien aktiivista vuorovaikutusta.

Selkeä rakenne: Oppituntien selkeää rakennetta on korostettu ennenkin, mutta tällä pilottikierroksella korostettiin, että esimerkiksi kielten opiskelussa selkeä jako opettajajohtoiseen ja oppilaslähtöiseen työskentelyyn toimii hybridiopetuksessa. Lähiopetuksessa kielten opetuksessa työtapaa vaihdetaan usein, mutta hybridiopetuksessa myös kielten opetuksessa kannattanee siis jakaa oppitunti selkeästi riittävän pitkiin osiin.

Monipuoliset tuntitehtävät ja sovellukset: Tuntitehtävissä voi hyödyntää monipuolisia aineistoja (kuvat, videot, artikkelit jne.), joita kootaan Teamsiin. Flingassa taas voidaan koota yhteistä tiedonrakentelua. Tällaisilla virikkeillä voidaan lisätä etäopiskelun aktiivisuutta.

Miten jatkamme?

Työstämme yhdessä pilottiopettajien kanssa toukokuussa koottujen ajatusten pohjalta oppaisiimme vielä ”oppiaineikohtaiset vinkit”. Oppaat julkaistaan tällä blogisivulla vielä kesäkuun aikana. Suunnitelmissamme on jatkaa hybridiopetuksen kehittämistä tulevina lukuvuosina niin, että hybridikurssit tulevat luontevaksi osaksi HY:n harjoittelukoulujen kurssitarjotinta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.