Kolmannen pilottikierroksen kokemuksia

Pilotoimme hybridiopetusta jälleen helmi-toukokuussa yhteensä kuudella eri lukion kurssilla.

Tärkeänä tavoitteena tässä vaiheessa oli saada entistä kattavampi kuva hybridiopetuksen haasteista ja mahdollisuuksista eri oppiaineryhmien näkökulmasta. Kyselyaineisto jäi tässä vaiheessa kuitenkin valitettavan niukaksi, joten oppiainekohtaisia asioita koostimme vielä toukokuun lopussa hankkeen lopputapaamisessamme.

Tässä postauksessa kerromme joka tapauksessa lyhyesti, minkälaisia kokemuksia opettajilla ja lukiolaisilla oli tämän (toistaiseksi) viimeisen pilottikierroksen kursseilla.

Toteutusten taustaa

Pilottikierroksella oli mukana 6 opettajaa, jotka edustivat erioppiaineryhmiä tasaisesti: kaksi opettajaa oli LUMA-aineista, kaksi kielistä ja kaksi humanistisista aineista. Lukiolaisia pilottikursseilla oli yhteensä yli sata, mutta valitettavasti vain murto-osa (15 lukiolaista) vastasi tällä kertaa loppukyselyymme. Tästä syystä nostamme tässä postauksessa vain lyhyesti joitakin lukiolaisten tekemiä uusia havaintoja verrattuna edelliseen pilottikierrokseemme, jossa saimme vastauksia paremmalla prosentilla. Vastaavasti opettajien osalta nostamme muutaman uuden oivalluksen, jotka otamme huomioon tukimateriaaliemme päivityksessä.

Lukiolaisten kokemuksia: uusia huomioita

Kokonaisuudessaan lukiolaiset painottivat vastauksissaan jälleen opettajan teknisen ja pedagogisen toiminnan merkitystä. Haasteina mainittiin lähinnä yksittäisiä teknisiä haasteita, jotka kuitenkin tuntuivat jääneen mieleen varsin harmillisina.

Toimivat sovellukset: Lukiolaiset kokivat Teams- ja Flinga-sovellusten käytön erityisen toimivana. Teams toimii parhaimmillaan hyvänä kokoavana alustana ja Flinga taas hyvänä yhteistuottamisen alustana. Molemmat näistä alustoista toimii hyvin myös etänä opiskellen.

Etänä olevien huomioiminen: Lukiolaiset korostivat myös tärkeänä seikkana, että etänä olijat otettiin keskusteluun mukaan ja opettaja oli heille ”läsnä”. Esimerkiksi käytäntö, jossa etäilijät muodostivat oman pienryhmän ryhmätöissä, koettiin toimivana.

Tekniset haasteet: Suurimpina haasteina lukiolaiset mainitsivat yksittäisiä teknisiä ongelmia, kuten yhteysongelmat tai äänen huonon laadun. Yksittäisetkin haasteet, kuten Kahoot-kilpailun epäonnistuminen etäopiskelijoiden osalta saattaa jäädä opiskelijan mieleen harmillisena takaiskuna.

Opettajien uusia oivalluksia

Opettajat pitivät edelleen aiemmin toimivaksi koettuja toimintatapoja hyvinä, mutta saimme eroteltua muutaman selkeästi uuden ajatuksen.

Vakioryhmät: Hybridiopetuksessa rakennetta opiskelulle voidaan luoda vakituisilla pienryhmillä, jotka työskentelevät säännöllisesti ja koko jakson ajan yhdessä. Tällainen ratkaisu tukee etänä opiskelevien aktiivista vuorovaikutusta.

Selkeä rakenne: Oppituntien selkeää rakennetta on korostettu ennenkin, mutta tällä pilottikierroksella korostettiin, että esimerkiksi kielten opiskelussa selkeä jako opettajajohtoiseen ja oppilaslähtöiseen työskentelyyn toimii hybridiopetuksessa. Lähiopetuksessa kielten opetuksessa työtapaa vaihdetaan usein, mutta hybridiopetuksessa myös kielten opetuksessa kannattanee siis jakaa oppitunti selkeästi riittävän pitkiin osiin.

Monipuoliset tuntitehtävät ja sovellukset: Tuntitehtävissä voi hyödyntää monipuolisia aineistoja (kuvat, videot, artikkelit jne.), joita kootaan Teamsiin. Flingassa taas voidaan koota yhteistä tiedonrakentelua. Tällaisilla virikkeillä voidaan lisätä etäopiskelun aktiivisuutta.

Miten jatkamme?

Työstämme yhdessä pilottiopettajien kanssa toukokuussa koottujen ajatusten pohjalta oppaisiimme vielä ”oppiaineikohtaiset vinkit”. Oppaat julkaistaan tällä blogisivulla vielä kesäkuun aikana. Suunnitelmissamme on jatkaa hybridiopetuksen kehittämistä tulevina lukuvuosina niin, että hybridikurssit tulevat luontevaksi osaksi HY:n harjoittelukoulujen kurssitarjotinta.

Toisen pilottikierroksen kokemuksia: lukiolaiset tyytyväisiä hyvin suunniteltuun hybridiopetukseen

Teimme hankkeessamme 4.10.-30.11.2021 välillä toisen vaiheen hybridiopetuspilotit. Mukana piloteissa oli neljä lukiokurssia (4 opettajaa ja 59 lukiolaista). Yksi pilottikurssi oli humanistisissa aineissa ja kolme LUMA-aineissa.

Piloteissa hybridiopetus toteutettiin käytännössä niin, että lukiolainen sai vapaasti valita oppituntikohtaisesti osallistuuko hän tunnille luokassa vai etänä. Yhdellä kurssilla etä- ja lähiroolit olivat pysyvämmät.

Toteutimme kyselyt pilottikurssien jälkeen sekä lukiolaisille että opettajille. Käytännössä toistimme ensimmäisen pilottikierroksen kyselyn. Pyrimme kartoittamaan hybridiopetuksen mahdollisuuksia ja haasteita entistä paremmin sekä lukiolaisten että opettajien näkökulmasta.

Saimme lukiolaisilta kyselyyn 29 vastausta eli vastausprosentti oli 49 %. Näistä vastaajista 12 eli 41 % oli tunneilla aina luokassa ja 17 eli 59 % oli välillä luokassa ja välillä etänä.

Lukiolaisten kokemukset

Yleiskatsaus lukiolaisten kokemuksiin

Kyselyn Likert-asteikollisten väittämien perusteella lukiolaiset olivat hyvin tyytyväisiä kurssien totetukseen. Kurssit olivat lukiolaisten mielestä pääsääntöisesti hyvin suunniteltuja ja vuorovaikutus toteutui hyvin.

Opiskelijoiden näkemyksiä kurssien käytänteistä.

Myös kurssien tekniseen toteutukseen oltiin erittäin tyytyväisiä.

Opiskelijoiden näkemykset kurssien teknisestä toteutuksesta.

Jonkinlaisina miinuksina voidaan tulkita, että kursseilla ei välttämättä ollut kovin paljon jatkuvaa arviointia ja monipuolisuutta teknologisessa toteutuksessa. Kurssien aikataulu, tehtävät yms. olivat kuitenkin ilmaistu lukiolaisille hyvin selvästi.

Opiskelijoiden näkemyksiä kurssien ”käytettävyyteen” liittyen.

Lukiolaisten kokemat hybrdiopetuksen vahvuudet ja hyvän hybridiopetuksen elementit

Avoimissa vastauksissa lukiolaiset korostivat joustavuutta. He olivat erittäin tyytyväisiä, että esimerkiksi pienessä flunssassa oli mahdollista osallistua tunnille kotona. Lisäksi kotona voi joissakin tilanteissa olla jopa helpompi keskittyä kuin luokassa.

Lukiolaiset korostivat, että oli tärkeää, että opettaja huomioi myös etänäolijat. Lisäksi monipuolista vuorovaikutusta korostettiin, kuten Padletejä, viestiketjuja jne.

Lukiolaiset olivat myös erittäin tyytyväisiä materiaalin jakamiseen, niin että esimerkiksi luokan muistikirjasta löytyi kaikki kootusti ja esimerkiksi opetusvideot helpottivat etäopiskelua.

Teknisessä mielessä lukiolaiset kokivatkin hyvänä, että kaikki materiaali keskitetään selkeästi yhteen oppimisalustaan, materiaalit jaetaan ja niissä on selkeä struktuuri. Myös sellaisten sovellusten käyttäminen on suotavaa, jotka toimivat työpöytäsovelluksien lisäksi myös selainversiointa.

Lukiolaisten kokemat hybrdiopetuksen haasteet

Lukiolaisten mainitsivat lähinnä yksittäisiä hybridiopetuksen haasteita, mutta nämä kommentit olivat toisaalta erittäin tärkeitä. Muutama vastaajaa mainitsi, että opettajalta on vaikeampi kysyä apua etänä ja keskustelu on haastavampaa etänä. Lisäksi yksittäiset ääni- ja yhteysongelmat häiritsevät opiskelua. Joidenkin mielestä myös opettajan esitystä on helpompi seurata luokassa kuin etänä.

Opettajien uudet oivallukset

Ensimmäisellä pilottikierroksella saimme jo kattavasti koottua opettajien hyviä käytänteitä hybridi- ja etäopetukselle. Tältä kierrokselta nostamme näiden lisäksi muutaman opettajien erityisen oivalluksen:

  1. LUMA-aineet:
    • Muistikirjasovelluksen käyttö toimii erittäin hyvin hybridiopetuksessa
    • Opetusvideot ovat erittäin toimivia hybridiopetuksessa ja niissä kannattaa huomioida käytettävyys
    • Ryhmätehtävät ovat erityisen toimiva tapa hybridiopetuksessa
  2. Humanistiset aineet:
    • Etukäteistehtävät ja aihetta syventävä tunti on erittäin toimiva käytänne hybridiopetuksessa
  3.  Yleisiä käytännön vinkkejä:
    • Suunnittele etukäteen, mitä aiot tunnilla ”näyttää ulos” etänäolijoille
    • Suunnittele vuorovaikutus etänäolijoiden kanssa etukäteen, jotta he eivät jää tunnilla ”toissijaisiksi”
    • Ilmaise selvästi, minkälaista toimintaa ja vuorovaikutusta edellytät tunnilla etänäolijoilta

Pohdintaa ja jatkokehittäminen

Yleisesti huomasimme, että lukiolaiset olivat kurssitoteutuksiin todella tyytyväisiä. Hyvin suunniteltu ja jäsennelty opetus sai kehuja ja se koettiin hybridiopetuksessa ensisijaisen tärkeänä. Myös opettajien tekniset taidot saivat kehuja, mikä varmasti lisää hybridiopetuksen sujuvuutta. Lisäksi joustavuus oli lukiolaisille hyvin tärkeää. Tästä herääkin kysymys, voisiko lukio-opetuksen tulevaisuus muistuttaa tässä mielessä enemmän korkeakoulujen opetusta: opintopolut ja suoritustavat muuttuvat tulevaisuudessa kenties entistä joustavammiksi?

Tällä hetkellä hankkeessamme on saatu hyvä yleiskuva hybridiopetuksen mahdollisuuksista ja haasteista. Seuraavalta, keväällä toteutettavalta, pilottikierrokselta kaipaamme vielä lisää ”oppiainekohtaisia niksejä” esim. kielten opetukseen. Myös lukiolaiset toivoivat hybridiopetuksen laajentamista muihin oppiaineisiin, joten tähän lähdemme vastaamaan! Tavoitteena on saada kesään mennessä muokattua hybridiopetuksen tukimateriaalimme kevään pilottien pohjalta valmiiksi ja siten myös jakoon myös koulujemme ulkopuolelle.

Lukioiden yhteistyömallit

Koulutuksen järjestäminen toisen lukion kanssa on osoittaunut hieman haastavaksi. Kerron tähän alkuun hieman haasteista ja sitten mahdollisista ratkaisuista tai ainakin kokeiluista, joilla etsitään ratkaisuja.

Pienissä lukioissa on haasteena se, ettei opiskelijoita riitä kaikille kursseille ja vähäisten opiskelijamäärien takia kaikkia (valinnaisia) kursseja ei voida perustaa. Toinen ongelma pienissä lukioissa on, että samaa kurssia ei voida opettaa kuin kerran lukuvuodessa.

Toisista lukioista tulevat etäopiskelijat toisivat apua kurssitarjottimen laajuuteen ja voisivat mahdollistaa saman kurssin perustamisen useammin tai jonkun vähemmän valitun kurssin järjestämisen ylipäätään. Tällaiseen järjestelyyn on helppo löytää koulutuksen järjestäjiä. Jotta johonkin voisi tulla lisää opiskelijoita pitäisi toisen sitten luopua omistaan ja sen lisäksi maksaa jonkinlaista korvausta kurssin järjestävälle lukiolle. Tässä vaiheessa tilanne muuttuu sitten haastavammaksi. Pienessä lukiossa tämä voi käytännössä tarkoittaa sitä, että jos kursseja ei järjestetä, ei jonkun aineenopettajan opetusvelvollisuutta saada kasaan. Olemme hankkeen yhteydessä kehittäneet kaksi kustannusneutraalia yhteistyömallia: ”vuorottelumalli” ja ”vaihtomalli”.

Vuorottelumallissa ideana on mahdollistaa saman kurssin järjestäminen useammin lukuvuoden aikana. Esimerkiksi lyhyen matematiikkaa kirjoitetaan molempina kirjoituskertoina melko runsaasti, mutta kertauskurssia ei pystytä järjestämään kuin kerran lukuvuodessa. Vuorottelumallissa lukio 1 järjestäisi hybridinä molempien lukioiden syksyn kirjoittajille kertauskurssin ja vastavuoroisesti lukio 2 järjestäisi molempien lukioiden kevään kirjoittajille hybridinä kertauskurssin. Näin kummassakaan lukiossa ei kurssien määrä muuttuisi, mutta se palvelisi paremmin lukiolaisia. T

Vaihtomallissa ideana on käydä läpi sellaiset kurssit, joita toisessa järjestetään joka tapauksessa ja joita toisessa ei saada kuitenkaan toteutumaan tai johon ei edes löydy sopivaa opettajaa ja tehdä ”vaihtokauppaa”. Esimerkiksi lukiossa 1 on tarjolla espanjaa ja lukiossa 2 on tarjolla venäjää. Lukio 1 lisää tarjottimelleen mahdollisuuden valita venäjä ja lukio 2 lisää tarjottimelleen espanjan. Näin hybridinä järjestetyt kielten kurssit eivät lisää (juurikaan) kustannuksia kouluille, mutta mahdollistavat opiskelijoille paremman valinnaisuuden. Tätä mallia voisi käyttää myös sellaiseen vaihtokauppaan, jossa molemmissa kouluissa olisi kurssien perustaminen juuri rajoilla, jolloin sovittaisiin, että toinen järjestää toisen kurssi ja toinen toisen kurssin.

Hankkeen kuulumisia marraskuussa 2021

Hanke on ollut nyt toiminnassa vuoden ajan ja on hyvä hetki koota hieman kokonaiskuvaa kasaan, tuumailla mitä on saatu aikaan ja mitä on vielä tulossa.

Varsinainen hybridikurssin suunnittelutyökalun ja ohjeiden rakentaminen on hyvässä vauhdissa ja etenee suunnitellusti. Aitojen hybridikokemusten saaminen on ollut ajoittain haastavaa, mutta se ei kuitenkaan estä kehittämistyötä. Nyt on meneillään toisen vaiheen pilotit ja keväällä 2022 ehdimme tehdä vielä kehittämissyklin kolmannen vaiheen, jonka jälkeen pääsemme julkaisemaan isommalle yleisölle tulokset.

Vaikka asiat sujuvat kivasti on kehittämistyössä aina jonkinlaisia haasteita. Suurin haaste hanketyössä on kehittämistyön jalkauttaminen koulujen arkeen hankekauden jälkeen. Etenkin se, että kursseja saataisiin oikeasti jakoon muille lukioille ja mahdollisesti muista lukioista meille on osoittaunut haastavaksi. Kirjoitan siitä erillisen postauksen, jossa käsittelen erilaisia luokioiden yhteistyön malleja.

Jatkon osalta meillä on suunnitelmissa rakentaa hankkeen oppien pohjalta täydennyskoulutusohjelma ja hakea sille rahoitusta, jotta voimme tarjota sitä muille koulutuksen järjestäjille ilman kuluja. Toki hankkeen tuotokset ovat joka tapauksessa jaossa muille koulutuksen järjestäjille. Olemmekin suunnitelleet keväälle useampia erilaisia keinoja levittää hankkeen tuotoksia. Tarkoituksena on päästä ITK-konferenssiin esittämään hankkeen tuloksia, tehdä artikkeli Helsingin yliopiston harjoittelukoulujen Novissima-julkaisuun ja jakaa kokemuksia ja materiaaleja harjoittelukoulujen eNorssi-verkostossa. Vaikuttavuuden lisääminen onkin hankkeen viimeinen haaste, johon laitamme kevään pilottien lisäksi paukut. Lisäksi suunnittelemma jatkorahoituksen hakemista hybridiopetuksen jatkokehittämiseen. Jatkohankkeessa on tarkoitus muodostaa muutaman lukion kanssa verkosto, joissa tarjotaan ristiin hybridiopetuksen kursseja ja luodaan valtakunnallista yhteistyömallia, joka auttaisi pieniä lukioita laajentamaan kurssitarjottimia ja tuoden maantieteellistä tasa-arvoa lukiolaisillemme.

Päivät menevät vauhdilla ja kehittämistyö on mukaansatempaavaa. Hanketyö jatkuu ja hommat kulkevat raitteillansa. Mukavaa syksyn jatkoa!

2. vaiheen pilotit

Ensimmäisten pilottien perusteella päivitimme hybridiopetuksen suunnitteluun tarkoitettua työkalua. Päälinjana oli kevyt pelkistys ja selkeytys, jotta se palvelisi tarkoituksenmukaisesti käyttäjäänsä. Elokuussa 2021 teimme suunnitelmat toisen vaiheen pilotoinneista, joissa testaisimme jatkokehitettyä mallia ja saisimme vahvemmin lukiolaiset mukaan kehittämistyöhön. Kartoitimme edellisen lukuvuoden kehittäjätiimistä opettajat, joilla olisi mahdollisuus osallistua hankkeen toiseen vaiheeseen ja kysyimme myös opettajakunnasta mahdollisia uusia kiinnostuneita. Kehittäjätiimiin tulikin pientä vaihtuvuutta ja saimme toiseen vaiheeseen lukion kursseja mukaan kuusi kappaletta. 2. vaiheen pilotit sijoittuvat molemmissa kouluissa lukioiden kakkosperiodiin. 2. vaiheen piloteista opettajille ja heidän opiskelijoilleen suoritetaan opintojakson päätteeksi samankaltainen kysely kuin keväällä opettajille tehtiin. Opettajien suunnitelmat hybridikokeiluista ovat vaihtelevia; jollain on yksittäisiä tunteja, joissa osa opiskelijoista on etänä ja osa lähinä, jollain osa kurssista on etänä ja osa lähinä, jollain koko kurssista osa opiskelijoista on etänä ja osa lähinä ja jollain kokeillaan aikaan sitomatonta opetusta. Voidaan siis puhua hyvin monimuotoisesta monimuoto-opetuskokeiluista.  Kyselyiden ja opettajien huomioiden perusteella jatkokehitämme työkalusta kolmannen version,  jota pääsemme testaamaan keväällä neljännessä periodissa.

Pilottikurssien mahdollisuuksia ja haasteita

Toteutimme keväällä 2021 ensimmäiset hankkeen pilottikurssit. Koronarajoitusten vuoksi suurin osa kokeilukursseista jouduttiin kuitenkin järjestämään käytännössä täysin etäopetuksena, mutta tämä ei estänyt hyvien käytänteiden etsimistä ja niiden raportointia. Saatinpa kuitenkin yksi kurssi toteutumaan aidosti hybridinä jopa niin, että opiskelijoita oli molemmista harjoittelukouluista.

Laadimme tutkimuskirjallisuudesta poimittujen teemojen avulla pilottiopettajille kyselyn, jonka avulla reflektoimme ensimmäisiä pilottikursseja. Kokoamme tässä kirjoituksessa opettajien kokemuksista johdettuja hybridiopetuksen mahdollisuuksia ja haasteita. Aloitamme nostamalla muutaman yleisemmän havainnon, minkä jälkeen esitämme tarkemmin opettajien hyväksi ja haastavaksi kokemia asioita.

Yleisiä havaintoja

Pilottikurssien käytänteiden osalta opettajat kokivat varsin laajasti, että kurssin oppimistavoitteet olivat selkeät ja sisältö oli paloiteltu selkeisiin palasiin. Vuorovaikutuksen monipuolisuus toteutui osittain ja omatahtisuus vain harvoin.

Teknisien ratkaisujen suhteen pilottikurssit vaikuttivat varsin onnistuneilta eli virtuaaliset oppimisympäristöt tukivat kurssitoteutuksia hyvin.

Käytettävyyden näkökulmasta huomattavaa oli se, että aikataulut oli laadittu hyvin selkeästi ja jatkuvaa arviointia oli kursseilla hyvin mukana. Kurssien työmäärän arviointi oli kuitenkin osin haastavaa ja myöskään monipuolisten teknologioiden käyttö kurssitehtävissä ei ollut itsestään selvää.

Onnistuneita käytänteitä

Kurssin pedagogisia käytänteitä koskeneet avovastaukset käsiteltiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmää hyödyntäen, jolloin opettajien kokemukset onnistuneesta etä- ja hybridiopetuksen käytänteistä saatiin tiivistettyä neljään luokkaan.

Ryhmätyöskentely nostettiin vastauksissa esiin huomattavan paljon. Pienryhmissä työskentely on koettu toimivaksi tavaksi edistää vuorovaikutusta etä- ja hybriditilanteissa sekä lisätä opiskelijoiden aktiivisuutta.

Rytmitys koettiin tärkeäksi. Etä- ja hybriditilanteissa tunnin rakenne tulee olla yksinkertainen ja selkeä. Lähiopetustilanteeseen verrattuna etä- ja hybriditilanteessa eri työvaiheille on varattava enemmän aikaa. Lisäksi kurssiaikataulun tarkka laatiminen helpottaa työskentelyä.

Työtapojen osalta nostettiin esille useita toimivia käytänteitä. Esimerkiksi projektityöskentelyn malli toimii hyvin myös muussa kuin lähiopetuksessa. Myös tavoite- ja käsitetyöskentely tukee opintojakson tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi esimerkiksi videotallenteiden käyttö on hyvä oppimisen tuki vuorovaikutustilanteen ollessa haastavampi.

Oppimisympäristöjen osalta nostettiin esiin sekä virtuaalista oppimisympäristöä että ryhmän sosiaalista oppimisympäristöä. Toimivana käytänteenä koettiin kaiken keskittäminen yhteen virtuaaliseen tilaan kuten Teamsiin. Sosiaalisessa mielessä koettiin hyvänä ryhmäyttää esimerkiksi Flingan avulla, keventää tunnelmaa esimerkiksi ”meemikanavalla” sekä mahdollistaa emotionaalisesti turvallinen ympäristö esimerkiksi anonyymit kysymykset mahdollistamalla.

Haasteita kurssien toteutuksissa

Samoin opettajan kokemat haasteet pedagogisissa käytänteissä saatiin tiivistettyä neljään luokkaan.

Opiskelijoiden osallistuminen koettiin haastavaksi erityisesti isossa ryhmässä toimiessa. Opiskelijat voivat olla vuorovaikutuksessa passiivisia ja välttää kameran käyttöä. Monet opiskelijat myös ovat taipuvaisia valitsemaan yksin opiskelemisen, mikäli kurssin rakenteet sallivat sen.

Tehtävien osalta nostettiin esiin erityisesti, että niiden työmäärän arviointi voi olla haastavaa, mikäli totutusta tuntirytmistä poiketaan. Myös esimerkiksi ennakkotehtävät aiheuttivat haastetta, sillä niiden tekemättä jättäminen vie pohjaa toiminnalta, jossa ennakkotehtävän tekeminen on välttämätöntä tuntityöskentelylle.

Vuorovaikutuksen osalta koettiin haasteellisena tilanne, jossa ollaan esimerkiksi osin turvavälein luokassa ja osin etänä. Tämä vaatii opettajalta vuorovaikutusta edistävää, proaktiivista toimintaa.

Käytännön asioiden osalta nostettiin erityisesti esiin, että koulujen väliset aikataulut voivat asettaa haasteita tuntien pitämiselle ja kaikki vuorovaikutus (esimerkiksi chatien käyttö) ei kaikissa tilanteissa ole mahdollista.

Hyvät tekniset käytänteet

Teknisten ratkaisujen osalta löydettiin niin ikään neljä luokkaa. Osin opettajien näkemykset teknisistä ja pedagogisista ratkaisuista olivat päällekkäisiä eli kommentoitiin sekä pedagogista ratkaisua että sen teknistä toteutusta.

Oppimisympäristöjen osalta nostettiin vahvasti esille, että Teams toimii hyvänä kokoavana alustana, joka toimii myös eri koulujen välillä. Teamsiin yhdistettynä koettiin myös erinomaisena käyttää Luokan muistikirjaa eli tiimin sisäistä OneNote-muistikirjaa.

Sovelluksista ja vuorovaikutuksesta koettiin erityisen hyvänä Forms-sovelluksen käyttöä osana Teams-kokouksia nopeiden äänstämisten yms. välineenä. Tällä toimintatavalla pystyttiin tukemaan opiskelijoiden aktiivisuutta. Myös monia muita sovelluksia kuten Flingaa, Padletia, Kahootia ja Sokrativea käytettiin aktiivisuuden ja vuorovaikutteisuuden tukemisessa.

Tehtävien ja arvioinnin toteutuksen osalta nostettiin esiin toimivina käytänteinä erityisesti Formsin monivalinnat sekä tehtävien aktiivisen seurannan. Myös esimerkiksi tallenteita ja kohdennettuja opetustuokioita käytettiin eriyttämisen välineinä.

Laitteet ja tekninen tuki olivat osaltaan myös tärkeitä: laadukkaan kuvan ja äänen mahdollistavat laitteet sekä niiden käyttöön liittyvä tekninen tuki koettiin tärkeäksi.

Haasteita teknisessä mielessä

Teknisessä mielessä mainittiin vähemmän haasteita. Vastauksissa oli yksittäisiä mainintoja esitystekniikasta (videoiden jakaminen tai chatin seuraaminen esityksen aikana) ja synkronoinnista (luokan muistikirjan synkronointi).

Muita huomioita

Opettajat nostivat esiin myös muita tärkeitä huomioita hybridiopetuksen toteuttamisesta. Ensinnäkin aikataulujen suunnittelu on hyvin tärkeää, kun oppilaat eri kouluista. Itsenäisissä etäkursseissa aikataulujen osalta on huomattavasti helpompaa järjestää useamman eri koulun välisiä kursseja kuin hybridikursseja, joissa tulisi olla sovitut oppituntiajat. Toiseksi ryhmäkoko vaikuttaa siihen, kuinka helppoa kurssin toteuttaminen on; pienemmällä ryhmällä hybridikurssin toteuttaminen on joustavampaa kuin suurella ryhmällä. Monipuoliset vuorovaikutusttavat ja avun saaminen ovat myös opiskelijoille tärkeitä, vaikkeivat he näitä mahdollisuuksia aktiivisesti käyttäisikään. Osa opiskelijoista saattaa myös hybridikurssilla tippua kelkasta normaalia helpommin.

Mitä nyt?

Seuraavaksi lähdemme toteuttamaan uudet pilottikurssit, joissa otamme huomioon havaittuja mahdollisuuksia ja haasteita. Päivitämme tukimateriaaliamme, kuten suunnittelutyökaluja ja pyrimme saamaan entistä paremman kuvan hybridiopettamisen mahdollisuuksista ja haasteista.

Millaisilla laitteilla hybridiopetusta toteutettiin?

 

Vaikka pedagogiikka ja pedagogiset ratkaisut ovat keskeisessä roolissa myös hybridiopetuksessa, kuvan ja äänen näkymistä ja kuulumista voi pitää perustellusti lähtökohtana onnistuneelle opetukselle. Kuvan ja äänen tulee toimia molempiin suuntiin siten, että luokassa opiskelevat ja opettaja kuulevat ja mielellään myös näkevät etänä olevat ja että oman laitteensa äärellä oleva opiskelija näkee ja kuulee luokasta muutakin kuin vain opettajan puhetta ja epätarkkaa yleiskuvaa. Yksi selkeä havainto hybridimallin mukaan suunnitellusta ja toteutetusta kurssista olikin, että mitä parempi kuvan ja äänenlaatu oli, sitä helpommin aitoa vuorovaikutusta pystyi rakentamaan.  

 

Kurssin aikana kokeilin kolmea erilaista laitteistoa, joista edullisin ja kallein osoittautuivat selvästi toimivimmiksi. Edullisin ja yksinkertaisin koostui Teamsista ja langattomista nappikuulokkeista (Apple AirPods ja AirPods Pro), seuraava oli  entry level -tason konferenssikamera (LogitechBCC95), ja kolmas muita selvästi kalliimpi ja monipuolisempi videoneuvottelulaitteisto (Logitech Rally). Kokoonpanot ovat erilaisia eikä mitään niistä ole suunniteltu erityisesti luokkahuoneessa tapahtuvaa opetuskäyttöä varten, mikä näkyy ennen kaikkea äänipuolella. Kaikki kuitenkin toimivat, mutta tunnin sujuvuuden, toimintavarmuuden ja luontevan vuorovaikutuksen osalta toimivimmiksi osoittautuivat halvin ja kallein ratkaisu. 

 

Osalla tunneista opetus oli enemmän opettaja johtoista ja niihin tunteihin toimiva ratkaisu oli käyttää toisessa korvassa nappikuuloke mikrofonia ja jakaa luokassa näkyvä esitys Teamsin kautta etänä oleville. Mikrofoniksi valitsin Teamsin laiteasetuksista kuulokkeet, ja ulos ääni tuli luokan kaiutinjärjestelmän kautta. Näin tehdessä luokassa olijat kuulivat, mitä etänä olijat puhuivat, joskin toisin päin tämä ei aina toiminut. Käytännössä opetuskeskustelu toimikin siten, että menin luokassa kysyvän tai vastaavan opiskelijan lähelle tai toistin uudelleen muotoillen sen, mitä hän oli sanonut. Tämä on monella tapaa myös osa tavallista vuorovaikutusta luokassa, joten se tuntui luontevalta sekä minusta että opiskelijoita. Tämän mallin toteutus vaati käytännössä ainoastaan nappimikrofonin. Kokeilin sekä vastamelukuulokkeita että ilman vastameluoimintoa olevia, ja selkeästi toimivammaksi osoittautuivat jälkimmäiset, koska silloin pystyi paremmin kuulemaan luokassa olevien opiskelijoiden äänet. 

 

Kurssin alkupuolella käytin muutamilla tunneilla edullista konferenssikameraa, jossa on yhdessä kamera, mikrofoni ja kaiutin. Tunnin alussa riitti laitteiston yhdistäminen USB-kaapelilla koneeseen ja koneen yhdistäminen luokan näyttöön joko HDMI-kaapelilla tai langattomasti. Kyseessä on melko edullinen laite, joka osoittautui suurehkossa luokkahuoneessa ja opetusryhmässä (n. 20 opiskelijaa luokassa ja 5-10 etänä) auttamatta liian pieneksi sekä kuvan että äänen osalta. Pienessä tilassa ja porukassa esimerkiksi pienryhmätyöskentelyssä ongelmia ei kuitenkaan ollut, mikä kertoo ehkä enemmän siitä, että laite oli väärässä käytössä, kuin sen toimimattomuudesta yleensä.  

 

Selvästi muita monipuolisempi oli kallein kokeiltu laitteisto, jossa oli kameran ja kaiuttimen lisäksi erillinen mikrofoni noin 3 metriä pitkällä johdolla. Mikrofoneja olisi myös voinut ketjuttaa useita, jolloin suuri luokkatila olisi saatu katettua hyvin eri puolilta. Kuvan laadun myötä etänä tunnille osallistuvat saivat hyvän tuntuman luokkaan ja samoin hyvä äänenlaatu edisti molemminpuolista vuorovaikutusta. Ensiasennuksen jälkeen käyttöönotto vaati vain USB-kaapelin liittämisen koneeseen ja mahdollisesti video- ja äänilähteen valinnan Teamsissa. Käyttö oli selvästi helpompaa kuin edullisemman mallin kohdalla, ja selkein konkreettinen etu oli, että tunneilla ei tarvinnut juuri toistaa, mitä luokassa tai etänä opiskelijat sanoivat äänen kuuluessa molempiin suuntiin hyvin. 

 

Yhteenvetona voisi sanoa opetuksen olleen kaikkein sujuvinta silloin, kun tunnin alussa ja aikana ei tarvinnut miettiä teknologiaa ja laitteistoja juuri niiden käynnistämistä enempää. Toisaalta kyse oli myös opetuksen suunnittelusta ja pedagogisista valinnoista, koska kurssin kuluessa opetukseen alkoi löytyä yhä enemmän hybridiopetukseen yleensä, mutta myös opettamaani kurssiin (lukion äidinkielen kirjallisuushistorian kurssi) ja omaan opetustapaani sopivia ratkaisuja, joiden myötä hybridiopetus kehittyi. Yksi konkreettinen muutos oli opiskelijoiden palautteesta ja toiveesta  lähtenyt muutos koota pienryhmissä työskenneltäessä etänä olevat mahdollisuuksien mukaan samaan ryhmään. Näin vuorovaikutus oli tasapuolisempaa ja aidompaa. Toinen kurssin aikana kehittynyt käytäntö oli antaa etänä olevien katsoa esimerkiksi video- ja äänimateriaalit linkin kautta silloin, kun se oli mahdollista, sen sijaan, että videon olisi jakanut omalta näytöltä.  

Hybridiopetus ja vuorovaikutus: näkökulmia tutkimuskirjallisuudesta

Noin vuoden ajan koulutuksen järjestämiseen on vaikuttanut pandemian aiheuttamat sulkutilat ja karanteenit. Tänä aikana on alettu puhua entistä enemmän hybdridiopetuksesta. Hybridi-sanan taustalla on ajatus siitä, että kahta asiaa ei vain sekoiteta yhteen, vaan kaksi asiaa toteutuu yhdessä ja samaan aikaan niin, että syntyy jotakin uutta (Cohen et al., 2020). Aikaisemmin opetuksen tutkimuksessa on usein puhuttu sulautuvasta oppimisesta (blended learning) viittaamaan tilanteeseen, jossa osa opetuksen vuorovaikutuksesta siirtyy lähitapaamisen sijasta verkkoon. Hybridiopetus ymmärretään usein laajasti niin, että se on hybridiä tilan suhteen: vuorovaikutus tapahtuu samanaikaisesti vaikkapa luokkahuoneessa ja videopalaverissa. Tällöin myös käsitys tilasta muuttuu: ihmiset vuorovaikuttavat ns. hybridiverkossa (Cohen et al., 2020).

Viime aikoina on nostettu esiin vahvasti tarve tutkia ja kehittää vuorovaikutusta etä- ja hybriditilanteissa. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Opettajana virtuaaliluokassa -tutkimushankkeessa on nostettu esiin, että etäopetuksena on mahdollista toteuttaa laadukasta opetusta, mutta etäopetuksessa tulisi kiinnitttä erityistä huomiota opiskelijoiden yhteisöllisyyden kokemusten ja opiskelutaitojen edistämiseen (Lakkala & Ilomäki, 2019). Lisäksi esimerksiksi tuoreessa Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa (Heinonen et al., 2020) korostetaan, että tulevaisuudessa tulemme siirtymään entistä enemmän hybridikouluun ja sähköiseen viestintään liittyvän vuorovaikutuksen tutkimus ja kehittäminen olisi jatkossa erittäin tärkeää.

Esimerkiksi Strauß & Rummel (2020) ovat esittäneet, että sosiaalinen läsnäolo (social presence) on vahvasti yhteydessä opiskelijan tyytyväisyyteen etäopetustilanteessa. Sosiaalista läsnäoloa voidaan heidän mukaansa edistää yhteisöllisellä oppimisella (collaborative learning), joka on myös meta-analyysien mukaan yhteydessä hyviin oppimistuloksiin (Strauß & Rummel, 2020). Toimivia käytänteitä yhteisöllisessä oppimisessa ovat heidän mukaansa erityisesti selkeiden oppimistavoitteiden asettaminen, sopivan tasoiset tehtävät ja yhteistoiminnallisuus, heterogeeniset ryhmät sekä mahdollisuudet monipuoliseen yhteydenpitoon verkossa.

Vastaavasti esimerkiksi Linder (2017) on esittänyt, että hybridiopetuksen tehokkuutta parantaa muun muassa saavutettavan opetuksen suunnittelu, yhteistyön ja keskustelun tukeminen ja mahdollisuus omatahtisuuteen. Linder (2017) korostaa, että luokkahuonekäytänteiden vieminen suoraan verkkoon ei usein toimi parhaiten, vaan teknologiaa on käytettävä tietoisesti niin, että teknologisten ratkaisujen valinta sidotaan oppimiselle asetettuihin tavoitteisiin.

Hankkeessamme pyrimme löytämään joitakin ratkaisumalleja toimivan vuorovaikutuksen löytämiseksi hybdriditilanteissa. Näitä ratkaisumalleja on varmasti vähintään yhtä paljon kuin opettajiakin, mutta toivomme, että löydämme hankkeessa sellaisia toimintatapoja, joista opettajat voisivat helposti ammentaa jotakin oman opetustyönsä tueksi.

Lähteet

Cohen, A., Nørgård, R. & Yishay, M. (2020). Hybrid learning spaces–Design, data, didactics. British Journal of Educational Technology, 51(4), 1039-1044.

Heinonen, S., Elina, H., Aunesluoma, J. H., Meristö, T., Aunesluoma, J., Pantzar, M., Heiskanen, E., Hiilamo, H., Lonka, K., Vaattovaara, M. K., & Hukkinen, J. (2020). Koronakriisin yhteiskunnalliset vaikutukset: globaali järjestelmä ja Eurooppa. (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu; Nro 1/2020). Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tuvj_1+2020.pdf

Lakkala, M., & Ilomäki, L. (2019). Virtuaalisen luokkaopetuksen haasteita ja mahdollisuuksia lukiokursseilla. 226-227. Abstraktin lähde: Kasvatustieteen päivät 2019, Joensuu, Suomi. https://www.uef.fi/web/kt-paivat2019/ohjelma

Linder, K. E. (2017). Fundamentals of hybrid teaching and learning. New Directions for Teaching and Learning2017(149), 11-18.

Strauß, S., & Rummel, N. (2020). Promoting interaction in online distance education: designing, implementing and supporting collaborative learning. Information and Learning Sciences.

Näkökulmia teknologian rooliin hybridiopetuksessa

Hybridilukio-hankkeen tavoitteena on kehittää mallia hybridiopetukselle. Lähtökohtana on ajatus opetuksen suunnittelemisesta siten, että opiskelijat ovat tasa-arvoisessa ja tasavertaisessa asemassa riippumatta heidän fyysisestä sijainnistaan. Kyse ei siten ole luokkaopetuksen välittämisestä verkon kautta luokan ulkopuolelle eikä toisaalta etäopetuksesta, johon voi osallistua myös luokasta käsin. Niiden sijaan tämän hankeen puitteissa rakennettavan mallin tavoitteena on löytää ja kehittää sellaisia pedagogisia käytänteitä, joiden lähtökohtana on riippumattomuus paikasta.

 

Kyse on pedagogiikasta, mutta myös teknologiasta. Tärkeä tekijä osallisuuden tunteen ja aidon, reaaliaikaisen vuorovaikutuksen syntymisessä on äänen ja kuvan laatu. Luokkahuoneesta verkkoyhteyden päässä etänä opiskelevien tulisi nähdä ja kuulla mahdollisimman hyvin samat asiat kuin he näkisivät ja kuulisivat luokassa eli ei vain opettajaa, jaettua esitystä ja opettajan puhetta, vaan myös muut opiskelijat ja heidän äänensä. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan myös etäyhteydellä osallistuvat opiskelijat tulisi saada mukaan luokkahuoneeseen siten, että heidän osallistumisensa tuntiin ja vuorovaikutuksensa opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa olisi aktiivista ja luonnollista. Luokan kalustuksessa ja teknologisessa varustuksessa on tärkeää huomioida luokkatilan ja ryhmäkoon lisäksi mahdolliset ainekohtaiset tarpeet.

 

Vaikka teknologia on keskeinen tekijä hybridiopetuksen toteuttamisessa, ei ole mielekästä lähteä suunnittelemaan hybridiopetuksen mallia sen pohjalta, vaan pedagogiikan tulee luonnollisesti olla etusijalla. Koulujen resurssit vaihtelevat, minkä vuoksi on tarjota erilaisia ja eri hintaluokan vaihtoehtoja. Kevään 2020 nopea siirtyminen etäopetukseen osoitti, että opetuksen järjestäminen täysin perinteisestä poikkeavissa oloissa onnistui monella tapaa puutteellisen teknologian avulla. Tämän hankkeen myötä kehitettävän hybridiopetuksen mallissa tarkoituskin onkin tuoda esiin myös erilaisia ratkaisuja, joilla hybridiopetusta voi toteuttaa. Tavoitteena on hahmotella kolme eritasoista kokonaisuutta sisustuslehdistä tutun pihistä–panosta–satsaa -mallin mukaan.

 

Hybridiopetusta suunniteltaessa pedagogiikka on muun opetuksen lailla suunnittelun keskiössä. Tehtyjen pedagogisten ratkaisujen tulee ottaa huomioon verkon kautta tapahtuvaan vuorovaikutukseen liittyvät erityispiirteet, mahdollisuuden ja rajoitukset. Näiden lisäksi ja osin pedagogiikkaa sivuten merkittävässä roolissa ovat kurssin yhteiset käytännöt, jotka liittyvät esimerkiksi osallistumiseen ja vuorovaikutukseen. Etäopetusjaksot ovat osoittaneet selkeästi, että opiskelijoilla on taipumus pitää kameraa suljettuna, jos sitä ei erityisesti vaadita. Kuitenkin kuvayhteys on tärkeä yhteisöllisyyttä lisäävä tekijä, joka tuo etänä olevat opiskelijat mukaan luokkaan. Tämä on hyvä ottaa tuntisuunnittelussa huomioon ja miettiä, miten etänä olevat saadaan näkyviksi muulle ryhmälle.

 

Muotoilutyökalut hybridiopetuksen tukena

Lähdimme hankkeen alkumetreillä tekemään kirjallisuuskartoitusta verkko- ja hybridiopetuksen sudenkuoppiin ja hyviin käytänteisiin liittyen. Sekä kirjallisuuden että omien kokemuksiemme perusteella vaikutti täysin selvältä, että keskeinen kehittämishaaste erilaisissa luokkahuonetilan ulkopuolella tapahtuvissa opetustilanteissa on laadukkaan vuorovaikutuksen toteutuminen.

Lähdemme hankkeessa tarttumaan tähän haasteeseen. Kurssien suunnittelun tueksi muokkaamme FITechin julkaisemasta Verkko-oppimisen muotoilukirjasta löytyviä laadukkaita muotoilutyökaluja omaan kontekstiimme sopivaksi. Testaamme näiden työkalujen toimivuutta iteratiivisesti ja pyrimme kehittämään niistä mahdollisimman toimivia lukion hybridikurssin suunnittelun tueksi. Nämä työkalut löytyvät Verkko-oppimisen muotoilukirjan sivulta 17 lähtien. Mikäli nämä eivät ole tuttuja, kannattaa tutustua!