Työelämätilastoja tutkimaan?

Lukupiiri_AnnaMarraskuun puolivälissä minulla oli YLL:n Yliopistopäivillä tilaisuus kuulla useita esityksiä, joissa tarkasteltiin opiskelijoiden opiskelu-uraa ja työelämään sijoittumista. Meillä kielikeskuslaisillakin on ollut eri yhteyksissä tilaisuus seurata urasuunnittelussa työskentelevien luentoja näistä aiheista. Tuntuu kuitenkin, että ainelaitoksilla ollaan meitä aktiivisempia tämäntyyppisen tilastotiedon käytössä. Sellaiset sivustot kuin stat.fi (koulutusrekisteri, työttömyystilastot), tem.fi (työnvälitystilasto), vipunen.fi (koulutus, tutkinto ja sijoittuminen) sekä aarresaari.net eivät välttämättä ole ensisijassa muiden kuin hallinnon ja suunnittelun työkaluja, mutta voivat antaa paljon ajatuksia ja oivalluksia opetushenkilöstöllekin. Opin nyt kuulemastani mm., että näissä tarkasteluissa aiemmin käytössä olleen käsitteen koulutussisältöjen työelämärelevanssi tilalle on otettu reilusti opiskelijoiden työllistyvyys.

Opiskelijoilta odotetaan nopeampaa valmistumista ja yliopisto-opetukselta tehokkuutta tämän toteuttamisessa ja tutkinnolta joustoa, jotta sijoittuminen töihin olisi mahdollisimman kitkatonta. Meidän kieltenopettajien kannalta erityisen kiinnostavaa on, mitkä tekijät tutkintotietopohjassa ja taidoissa urakehitystä edistävät. Tässä kontekstissa kaikissa kuulemissani esityksissä nousivat vahvasti esiin siirrettävät taidot, valmiudet jatkuvaan oppimiseen ja muutoskyvykkyys. Viestintätaidot äidinkielellä ja vierailla kielillä, sosiaaliset taidot ja ryhmätyötaidot ovat kuvion keskiössä.

Tämä ei tietenkään meille ole mitenkään yllättävää tietoa, mutta on aika ajoin omalle työllemme kaikin puolin kannustavaa huomata tuon tyyppisen osaamisen kasvava merkitys. Suomen Yrittäjiä edustanut puhuja painotti geneeristen valmiuksien merkitystä rekrytointitilanteessa tuoden esiin, miten yleisosaaminen, oma-aloitteisuus, luotettavuus ja kielitaito nousevat jopa toimialaosaamisen ohi, kun halutaan valita sopivin ja pätevin.

Otuksen (Opiskelun ja tutkimuksen koulutussäätiö) tutkijat esittelivät opiskelijabarometriä, joka kertoo mm. opiskelijan työelämäuskosta, opintojen viivästymisen eri syistä (mm. opintojärjestelyjen merkitys) ja alanvaihdon suunnittelijoista. Tutkimusta ja sen eri osa-alueita voi tilata maksua vastaan. Vastauksia saa esim. kysymyksiin Mitä opiskelijanne ajattelevat korkeakoulunne opetuksesta? Miten heidän opiskelutaitonsa ovat yhteydessä heidän ajankäyttöönsä, työntekoonsa ja etenemiseensä opinnoissa? Mistä taustoista eri koulutusalojenne opiskelijat tulevat ja mistä heidän toimeentulonsa koostuu? Seurasin erilaisten opittujen taitojen hyödyllisyydestä ja toimivuudesta kertovien diagrammin esittelyä. Skaalalla 1-6 ruotsin ja englannin kielet sijoittuivat näkemissäni kuvauksissa noin tasolle 3,5-4.

Opiskelun ja tutkinnon hyödyllisyydestä löytyy kiinnostavaa tilastoa myös Töissä.fi –sivustolta. Töissä.fi –sivun Valmistuneiden kertomukset ovat kiinnostavaa luettavaa, kannattaa katsoa. Kun klikkaat valikkoa ’Näytä kaikki taidot’, saatat kielten kohdalta löytää mm. seuraavaa:

Näistä opinnoista on ollut minulle eniten hyötyä: Työelämässä olen parhaiten pystynyt hyödyntämään yleisen ja taidehistorian opinnoista saamaani keskiajan tuntemusta, historian opinnoista juontuvaa lähdekritiikkiä tiedon luotettavuuden arvioinnissa, tiedotusoppiin sisältyviä kielenhuoltokursseja sekä kieliopintoja, sillä nykyisessä työssäni olen käyttänyt suomen lisäksi ruotsia, englantia, saksaa, ranskaa, italiaa ja latinaa.

Helsingin yliopiston uraohjauksen asiantuntija Leena Itkonen painotti hänkin metakognitiivisten taitojen merkitystä – oman itsensä johtamista, ajan- ja stressinhallintataitoja. Kouluttajan näkökulmasta opiskelijan itseluottamuksen ja pystyvyyden tukeminen nousi voimakkaasti esiin. Esiin noussut käsite tulevaisuuskyvykkyys ja miten siihen valmennetaan saa meidät opetustyötä tekevät eittämättä miettiväisiksi.

Jyväskylän yliopiston Leena Penttinen ja HY:n uraohjauksen asiantuntija Eric Carver esittelivät Töissä.fi –sivuston / -hankkeen ohella LATUA-hanketta. He kehottivat painokkaasti meitä opettajiakin perehtymään uranseurantatietoon ja aktiivisesti hyödyntämään sitä etenkin ops-työssä ja oppiaineen kehittämisessä. Edellä mainitsemassani LATUA-hankkeessa mm. alumnien kokemukset antavat tärkeää tietoa siitä, millaisia opiskelun sisältöjen tulee olla. Voisimmekohan mekin saada Kielikeskukseen sopivia alumneja vierailulle? Opiskelijan on tärkeää oivaltaa ja saada tukea siinä, miten hän kehittää työssä aikanaan tarvittavia taitoja jo opintojen kuluessa. Tutkijat suosittelivat opettajillekin jalkautumista työelämäkäynneille yhteisen valmistautumistyöpajan kautta.

Synkistä työllisyysnäkymistä huolimatta yliopistokoulutus ja hyvät akateemiset taidot ovat edelleen erinomainen valtti myös kansainvälisillä työmarkkinoilla. Maailma on tietenkin muuttunut koko lailla siitä, kun monet meistä opettajista opiskelivat. Opiskelija ja vastavalmistunut elää todennäköisesti pysyvän epävarmuuden keskellä. Hän saattaa olla epävarma siitä, ottaako opiskelupaikka vastaan, onko yliopistossa tehnyt oikeat valinnat, ja onko lopulta työssä oikealla alallaan. Toisin kuin useimmat meistä hän saattaa olla työelämässä pysyvästi usean eri työnantajan palveluksessa.

Me kielikeskusopetusta antavat emme voi mitenkään tietää,mihin työhön kurssillemme tuleva yksittäinen opiskelija lopulta sijoittuu. Joidenkin ammatit ovat selkeämmin suorassa yhteydessä opintoihin, toisten eivät. Osaltamme voimme toivottavasti tulevaisuudessakin riittävin resurssein vaikuttaa siihen, että fuksi, joka opintojensa alussa ehkä, erään luennoitsijan sanoin, ”fiilistelee enemmän auton valintaa kuin urakehitystä”, on saanut valmistuessaan mukaansa useamman pisaran hyödyllistä ja monipuolista akateemista eksellenssiä.

Anna-Leena Koivusalo

Kirjoittaja on ruotsin kielen opettaja, Helsingin yliopiston lehtorit ry:n hallituksen varajäsen, joka lomamatkoillaan lankeaa haikailemaan mennyttä aikaa rakennemuutoksista kärsivissä Euroopan kaupungeissa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *