Metsäinen miniryijy

Tehtävänämme oli valmistaa metsäinen miniryijy. Puhuimme metsän mättäistä, mutta katsoessani lankatarjontaa, näin paljon ruskan eri sävyjä. Mieleeni tulivat mielikuvat vaahteroiden vahvasta punaisesta, hehkuvasta oranssista sekä kauniin kirkkaasta keltaisesta. Seassa ruskeita puunrunkoja ja vielä osittain vihreää lehdistöä. Valmistin siitä inspiroituneena miniryijyni.

Solmin lankoja läppäkoukun avulla. Aluksi mittasin langat tarkasti ja suunnittelin ”trimmaavani” valmiin ryijyn tasaisemmaksi, mutta työn edetessä tykästyin hieman epäsäännölliseen ulkoasuun. Eihän luontokaan ole täsmällisen säännöllinen! Ryijyssä onneksi kaikki tekniikat ovat sallittuja ja suunnitelmaa voi muuttaa vaikka lennosta.

Mielestäni ryijy ja kasvivärjätyt langat palvelivat ruskametsän materialisointia loistavasti. Näen työssäni samaan aikaan kokonaisen laajan ruskamaiseman, suuren vaahterapuun tai myös vain yhden kauniin maahan pudonneen vaahteranlehden. Tekeminen oli kivaa ja rentouttavaa. Ryijy oli mukavan kokoinen työstettäväksi.

Loppuun vielä varoituksen sana, ryijyn tekemiseen jää pahasti koukkuun!

– Jenna Säe

Metsämätäs-miniryijy

Luonnonväriaineet ja ilmiölähtöisyys kurssilla yhtenä harjoituksena oli miniryijyn valmistus. Aiheeksi meille annettiin metsämätäs.

Kauniita luonnonväreillä värjättyjä lankoja saimme yliopistolta, joita käyttämällä minäkin omani tein. Työhöni valitsin omaa silmääni miellyttäviä lankoja ja lyhyen pohdinnan jälkeen lähdin työstämään niitä.

Toteutin oman ryijyni ryijykoukun avulla, jolloin nukka leikataan valmiiksi pätkiksi. Työssäni minulla on aina kolme lankaa yhtä ruutua kohden.

Kokeilin eri väriyhdistelmiä, mielessäni syksyinen metsä. Vihertävät langat kuvastavat sammalikkoa, rusehtavat ja punertavat puolestaan jo kuihtumassa olevaa kasvillisuutta, sekä maahan pudonneita lehtiä. Metsän kasvillisuus on syksyisin aika pitkää ja rentoa, siksi jätin oman työnikin rennoksi ja huolettomaksi.

Tämä harjoitus opetti itselleni sen, kuinka kaikki luonnonväreillä saadut värit sointuvat kauniisti yhteen. Kokosimme päivän päätteeksi työmme samalle pöydälle ja saimme huomata niiden sopivan kauniisti yhteen erilaisuudestaan huolimatta. Yksittäin nämä pienet työt eivät ehkä ole niin edukseen, mutta yhdessä niistä tuli näyttävä ja mielenkiintoinen kokonaisuus.

Eleonoora Koskinen

Miniryijy, aiheena metsä

Viimeksi olen tainnut tehdä ryijyä joskus peruskoulussa. Sen kuitenkin muistan, kuinka mukavaa oli suunnitella ryijy, ommella se ja lopuksi ihastella lopputulosta.

Miniryijyni värimaailmaa valitessani mielessäni oli luonnon hiekan sävyt sekä metsän sammalten vihreys että pehmeys. Lisäksi halusin joukkoon voimakkaamman värin luomaan kontrastia maanläheisiin väreihin. Metsässä löytyy myös paljon erilaisia tekstuureja ja näitä halusin ilmaista kokeilemalla erilaisia ryijytekniikoita.

Varsinaista suunnitelmaa, kuinka värit sommittelisin taikka mitä tekniikkaa käyttäisin missäkin kohden ryijyä, en etukäteen tehnyt. Päätin vain aloittaa yhdestä väristä ja tekniikasta ja antaa työn edetä siitä. Työ vei minut mennessään ja keskityin tekemiseen niin, että kuvat työn edistymisestä jäivät ottamatta. Miniryijystäni muodostui hyvin runsas ja jopa paikkapaikoin alueeltaan pursuileva.

Huomasin pitäväni ryijyn tekemisestä. Se antaa tilaa luovuudelle ja ilmaisulle ja vie ajatukset pois ympärillä tapahtuvista asioista.

Terhi Tommila

Miniryijy metsäteemalla

Luonnonväriaineet-kurssilla tehty miniryijy oli mielenkiintoinen työ.  Se, että en ole aiemmin tehnyt ryijyä, vaikutti siihen, että halusin kokeilla useampaa tekniikkaa. Niinpä syntyi ajatus, että voisin tehdä ruskealla matalampia silmukoita, jotka kuvastavat polkua tai muuten tiivistynyttä maata.

Korkeammilla silmukoilla tein vihertävää sävyä, joka kuvastaa metsän mättäitä. Kokeilun vuoksi tein vielä pienen alueen vielä korkeampia silmukoita oranssiin vivahtavilla sävyillä, sen oli lähinnä tarkoitus tuoda työhön väriä, en sen enempää ajatellut, että mitä se voisi metsässä kuvastaa.

Kokeilumielessä oli myös kiva katsoa, miten eri värisävyt sopivat toisiinsa ja täytyy sanoa, että kun kaikki langat oli värjätty luonnonväreillä (ja painottuivat ruskea-vihreä-oranssi –akselille), niin sieltä olisi voinut valita varmaan melkeinpä mitkä langat tahansa ja olisi tullut hieno lopputulos.

Työni on tehty pelkästään langoilla, se oli mielestäni riittävä tähän ensimmäiseen kokeiluun. Valitsin kokeilumielessä eri paksuisia lankoja ja siinä oli jonkin verran eroa, että miten niitä sai vedettyä ristikon läpi. Kovin paksuja ja pöyheitä lankoja oli vaikeampi työstää, mutta toisaalta niistä tuli tiiviimpi ja muhkeampi lopputulos. Kaiken kaikkiaan miniryijyn tekeminen oli todella antoisaa ja minusta pohjan (pieni)koko oli vallan mainio tällaiseen harjoitukseen. Yllättävän hieno lopputulos tuli, vaikka ilman aiempaa kokemusta olikin pikkuisen haastava nopeasti miettiä, että mitä kannattaisi tehdä. Itse tekeminen oli myös todella kivaa, kun työ eteni hyvin ja jotenkin nuo luonnonväreillä värjätyt langat ovat niin lumoavia, että niillä tekemisestä tulee hyvä mieli.

Eveliina Muukkonen

Miniryijy luonnonväriaineilla värjätyistä langoista

Luonnonväriaineet ja ilmiölähtöisyys kurssilla yhtenä kurssityönä oli valmistaa miniryijy luonnonväriaineilla värjätyistä langoista tai muista luonnonväriaineilla värjätyistä materiaaleista. Helsingin yliopisto oli saanut lahjoituksena suuren määrän luonnonväriaineilla värjättyjä lankoja, joten myös minä päädyin käyttämään niitä omassa miniryijyssäni.

Tehtävää ohjaavana ajatuksena oli kurssin toisen opettajan, yliopiston lehtori Päivi Fernströmin ajatus metsä mättäästä. Tämä ajatus edellä lähdin valitsemaan lankoja laatikosta. Valitsin eri ruskean sävyjä sekä hieman keltaista ja sekä oranssin punaista.

Lähdin työstämään miniryijyä virkkauskoukun kanssa. Vedin monikertaisella langalla lenkkejä ryijykankaan läpi. Työtä tehdessäni ajatus metsän kerrostuksellisuudesta nousi päällimmäiseksi ja lähdin tämä ajatus edellä työstämään ryijyäni.

Miniryijyssäni alaosassa on enemmän rusehtavia sävyjä. Keskiosassa rusehtavien sävyjen lisäksi on runsaasti keltaista. Yläosassa häivähtää aavistuksen punaoranssia. Rusehtavat sävyt kuvaavat metsän pohjaa. Kellertävät sävyt rusehtavien joukossa kuvaavat puista maahan pudonneita kellastuneita koivun lehtiä. Punaoranssit ovat kypsyviä puolukoita, jotka vähän kerrassaan punertuvat ja kypsyvät syötäviksi.

Susanna Kirvesniemi

Tervetuloa Luonnonväriaineet blogiin!

Tämä blogi on luotu Helsingin yliopiston käsityötieteen (käsityönopettajan koulutus) opintojaksolle Luonnonväriaineet ja ilmiölähtöisyys.

Opiskelijoiden kanssa tulemme ideoimaan eri opetusasteille sopivia opintokokonaisuuksia luonnonväriaineet teemaan. Luonnonväriaineita voidaan lähestyä monesta näkökulmasta ja ne tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia laaja-alaisiin opintokokonaisuuksiin.

Toivomme että blogi voi olla innostamassa niin opettajia kuin oppijoita. Jokaista luonnonväriaineista kiinnostunutta!

Värikylläistä syksyä odotellen, Riikka

PS. Jo pian 20 vuotta sitten (vuonna 2004) loimme ensimmäiset opintokokonaisuudet luonnonväriaineteemaan Tuija Timosen, Anne Mäkelän sekä opiskelijoiden kanssa Etelä-Kaarelan koulussa Helsinginssä. Voit käydä tutustumassa näihin materiaaleihin osoitteessa
https://www.mv.helsinki.fi/home/riraisan/tutkimus/integraatiop/index.htm

”Nii just silleen, että älyy sen koko jutun, eikä vaan sitä, mitä näkee.”

 

UNELMIEN UNISUKAT TAI REIPASTA RAITAA POLVISUKAT – KASVIVÄRJÄYKSEN UPEA MAAILMA

Unelmien unisukat TAI reipasta raitaa polvisukat – Kasvivärjäyksen upea maailma

Opintokokonaisuus on osa Oulu-opiston aikuisten käsityön Taiteen perusopetuksen opetusta. Opintokokonaisuus toteutuu kolmantena opintovuotena, syventävissä opinnoissa.

  • Tuntimäärä/ 2 op: 32 h ryhmäopetusta
  • omaa työskentelyä 22 h
  • Opintokokonaisuudet: opintokokonaisuuteen sisältyy osia Taidot ja muotoilu sekä Ympäristö ja kulttuuri –opintokokonaisuuksista.
  • Arviointi: arviointia tehdään kirjallisesti sekä suullisesti koko työskentelyn ajan. Kirjallinen arviointi tehdään Oulu-opiston käyttämään Pedanettiin.
  • Dokumentointi: Työstä tehdään e-portfolio, jokainen valitsemallaan ohjelmalla TAI perinteinen portfolio, joka kuvataan ja tallennetaan verkkoon. Linkki portfolioon tallennetaan Pedanettiin. Työssä erityisesti hyödynnetään kuvadokumentointia. Dokumentointia tehdään koko työskentelyprosessin ajan. Portfolio on omaa työtä arvioiva, pohtiva ja kuvaileva läpileikkaus kokonaiseen käsityöprosessiin.

 

TAVOITTEET:

  • itsenäinen käsityöprosessi: kädentaitojen harjoittelu ja visuaalisten ajattelutaitojen kehittäminen
  • yllä mainittujen soveltaminen sekä vastuullisten valintojen tekeminen
  • oman taiteellisen työskentelyn ja ilmaisun kehittäminen
  • välineiden, materiaalien ja tekniikoiden käytön soveltaminen omassa ilmaisussa
  • omien tavoitteiden asettaminen  ja itsearviointi
  • toimia aktiivisena tekijänä, vastaanottajana, tulkitsijana ja vaikuttajana käsityöllisessä ympäristössä ja kulttuurissa
  • nähdä oma rooli elävän kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja kehittäjänä
  • soveltaa muotoilua, käytettävyyden ja materiaalivalintojen ja tuotteen elinkaaren välisiä yhteyksiä sekä niiden vaikutuksia ympäristöön omassa ja ryhmän työskentelyssä
  • pohtia käsityön eettisiä arvoja

 

ARVIOINTI:

  • TAVOITTEET:
      • omien tavoitteiden asettaminen
      • tavoitteiden saavuttaminen ITSENÄISESTI ja tavoitteiden toteutumisen arviointi
  • HAVAINNOINTI JA RATKAISUJEN LÖYTÄMINEN:
          • Havainnoinnin hyödyntäminen suunnittelun lähtökohtana
  • OMAN ILMAISUN JA TAITOJEN KEHITTÄMINEN, TYÖVÄLINEIDEN JA MATERIAALIEN KÄYTTÖ:
      •  oman ilmaisun ja taitojen kehittäminen, työvälineiden ja oman ilmaisutavan ja muotoiluajattelun syventäminen erilaisten prosessien kautta
      • tekniikoiden, työtapojen, materiaalien ja työvälineiden monipuolinen, ennakkoluuloton, PERUSTELTU ja oman ilmaisun esiintuova käyttö
      • työturvallisuuden huomioiminen
  • LOPPUTULOS/-TEOS:
    • laadukkuus
    • vastuullisuus
    • monipuoliset kokeilut
    • sopivat valinnat kokeilujen pohjalta
  • KOKONAINEN ARVIOINTI:
    • itsenäisen käsityöprosessin kokonaisvaltainen hallinta:
      • osaa soveltaa oppimaansa ja ilmaista itseään käsityön keinoin yksilöllisissä ja yhteisöllisissä projekteissa ja ympäristöissä
      • oman osaamisen, työskentelyprosessin ja oman osaamisen arviointi ja reflektointi, sekä itsensä ilmaisu
  • POHTII
      • käsityön eettisiä arvoja
      • konkreettisia valintojaan
      • käsityönsä mahdollisuuksia ammatissaan ja yrittäjyydessään
  • KEHITTÄÄ JA YLLÄPITÄÄ
      • käsityötä elävää kulttuuriperintöä

 

TEHTÄVÄNANTO:

  • Ideoi, suunnittele, kokeile ja valmista itsellesi UNELMIEN UNISUKAT tai REIPASTA RAITAA SUKAT
  • Idea sukkien kuviointiin haetaan ajankohtaisesta näyttelystä
  • sekä kirjoitelman kautta, oman elämän unelmista valittuna ajankohtana.
  • Sukat valmistetaan kasvivärjätyistä langoista

 

  • YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI: luento n. 2h

  • Lyhyt johdattava luento:
    • Kasvivärjäyksen ja pukeutumisen historiaa
    • Paljon kuvia!
    • Esimerkkejävärjätyistä langoista

 

  • RYHMISSÄ: ryhmätyö n. 2h
  • Luennon perään perehdymme kolmen hengen ryhmissä muutamiin värjäyskasveihin, mitä kyseisellä hetkellä luonnosta / omalta pihamaalta on saatavana.
  • pietaryrtti,
  • kanerva,
  • seitikit,
  • raparperi,
  • marja-aronia jne.
  • tehdään A3 kokoinen kasvi-info, joka esitellään, dokumentoidaan.

 

KASVIEN KERUU: omaa työskentelyä

  • Jokainen kerää jotain ennalta valittua kasvia kotonaan pihamaalta tai lähimetsästä
  • 3 henkilöä kerää samaa kasvia
  • Omaa työskentelyä

 

TAIDOT JA MUOTOILU: Keskustelu: oman elämän onnen juuret, 2-3 h

  • Keskustelemme pienissä porukoissa (ennen näyttelyä) omasta elämästä.
  • Mietitään ja valitaan omasta elämästä ajanjakso, missä UNELMAT olivat oman tulevan elämän lähtökohtana – OMAN ELÄMÄN ONNEN JUURET.
  • Jollakulla se on ollut nuoruus, omaan elämään suunnan hakeminen, perheen perustaminen, rakkauden löytäminen, eläkkeelle jääminen, vapaus jne.
  • Jokainen kirjoittaa omat unelmansa / muistonsa itselleen ylös
  • tämä on toinen suunnittelun lähtökohdista!!
  • Käydään ryhmässä keskustellen läpi kirjoituksia

 

YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI: n. 2 h

  • Valokuvaaminen,
  • ideakuvien keruu
  • Käymme ajankohtaisessa -näyttelyssä Oulun taidemuseolla. Alussa maksettu opaskierros ”auttaa meidät syvemmälle näyttelyyn”
  • Käymme inspiroitumassa, kuvaamassa ja hakemassa ideoita oman suunnitteluun lähtökohdaksi (pintoja, värejä, kauniita asioita, unelmia).
  • Kuvataan ja valitaan 2 kuvaa jotka lähetetään opettajalle tulostettavaksi.

 

TAIDOT JA MUOTOILU: värjäys: lauantai 6h sunnuntai 6h

  • värjätään langat yhdessä 3 hengen ryhmissä
  • 5 eri kasvia
  • jokainen värjää 300-450g lankaa. Hankitaan langat yhdessä
  • 150g/henkilö/sukkaparilangat
  • vyyhditään ja värjätään.

 

IDEATAULUT: 2 – 3h

  • Värjäyksen jälkeen teemme ideatauluja kolmen hengen ryhmissä.
  • Jokainen laittaa kuvansa pöydille ja katsotaan kenen kolmen kuvista tulisi hyvä yhteinen kollaasi.
  • Ryhmä sommittelee ja liimaa kuvat viidelle A3 kokoiselle pahville. Tämän jälkeen kollaasit ja langat asetellaan näkyville ja aloitetaan sukkien suunnittelu.
  • Tässä vaiheessa on hyvä käydä läpi, mitä lankoja kukin aikoo käyttää, jotta kaikki eivät suunnittele samoista langoista.
  • Lankoihin voidaan yhdistää valmisvärjättyjä lankoja, jos suunnitelma edellyttää sitä.

 

SUUNNITTELU: 2h / sekä omaa työskentelyä

  • Suunnittelun alkuun muutama irrottelutehtävä:
  • Valokuvien, kirjoitelmien ja ideataulujen avulla lähdetään suunnittelemaan kirjoneule- tai raitasukkia. Suunnitelmia tehdään 3 – 5, jotka väritetään.
  • Suunnitelmassa:
    • jokainen suunnittelee sukan varteen ainakin yhden kirjoneulekuvion 8 silmukan mallikerralla, MYÖS raitasukkaan.
    • jokainen tekee sukkaan jonkin uudenlaisen oman tekniikkaratkaisun tai ”niksin”, esimerkiksi kantapäässä tai kärjessä (kavennus, pintaneule tms.)
  • Jaan jokaiselle valmiin suunnittelupohjan. Stich fiddle –ohjelma!
  • Pohjana käytetään sukanneulomisen perusohjetta Novitalta, jota jokainen soveltaa omalla haluamalla tavallaan. Oma ohje kirjataan ylös. Havainnollistan tehtävää suunnittelun loppuvaiheessa omalla suunnitelmallani avatakseni suunnittelua. Tarkka mallikerta tehdään suunnitelman teon jälkeen.

 

VALMISTUS JA DOKUMENTOINTI: Omaa työskentelyä

  • Sukkien valmistus
  • Jokainen kuvaa työvaiheitaan
  • jokainen dokumentoi näyttelyssä käynnin, kirjoitelman ja ideataulut, omat luonnokset ja suunnitelmat ehjäksi kokonaisuudeksi, portfolioksi!

 

NÄYTTELY: 3-4h rakentaminen, 1-2h vertaisarviointi

  • Sukista ja ideatauluista tehdään pieni näyttely omaan opetus- tai opiston näyttelytilaan.
  • Mallikertakuvista ja suunnitelmista kerätään yhteinen näyttelykansio. Jokainen voi tehdä kansioon kaksi A4 kokoista esittely sivua.
  • Arviointia koko käsityöprosessin ajan opettaja ja opiskelija yhdessä.
  • Vertaisarviointi toteutetaan yhteisessä näyttelyssä
  • työt kuvataan näyttelyssä yhdessä opiskelijoiden kanssa ja niistä tehdään näyttelyvideo opiston sivuille verkkoon

 

Lähteet:

    • Cantell, H. (toim.) 2015. Näin rakennat monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Jyväskylä: PS-kustannus.
    • Räisänen, R., Niinimäki, K. & Primetta, A. 2015. Luonnonväriaineet. Helsinki: Maahenki
    • Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki: Opetushallitus.
    • Käsityön opetussuunnitelma 2018. Taiteen perusopetuksen laaja oppimäärä aikuisille. Helsinki: Opetushallitus.

Paula Moisala

Luonnonvärjäystä ja lautanauhoja -kurssi työväenopistoon/kansalaisopistoon

Kirsi Hannula & Elisa Malmila

Kohderyhmä

Kurssi on tarkoitettu erityisesti nuoret ja aikuisillejotka ovat kiinnostuneita kokeilemaan luonnonvärjäystä ja kiinnostuneet tutustumisesta suomalaista käsityöperinnettä kohtaanKurssilla toteutettavia töitä voidaan soveltaa osallistujien taitotason mukaanjoten aiempaa kokemusta kurssilla käytettävistä tekniikoista (liittyen etenkin värjäämiseenei tarvitse olla. 

Kurssimaksuun sisältyy materiaalit pieniin kokeiluihin ja harjoitustöihinmutta omia saa myös tuoda! 

Taustalla olevat arvotoppimiskäsitys ja toimintakulttuuri 

Kurssilla pääpaino on kokeilemisella ja tekemällä oppimisellaTehtäviä ja kokeiluja tehdään sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden kanssa. Oman osaamisen ja tiedon jakaminen muiden kurssille osallistujien kanssa kehittää oppimista ja lisää keskustelutaitojen kehittymistä. 

Kurssin tehtävissä ja kokeiluissa on mahdollista soveltaa tekniikoita kunkin osallistujan lähtötason mukaisesti. Tärkeintä on, että osallistuja kokee uusina opittavat asiat mielekkäinä, ja että hän on valmis ottamaan vastaan sekä puolestaan antamaan (myös rakentavaapalautetta niin kurssin aikana kuin myös kurssin lopussa toteutettavassa loppukatselmuksessa 

(Osallistuja voi halutessaan pitää kurssilla mukana esimerkiksi oppimispäiväkirjaa tai toisella tapaa dokumentoida edistymistäänmikäli kokee sen tarpeelliseksi oman osaamisen kehittämisen kannalta.) 

Kurssin tavoitteet: 

Tavoitteena on tutustua luonnonvärjäyksen menetelmiin sekä suomalaiseen käsityökulttuuriin ja sen historiaan. Kurssilla perehdytään lankojen värjäyksen ohella myös villan kehräämiseen sekä lautanauhojen valmistukseen. Pyrkimyksenä on lisätä osallistujien tietämystä villan “elinkaaresta” – kuidusta langaksi ja siitä edelleen valmiiksi tuotteeksi -, ja näiltä osin myös ohjata pohtimaan kestävän kehityksen mukaisia kulutusvalintojaSamoin lankojen värjäyksen ja oman työn suunnittelun kautta pyritään ohjaamaan osallistujia luovaan itseilmaisuun sekä inspiroitumaan luonnon tarjoamista mahdollisuuksista. 

Kurssin sisältö/aikataulu: 

Infokerta 

  • Kussinsisällön läpikäyminen sekä tutustuminen kasvivärjäykseenyleisimpiin värjäyskasveihin sekä värjättäviin materiaaleihin
    • Osallistujat voivat halutessaan tuoda seuraavalle kerralle mukanaan omakeräämiään kasveja – värjäystä vartenTällöin sovitaan yhdessä se, mitä kukakin tuo. 

Viikonloppu la & su klo 12 –17:  

Lauantai, klo 12-17 
• Tutustutaan erityisesti keittovärjäykseen ja värjätään jokaiselle omat langat lautanauhoja varten

Sunnuntai, klo 12-17
• Tehdään värjäykset loppuun ja perehdytään villan kehräämiseen (kevyt tutustuminen tekniikkaan ja villan työstämisen prosessiinmitään valmista ei tarvitse saada tehtyä tällä kerralla jatkoa varten). 

Viikonloppu la & su, klo 12 – 16: 

Lauantai, 12-16 
• Värjättyjen vyyhtien kerimistä ym
• Lyhyt yhteinen läpikäyti värjäysten lopputuloksista ennen lautanauhoihin siirtymistä.  
• Perehdytään lautanauhojen historiaan ja tekniikkaansuunnitellaan oma lautanauhamalli. Halukkaat voivat myös askarrella omat nauhalaudat (jos haluavat omat kotiin mukaan)Omien lautanauhojen valmistuksen aloittaminen

Sunnuntai, 12-16
• Jatketaan lautanauhat loppuun
• Lopuksi käydään yhdessä läpi kurssin aikaansaannoksia ja osallistujien kokemuksia. 

 Kurssin tehtävät: 

  • Lankojenvärjääminen omaa lautanauhaa varten (+kokeiluja) 
  • Kehräyksen kokeilu 
  • Oman lautanauhamallin suunnittelu 
  • Valmis lautanauha 

 

Opetuksen yhteyteen tarvittavat materiaalit: 

  • Esimerkeiksi valmiiksi kasvivärjättyjä lankoja tai muita materiaaleja 
  • Värttinöitäkehräämisen kokeiluun (ylä/alapainoiset värttinätsekä hahtuvalankaa/huovutusvillaamahdollisesti myös muuta hahtuvamateriaalia 
  • Kerintälaite värjätyille langoille 
  • Valmistusvaiheessa olevia sekä valmiita lautanauhoja (väri– ja malliesimerkkejä) 
  • Välineet lautanauhojen valmistusta varten 
  • Kirjallinen materiaali 

 

Kirjallisuutta, linkkejä: 

Salmela, T. (2015) Kehrääjän käsikirja. Minerva.  

Tetri, A-K. (2008) Luonnonvärjäys. Multikustannus.  

Karisto, M. (2010) Lautanauhat. Tammi. 

Facebookissa Lautanauhat/Tablet weaving –sivuhttps://www.facebook.com/Lautanauhat 

 

 

 

 

 

 

 

 

Luonnonväriaineet ja villan kudonta

Luonnonväriaineet ja villan kudonta

Kohderyhmä:

Aikuiset, jotka ovat kiinnostuneet luonnonväriaineista ja kestävästä kehityksestä. Kudonnan peruskurssin käyneille.

Kurssille otetaan 8-10 osallistujaa

Kurssi järjestetään syys-marraskuu

Kurssin sisältö:

Kurssi on kaksiosainen, johon sisältyy luonnonväriaineilla villalangan värjääminen ja siitä valmiin tuotteen kutominen. Kurssi alkaa luennolla luonnonväriaineista, jonka jälkeen kurssilaiset hankkivat värjäysmateriaalit luonnosta. Perinteisten värjäysmenetelmien lisäksi kurssilla voi kokeilla mm. liukuvärjäystä ja kylmävärjäystä. Villan värjäämisen jälkeen oman tuotteen suunnittelu ja valmistus kangaspuilla, joihin suunnitellaan oma sidos käyttötarkoituksen mukaan ja luodaan loimi kangaspuille.

Kurssin tavoitteet:

• Oppia ymmärtämään luonnonmateriaalien käyttömahdollisuudet värjäyksessä, ja millaisia värejä luonnosta on mahdollista saada.

• Osaa arvioida värjäyksen hyötyjä ja haittoja ja pohtia niiden vaikutusta ympäristöön

• Erilaisten värjäystekniikoiden oppiminen

• Ymmärtää sidoksen soveltuvuus tiettyyn käyttötarkoitukseen ja materiaaliin

• Syventää kudonnan taitoja

• Saada kurssin lopuksi valmis tuote

Helsingin työväenopisto tavoitteena on opettaa käsityökurssilla käsityötaitoja ja työtapoja, ongelmanratkaisua ja oivalluksia, suunnittelua ja luovaa ilmaisua, modernia teknologiaa ja perinteitä, yhdessä ideointia ja ryhmässä oppimista, arvostusta ja arviointia sekä tietysti iloa ja onnistumista (Helsingin kaupunki).

Oppimateriaali:

Oppaita loimen luomiseen ja kankaan rakentamiseen:
https://punomo.fi/tekniikat/kudonta/kudonnan-suunnittelu/loimen-luominen-ja-kankaanrakentaminen-vipukangaspuihin/ https://punomo.fi/tekniikat/kudonta/kudonnan-suunnittelu/kudotun-kankaan-mallinsovitussidoksen-vaikutus-mallinsovittamisessa/

Seuraavat blogit ja oppaat sisältävät tietoa luonnonväriaineista, kasveista ja sienistä sekä puretteista ja yleistä tietoa värjäämisestä:
http://riihivilla.blogspot.com/p/varjayksesta-ja-puretuksesta.html http://niittysiemen.fi/harrastajille/luonnon-varikasveja/ https://rantai.fi/rantaitupa-2/varjayspaivat/varjaysopas/

Lähteet
Helsingin kaupunki, viitattu 3.9.2019 https://www.hel.fi/sto/fi/opiskelu/kasityo

Jenni Puurunen ja Johanna Räsänen