Kurssikerta 4; Ruudukoita ja vieraskielisten jakautumisen tarkastelua PK-seudulla

Jälleen koitti aika riemukkaan ”illanvieton” QGIS:n parissa maanantain ratoksi. Täytyy kyllä todeta, että ohjelman parissa painiessa neljä tuntia hurahtaa melko vauhtia – niin tälläkin kerralla.

Ruudukoiden tuottaminen QGIS:ssä

Tämän kerran materiaalina meillä oli pääkaupunkiseudun kunnat ja niiden asuinrakennuksiin ja asukkaisiin liittyvät väestötietokanta. Asukkaista oli kerätty tietoa mm. iästä, sukupuolesta ja kielestä kun taas rakennuksista mm. rakennusvuosi ja rakennuksessa asuvien ihmisten määrä. Avattuamme materiaalit QGIS:ssä pääsimmekin oikeastaan heti tämän kurssikerran asiaan – ruudukoiden tuottamiseen. Tämä toimenpide oli oikeastaan melko yksinkertainen ja vain parin klikkauksen päässä. Lisäksi ruudukon sai itse piirtää ohjelmassa haluamansa kokoiseksi ja yksittäisen ruutujen koon sai määritellä. Käytimme harjoituksessa ruutukokoa 1000m x 1000m. Kuvassa 1 näkyy miltä ruudukko näytti heti sen piirtämisen jälkeen.

Kuva 1: Työnäkymä QGIS:stä juuri ruudukon piirtämisen jälkeen. Ruudukon päällä näkyvät ruskeat pisteet kuvaavat pääkaupunkiseudun väestötietokannan keräyspaikkoja eli rakennuksia.

Ruudukon piirtämisen jälkeen seuraava vaihe oli vain niiden ruudukoiden poimiminen, jotka sisältävät jotakin tietoa (toisin sanoen jonkin rakennuksen). Tämä onnistui QGIS:n työkalulla nimeltä ”Spatial query” ja lopputuloksena oli kuvan 2 kaltainen ruudukko. Kuten kuvasta näkyy, kaikki tyhjät ruudut ovat poistuneet.

Kuva 2: QGIS:n työnäkymä sen jälkeen, kun ruudukosta oli poimittu vain ne ruudut, joiden sisällä oli rakennus.

Yhteisesti teimme harjoituksen siitä, miten ruotsinkieliset asukkaat ovat pääkaupunkiseudun väestötietokannan tietojen perusteella jakautuneet ruuduille. Tämä onnistui niin, että tallensimme väestötietokannasta ruotisinkielisten määrät omaksi tasokseen ja yhdistimme tämän tietokanna 1000m x 1000m tason kanssa. Tämän jälkeen ruotsinkielisten osuudesta pystyi tekemään ruututeemakartan, jossa ruotsikielisten määrät oli kuvattu ruuduittain eri värein (kuva 3).

Kuva 3: Ruotsinkielisten määrät pääkaupunkiseudulla ruututeemakarttaan kuvattuna.
Vieraskielisten osuudet eri puolilla pääkaupunkiseutua

Tämän yhteisen harjoituksen jälkeen saimme itse päättää, mitä tietokannan tietoa käytämme vastaavaan tarkasteluun. Minua itseä kiinnosti vieraskielisten osuus  pääkaupunkiseudun eri alueilla, joten päätin toistaa harjoituksen poimimalla tietokannasta muunkielisten määrät. En ollut aivan varma mikä ruutukoko olisi hyvä tähän tarkasteluun, joten päätin kokeilla sekä 500m x 500m että 250m x 250m kokoisia ruutuja ja yhdistin muunkielisten tietokanna näihin molempiin ruudukoihin. Hyvin nopealla tarkastelulla huomasin, että 250m x 250m ruudukko oli tarkastelun kannalta liian pieni. Ruutujen pienen koon vuoksi teemakarttaa oli hyvin vaikea tulkita (kuva 4).

Kuva 4: Ruututeemakartta muunkielisten määrästä pääkaupunkiseudulla. Ruudukon koko 250m x 250m.

Tästä johtuen päädyin hylkäämään 250m x 250m ruudukon ja jatkoin työskentelyä asteen isommalla, 500m x 500m ruudukolla. Tein vastaavanlaisen ruututeemakartan isommalla ruudukolla ja kartan tulkinta oli jo huomattavasti helpompaa (kuva 5) 

Kuva 5: Ruututeemakartta muunkielisten määrästä pääkaupunkiseudulla. Ruudukon koko 500m x 500m.

Kuvan 5 perusteella vieraskieliset ovat Helsingissä keskittyneet melko voimakkaasti itään, mutta jonkin verran myös läntiseen ja eteläiseen Helsinkiin. Espoossa painopisteet taas ovat Leppävaaran, Espoon keskuksen ja Espoonlahden alueilla. Vantaalla keskittymät ovat kutakuinkin Myyrmäen ja Korson alueilla. Kuvan 5 kartta ei kuitenkaan ole kovin luotettava tai informatiivinen, koska siinä näkyy vain muunkielisten absoluuttiset määrät kullakin alueella. Mitään vertailupohjaa ei siis ole alueen koko asukasmäärään. Tästä johtuen päätin tehdä vielä yhden, informatiivisemman kartan, johon on laskettu muunkielisten prosenttiosuus koko väestöstä yhtä ruutua kohde (kuva 6).Kuva 6: Muunkielisten prosenttiosuudet koko väestöstä pääkaupunkiseudulla ruututeemakarttana esitettynä. Ruutukoko 500m x 500m.

Nyt verrattaessa kuvia 5 ja 6 keskenään, ero on selkeä. Muunkielisten osuus koko asukasmäärästä jakautuu kuvassa 6 huomattavasti tasaisemmin eri alueiden kesken. Toki lähes samat keskittymät on olemassa myös kuvassa 6, kuin mitä kuvassa 5 oli havaittavissa, mutta esim. Etelä-Helsingissä ruututeemakartan ”ilmeen” muutos on suorastaan hämmästyttävä. Kuvan 5 perusteella tulee mielikuva, että Etelä-Helsingissä asuu muunkielisiä suhteessa lähes yhtä paljon kuin Itä-Helsingissä. Kuvasta 6 kuitenkin huomaa, että todellisuudessa tiheästi asutussa Etelä-Helsingissä muunkielisten osuus koko väestöstä on melko pieni – usein alle 14,7%. Huomattavaa kuvassa 6 on erityisesti Helsingin osalta se, että muunkielisten osuudet ovat verrattavan korkeat nimenomaan Itä-Helsingissä suhteessa Helsingin muihin alueisiin.

Tämä vieraskielisen väestön keskittyminen Helsingissä nimenomaan itään on ollut tutkimuksissa esillä jo useita vuosia. Helsingin kaupungin tietokeskuksen raportissa vuodelta 2017 todetaankin, että ”Helsingin sisällä suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat keskittyneet ennen
kaikkea Itäiseen, mutta myös Koilliseen ja Läntiseen suurpiiriin”. Itään keskittynyt vieraskielinen väestö puhuu äidinkielenään useimmiten somalia, viroa tai venäjää, kun taas eteläisessä Helsingissä asuvien äidinkieli on usein englanti (Helsingin kaupungin tietokeskus, 2017).  Tämä vieraskielisen väestön keskittyminen tietyille alueille taas aiheuttaa segregaatiota, kun kantaväestö alkaa karttaa maahanmuuttajapainotteisia alueita esim. kulttuurillisista eroista johtuen.

Seuraava katkelma Helsingin sanomien uutisesta vuodelta 2016 kiteyttää, mihin tämä segregaatio voi pahimmillaan johtaa:

”Pienituloisten ja monesti maahanmuuttajataustaisten ihmisten eristymisen uskotaan helposti johtavan syrjäytymiseen muusta yhteiskunnasta. Syntyy rinnakkaisia, toisiaan ymmärtämättömiä todellisuuksia, joiden välinen hankaus kärjistyy pahimmillaan yhteiskunnallisiksi levottomuuksiksi Pariisin, Lontoon ja Tukholman mellakoiden tapaan.”

Ruututeemakartta – uhka vai mahdollisuus?

Ruututeemakartan informatiivisuus ja luotettavuus riippuu paljon siitä, mitä sillä esitetään. Tästä hyvänä esimerkkinä on tämän blogimerkinnän kuvat 5 ja 6. Pelkät absoluuttiset luvut eivät sellaisenaan ruututeemakartassa anna välttämättä kauhean kattavaa infoa, joten on tärkeää miettiä aina ilmiökohtaisesti olisiko se parempi esittää suhteellisina lukuina.  Oman haasteensa ruututeemakarttaan tuo myös  ruutujen sattumanvarainen sijoittuminen. Jokin hyvin paikallinen ilmiö saattaa jakautua ruututeemakartassa kahden ruudun alueelle, eikä tällöin tule niin selkeästi esille, mitä todellisuudessa pitäisi. Vastaavasti Tuuli Lahin kertoo blogissaan toisesta mahdollisesta virhetilanteesta, jossa hänellä ruutu oli osunut niin, että sen sisällä oli vain 1 asukas. Hän tarkasteli omassa ruututeemakartassan eläkeläisten osuutta, jolloin ruudun eläkeläisten määräksi tuli 100%, joka luonnollisesti antaa harjaanjohtavan kuvan eläkeläisten jakautumisesta.

Lähteet:

Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2016. Helsingin kaupungin tietokeskus, Tilastoja 2017:1; viitattu 7.2.2018,
https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/17_01_13_Tilastoja_1_Hiekkavuo.pdf

Asuinalueiden erot kasvavat Helsingissä koko ajan – ”Ihmisillä tuntuu olevan halu asua samankaltaisten lähellä”, 8.12.2016, Helsingin Sanomat ; viitattu 7.2.2018, https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004997752.html

Vastoinkäymisiä, mutta ei voittoja, Tuuli Lahin blogi, viitattu 7.2.2018: https://blogs.helsinki.fi/lahintuu/2018/02/07/kerta-1-vastoinkaymisia-mutta-ei-voittoja/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *