Timanttikaivoksia ja valuma-alueita (3. luentokerta)

 

Nyt kolmannella kerralla käytiin läpi QGISin eri työkaluja, joilla muun muassa saatiin laskettua pisteiden määrä tiettyjen polygonien sisällä. Aineistona tässä käytettiin tilastoja Afrikan konflikteista, öljyvarannoista ja timanttikaivoksista.  Tehtävä avasi itselleni konfliktien ja arvokkaiden luonnonvarojen jakautumista Afrikan mantereella. Usein uutiset eri levottomuuksista ja yhteenotoista Afrikassa saattavat sulautua mielessä yhteen tai todellinen sijainti jää tajuamatta. Nyt kun oikeasti vähän aikaa dataa ja karttaa katsoi jäi vähän parempi kuva missä Afrikan maissa oikeasti on todella paljon konflikteja.

 

Nicklas oli hyvin blogissaan perehtynyt kurssikerralla käytyyn aineistoon. Etenkin Sudanin tilanteessa hän pystyi jo pelkästään vuosiluvuista arvioimaan, että konfliktien taustalla ei ole pelkästään nämä luonnonresurssit, vaikka kartasta voisi niin olettaa (Ferreira 2023).

Tämän jatkeeksi palasimme takaisin Suomeen, jossa työskenneltiin valuma-alueiden parissa. Katsoimme niiden tulvaindeksejä ja järvisyysprosentteja. Lopputuloksena on kuvan 1 kartta.

Histogrammien tekeminen QGISissä ei ole mitenkään intuitiivista. Palkkien muodon ja koon muokkaaminen oli vaikeaa, kun on erilaisia kokoyksiköitä. Tässä kartassa siis palkit kuvaavat osuutta 1-100 prosenttiyksikön skaalaa. Olisin halunnut jotenkin saada näkyviin joko varsinaisen prosenttiluvun sinisten palkkien luokse tunnisteella tai sitten palkki, jossa näkyisi sinisellä osuus 100% palkista. En Googlen avulla ainakaan löytänyt helppoa ohjetta tunnisteiden lisäämiseksi. Kartassa voidaan siis nähdä järvisyysprosentti suhteessa muihin.

Rannikkoalueilla siis tulvaindeksit ovat korkeita, mutta järvisyysprosentit melko matalia. Joet näillä alueilla aiheuttavat keväisin tulvia, kun taas järviset kunnat ei niinkään näe samanlaisia tulvia.

 

 

Lähteet:

 

Ferreira, Nicklas. 2023. Geoinformatiikan menetelmät 1.  https://blogs.helsinki.fi/ferrenic/