Meluisa Vantaa (5. Kurssikerta)

 

Kurssikerran ensimmäisessä tehtävässä tarkasteltiin aineiston avulla lentomelualueita kahdelta eri lentokentältä. Malmin lentokenttä ei ole enää lentokäytössä, ja sen tilalle on suunniteltu uusi asuinalue. Taulukossa 1 näkyy mahdollinen asutustiheys tälle alueelle, joka on yllättävän suuri. Helsingin seudulta voi katsoa tilastokeskuksen väestöruutukantaa, jossa 1x1km ruudut ovat noin Malmin tulevan asuinalueen kokoisia. Väestöruututietokannassa on vain muutamia ruutuja, joissa asutustiheys on Malmin asuinalueen tasoisia. Aika intohimoinen projekti siis.

Lisäksi tarkasteltiin melualueita. Paljon ihmisiä kuitenkin asuu merkittävien desibelien alla. Finavia tarvitseekin lentomeluun liittyen Helsinki-Vantaalla paikkatieto-osaajia, tänäkin vuonna hakivat tuohon yksikköön harjoittelijaa.

 

Taulukko 1. Lukuja Helsinki-Vantaan ja Malmin lentoasemien melualueista.

 

Tehtävä jatkui lentoasemista juna-asemiin. QGIS:in avulla tarkasteltiin buffer-toiminnon avulla, kuinka paljon ihmisiä asuu 500 metrin etäisyydellä asemasta (Taulukko 2).

Taulukko 2. Juna- ja metroasemien lukuja pääkaupunkiseudulla.

 

Toisen aineiston tehtävissä tarkasteltiin väestön lukuja, jotka on sidottu asuinrakennusten pisteaineistoon. QGIS hyvin usein hidastui, sillä dataa tässä aineistossa on paljon. Tämän aineiston tehtävät vaativat siis paljon rajaamista, jota tein pääsääntöisesti valitsemalla aineistosta tarvittavilla ehdoilla halutut kohteet ja tehden niistä oman tason. Näissä ehtojen valitsemisessa hyvä tyokalu QGISissä olikin Select features by using an expression, jonka avulla pystyi yksinkertaisilla laskutoimituksilla rajaamaan esimerkiksi prosenttiosuuksia halutuista tiedoista. Taulukossa 3 näkyy taajaama-alueiden määriä, joissa on tietty osuus ulkomaalaisia.

 

Taulukko 3. Väestölukuja pääkaupunkiseudun taajaamista

 

Viimeisistä tehtävistä valitsin uima-altaita käsittelevän aineiston, jossa tehtävänä oli tuottaa lukujen lisäksi myös kartta (Kartta 1, Taulukko 4). Kartan tuottaminen oli melko vaikeaa, sillä taajaama-alueita on hyvin paljon. Lukujen ja pylväsdiagrammien näyttäminen samassa kartassa hankalaa, sillä etenkin Helsingin keskustassa alueet ovat pieniä. Pylväät ja lukuarvot eivät näy automaattisesti visuaalisesti selkeimmässä kohdassa. Kartta vaatii myös pääkaupunkiseudun hyvää tuntemusta, itse en vielä muutamankaan vuoden asumisen jälkeenkään kartasta osaisi kaikkia kaupunginosia tunnistaa. Eniten uima-altaita löytyy kuitenkin Lauttasaaren kaupunginosasta.

Kartta 1. Uima-altaiden määrä pääkaupunkiseudulla

 

Taulukko 4. Lukuja pääkaupunkiseudun uima-altaista.

 

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että työkaluja osaan käyttää, mutta aina ei muista tehtäväongelmissa muista kaikkien työkalujen olemassaoloa.  Voin siis joskus löytää johonkin ongelmaan ratkaisun “vaikean kautta” ja sitten myöhemmin muistaa jonkun QGIS-työkalun olemassaolon.

Tällä kurssikerralla käytetty puskurivyöhyke on hyvin monipuolinen työkalu monella alalla. Puskurivyöhykkeitä voidaan käyttää analyyseihin ja myös eri ilmiöiden visualisointiin. Itselleni tulee mieleen muun muassa maanjäristyksistä tehdyt vaikutusaluekartat, joissa puskurivyöhykkeillä näytetään etäisyyttä episentrumista.

Työkalujen nimet vaativat opettelua. Vaikka muistaisinkin jonkun hyvän työkalun, pitää silti se löytää toolboxista kaikkien muiden työkalujen joukosta. Ehkä jatkossa, kun oma työkalujen käyttötarve laajenee, pitää itselle tehdä jokin muistilappu näistä.

Miialla olikin blogissaan hyvä kuva näiden erilaisten rajaustyökalujen oppimiseen. Jotenkin nämä englannin kieliset tekniset termit eivät auta hahmottamaan, mitä tarkalleen ottaen tapahtuu. Usein olen tehnytkin niin, että kokeilen vaan, sillä peruuttaa voi aina jotenkin (Vuolle 2023).

 

 

Lähteet:

Vuolle, Miia. 2023. Kurssikerta 5. https://blogs.helsinki.fi/mevuolle/2023/02/14/kurssikerta-5/