University of Helsinki
Tämän kurssin viimeisellä viikolla saimme tehtäväksi suunnitella laskettelukeskus hyödyntäen kurssilla opittuja menetelmiä.
Alueen valinnan aloitin katselemalla paikkatietoikkunasta Pohjois-Karjalan alueelta eri vaaroja. Otin karttatasoihin näkyville maastokartan ja luonnonsuojelualueet, jotta laskettelukeskuksen konsepti ei sattuisi suojeltujen alueiden päälle.
Joensuun pohjoispuolella sijaitsevan Ahvenisen kylän läheltä löytyy vaara nimeltä Höllärinvaara. Valitsin tämän ideoinnin kohteeksi siksi, että korkeuseroa vaikuttaa olevan tarpeeksi, luonnonsuojelualueet eivät ole esteenä ja vaaralta on maisema Pielisenjärvelle.
Aluksi latasin paikkatietoaineistojen latauspalvelu Paitulista korkeusmallin. Korkeusmalli on tutkimusalueella neljässä eri osassa, joten yhdistin aineiston yhdeksi rasteritasoksi käyttämällä Mosaic to new raster –työkalua.
Jotta vaaran muotoa voisi tutkia paremmin, tarvitsin aineistoon Slope ja Aspect tasot. Niiden avulla pystyi paremmin hahmottamaan, mistä kohtaa vaaraa mahdollisten laskettelureittien olisi hyvä kulkea. Jotta järvimaisemaa voisi hyödyntää parhaiten, tulisi laskettelurinteiden sijaita vaaran itäpuoella.
Slope ja Aspect tasojen avulla pystyin arvioimaan sopivat laskettelureitit. Reiteiksi halusin yhden vaikeamman ja yhden helpomman. Loin uuden vektoritason ja piirsin reitit.
Seuraavaksi halusin tietää, millaisia jyrkkyysarvoja reitit saivat. Nopean googlailun avulla paras työkalu tähän oli Add surface information, minkä avulla vektoreille voidaan laskea jyrkkyys- ja korkeusarvojen min, max ja keskiarvot. Helpommaksi suunnittelemani reitti sai jyrkkyyden keskiarvoksi 12,18 ja vaikeampi reitti 18 (Kuva 1).
Kuva 1. Kartta konseptista laskettelukeskukselle
Vaaran ja järven välissä kulkee yksi yleinen tie. Tämän voisi siirtää kulkemaan lähempänä rantaa. Vastaavanlainen ratkaisu löytyy Kolin laskettelukeskukselta (Kuva 2), mikä olisi myös suurin kilpailija kuvitteelliselle laskettelukeskukselle.
Kuva 2. Kolin laskettelukeskus
Raporttiin olisin myös halunnut lisätä selaimessa katseltavan 3D-kartan projektista, mutta tämän jakamista en osannut. Kuvissa 3 ja 4 on kuvakaappauksia ArcGIS:in työpöytäversiossa olevasta 3D-kartasta. 3D-kartassa rinteen muodot hahmottuvat paremmin, ja esimerkiksi punainen reitti kulkee painanteen kautta, mitä en hahmottanut Slope-tasoissa. Todellisuudessa lasketeltaessa vauhtia olisi todennäköisesti tarpeeksi päästä loppuun saakka.
Kuva 3. Ote laskettelukeskuskonseptin 3D-kartasta
Kuva 4. Ote laskettelukeskuskonseptin 3D-kartasta
Harjoitus tuntui alkuun yksinkertaiselta, mutta sopivien analyysimenetelmien löytäminen harjoitusta varten oli haastavampaa kuin ajattelin. Harkitsin esimerkiksi näkyvyysanalyysin tuottamista, jotta laskettelureittien varrelta voisi löytää kohdat, mistä näkee järvelle. Reitit kulkevat kuitenkin suoraan järveä kohti, joten näkyvyys järvelle on todennäköisesti koko reitin varrella.