Rasteriaineistojen salat (4. luentokerta)

 

Päivän alkuun käytiin läpi hieman pisteaineistoja ja ruudukoiden kanssa työskentelyä. Aineisto oli datan määrältään valtava ja omalla koneella kestikin pitkä tovi suorittaa tiettyä toimintoja. Ja aineistossa käsiteltiin vain pääkaupunkiseudun asukkaita. Voi siis kuvitella miten tärkeää on rajata käsiteltävää tietoa, kun paikkatieto-ohjelmistoilla tehdään vaikka koko Suomen väestöä koskevaa pisteaineistoa.

Kuva 1. Ruutuvektoreista muodostettu kartta tieliikenneonnettomuuksista pääkaupunkiseudulla 2021. (Tilastokeskus 2022)

 

Tehtäväksi jäi vielä toisen ilmiön kuvaaminen käyttäen ruudukoita. Koska meillä oli tehtävän aineistossa käytettävissä yksinkertainen vektoritaso pk-seudun tiestöstä, ajattelin käyttää sitä tieliikenneonnettomuuksien kuvaamiseen alueellisesti (Kuva 1). Tätä varten löysin Tilastokeskuksen tuottaman pisteaineiston tieliikenneonnettomuuksista vuonna 2021. Onnettomuuksia ei silmämääräisesti katsottuna ollut alueellisesti kovinkaan monta, joten päätin käyttää yhden neliökilometrin kokoisia ruudukoita. Väritykseksi ajattelin kokeilla 0 arvoille tumman sinistä, ja yli 1 arvon ylittäville ruuduille keltaiset värit, kuvaamaan ikään kuin lampun kirkkautta.

Kartassa olisi ollut hyvä tuoda esiin kaupunginosien nimiä. Mahdollisesti olisi hyvä myös näyttää kehätiet ja valtatiet erillisinä. Myöskin pienempiä teitä voisi myös näyttää.

Kartasta voidaan kuitenkin nähdä, että Helsingin keskustassa on ollut eniten tieliikenneonnettomuuksia. Olisin itse kanssa olettanut, että kehätiet, ainakin kehä 3, olisi näkynyt tilastoissa enemmän. Toisaalta kehätien tieliikenneonnettomuudet päätyvät helpommin otsikoihin, koska onnettomuudet korkeissa rajoituksissa ovat yleisin pahempia. Helsingin keskutassa sattuu taas paljon pienempiä törmäyksiä, mitkä eivät päädy uutisiin.

Tällainen ruututeemakartta on hyvä tapa yleistää pisteaineistoa. Jos olisin näyttänyt vain Tilastokeskuksen pisteaineiston, olisi siitäkin voinut tehdä toki samat johtopäätökset siitä missä onnettomuuksia on sattunut eniten. Mutta ruututeemakartta yhdistettynä tiestöön antaa mahdollisuuden löytää onnettomuus alttiit tiealueet.

Pääsimme tällä kertaa käsittelemään myös rasteriaineistoja. Minun mielestäni oli kiinnostavaa nähdä miten paljon tietoa “raa’assa” rasteriaineistossa voi olla. Käytimme siis rinnevarjostustoimintoa tehtävän rasteriaineistoon, , mutta ohjelman jälkeen paljastuukin todella paljon yksityiskohtaisempi näkymä alueen geomorfologiaan (Kuva 2).  Erot eivät blogissa näy niin suurena, kuin QGISissä. Työkaluja kyllä osaa QGISissä pyörittää, mutta välillä ei aina ymmärrä miten tai mitä oikeasti tapahtuu kun ohjelmassa painaa “Run”.

 

Anni mainitsi blogissaan tältä kurssikerralta, että hänellä on selitteiden kanssa kartan luonti vaiheessa ollut virheitä. Itsekkin olen huomannut tehtävissä joissa työvaiheita ja työkaluja on paljon, että tasojen nimeäminen ja turhien tasojen poistaminen on tärkeää. Karttaselitteen luomisessa jää muuten sitten paljon hommaa (Kåhre 2023).

 

 

Lähteet:

 

Kåhre, Anni. Viikko 4. https://blogs.helsinki.fi/kwanni/

Tilastokeskus. 2022. Tieliikenneonnettomuudet 2021. Luettu 16.2.2023 https://geo.stat.fi/geoserver/web/wicket/bookmarkable/org.geoserver.web.demo.MapPreviewPage?0&filter=false