University of Helsinki
Viimeisellä kurssikerralla saimme tehtäväksemme valita itse omat aineistomme ja tehdä niistä karttatuotokset. Aluksi halusin tehdä kartan liittyen lentoreitteihin. Näihin en kuitenkaan löytänyt aineistoa, jota voisi hyödyntää QGIS:iä käyttäen. Ajattelin sitten tehdä työni jostakin luonnonmaantieteellisestä aiheesta.
Paitulista on saatavilla Ilmatieteen laitoksen tuottama rasteriaineisto lumensyvyyksistä Suomessa. Sain ideaksi tuottaa tästä animaatioidun karttasarjan lumimäärän kehittymisestä aineiston aikavälillä.
Aineisto on ajalta 1960-2021. Jokainen rasterin kaista kuvaa vuoden jokaista päivää. Rasteriruutuja on yli 30 000. Kun huomasin aineiston laajuuden, olisi hyvin työläs tehdä kartta jokaiselta päivältä yli 60 vuoden ajalta. Rajasin työn siis alkamaan vuodelta 1980 ja vertailuun otin vain yhden tietyn päivän jokaiselta vuodelta. Valitsin päiväksi 1. tammikuuta, eli uudenvuodenpäivän, koska talvi on tässä vaiheessa todennäköisesti alkanut ympäri Suomea. Vain yhden päivän vertaaminen ei tietenkään tarpeeksi laajaa kuvaa koko talven lumisuudesta, mutta tarkoituksenani on harjoitella datan visualisointia. Tehtävää tehdessä ajattelin, että jouluaatto olisi ollut ehkä kulttuurillisesti mielenkiintoisempi päivä jota verrata, koska Suomessa yleisin toivotaan lumista joulua.
Aluksi muutin rasteriaineiston vektorimuotoon, mikä onnistuu raster to polygon -työkalulla nopeasti. Jokainen vuosi oli omana rasteritasonaan, joten joudun tekemään tämän erikseen 1980-2021 vuosille.
Halusin myös tuottaa yhden kartan, missä tarkastelin keskiarvoja koko tarkasteluväliltä, ja lisäksi vielä maakuntien omat keskiarvot. Tätä varten kaikkien vuosien tasot piti yhdistää yhteen. Jokaisessa vuoden tasossa oli siis yli 30000 rasteriruudun arvo. Join attributes by field value komennolla yhdistäminen oli mahdollista, koska jokainen ruutu on nimetty samoin jokaisessa tasossa. Tämä vaihe oli kuitenkin hyvin työläs. Yhdistin ensimmäiseksi vuoden 1980-1981. Tästä tulleen tason yhdistin sitten vuoteen 1982 ja niin edelleen. Koska ajattelin tämän kestävän pitkään, yritin etsiä googlen avulla jotain nopeampaa keinoa. Monet näistä keinoista olivat kuitenkin melko monimutkaisia, vaatien muun muassa python komentoja. Jatkoin siis manuaalisesti, ja hommaan meni noin vartti.
Nyt kun olin saanut kaikki vuosien eri arvot samalle tasolle ja samoille ruuduille, pystyin laskemaan ruutujen yksilölliset keskiarvot. Karttaan halusin myös koko maakunnan oman keskiarvon, joten otin tilastokeskuksen maakunta-alueet WFS-rajapinnalla. Alueiden avulla pystyin laskemaan maakunnan omat lumensyvyyden keskiarvot. Valmiissa kartassa näkyy siis maakunnankeskiarvo ja ruutujen keskiarvot (Kuva 1).
Kuva 1. Ruutukartta lumensyvyyden kokonaiskeskiarvosta 1980-2021 1.tammikuuta.
Tämän jälkeen lähdin tuottamaan pääideaani, eli animoitua karttasarjaa. Tämän tuottaminen oli yksinkertaista, mutta jälleen vuosien määrän takia työlästä. Jokaisesta vuodesta piti tuottaa oma kartta. Otin tässä vaiheessa mukaan vain itse kartan, ilman legendaa ja muita selitteitä. Kun olin saanut jokaisesta vuodesta oman kuvatiedoston, toin ne netistä löytämääni sivustoon, jossa voi tehdä gif-animaatioita. Sivustossa pystyin lisäämään tähän kuvatiedostona myös tarvittavat selitteet.
Lopputuloksena siis melko nopeasti vaihtuva animaatio lumensyvyyksistä 1. tammikuuta vuosina 1980-2021 (Kuva 2). Blogissa pitää hiirellä osoittaa kuvaa ja painaa toistonäppäintä, jotta animaatio lähtee pyörimään.
Kuva 2. Kartta-animaatio lumensyvyydestä 1. tammikuuta vuosina 1980-2021.
Aikaskaalan alussa lunta on siis melko hyvin ympärimaata, mutta nykyhetkeen lähestyessä rannikkoalueiden lumisuus on vähäisempää. Olettamus itselläni olikin, että lumiset päivät ovat epätodennäköisempiä nykyään, kuin ennen.
Jos tuottaisin samaa ideaa käyttäen jonkun muun kartan, haluaisin animaatioiden vaihdosta sulavamman. Tuotoksessani vuosien välinen vaihdos on karkea. Tätä varten tarvitsisi paremman toteutustavan ja paremman ohjelmiston animaation luomiselle. Animoidut karttasarjat ovat minusta hyviä, ja uskon tulevaisuudessa tekeväni tällaisia lisää.
Kurssi on tämän jälkeen siis ohi ja kokonaisuudessaan GIS taitoni kehittyivät hyvin. Myöskin luovaa ajattelua tuli kehitettyä, kun tiedon esittämistä joutui miettimään monesta näkökulmasta. Jotenkin myös halusi aina kokeilla uutta tapaa esittää tietoa, vaikka se ei aina olisi kaikkein tehokkain. Innolla odotan jatkokurssia.
Lähdin mielenkiinnolla lukemaan muiden blogikirjoituksia viimeisestä kurssikerrasta, sillä aihe oli vapaa. Ehkä eniten minut laittoi miettimään Nicklaksen työ, missä hän otti esiin syrjäytymisvaarassa olevat nuoret (Ferreira 2023). Itselleni ei olisi tullut mieleen tehdä tällaisesta aiheesta karttaa, mikä sai minut miettimään, että miten saisin itseni tekemään ja kokeilemaan enemmän aihealueita. Tulevaisuudessa on varmasti parempi, että menen ulos omien kiinnostusten ulkopuolelleni, sillä niissä aiheissa varmasti minulla juuri onkin eniten opittavaa.
Lähteet:
Ferreira, Nicklas. 2023. 7. oppitunti – omien karttojen tekoa. https://blogs.helsinki.fi/ferrenic/