Month: January 2022

Posted on

Toinen kurssikerta

Rajapinta-aineistot

Toisella kurssikerralla tutustuimme erilaisiin rajapinta-aineistoihin, joita on viime vuosina tullut yhä laajemmin saataville kenelle tahansa. Syy tähän on Euroopan unionin INSPIRE-direktiivi, jonka ansiosta valtavia määriä paikkatietoaineistoa on ladattavissa täysin ilmaiseksi. INSPIRE ohjaa Euroopan unionin jäsenmaita rakentamaan yhtenäiset ja yhteentoimivat paikkatietoinfrastruktuuurit. (maanmittauslaitos.fi) Aineistoja, joihin tutustuimme kurssikerralla olivat: WFS, WMS, WMTS sekä WCS.

Projektion vaikutus kartan todenmukaisuuteen

Pääpaino kurssikerralla oli kuitenkin erilaisissa karttaprojektioissa ja niiden aiheuttamissa vääristymissä erimerkiksi alueiden pinta-aloissa. Jenna oli tiivistänyt hyvin blogissaan miksi erilaiset karttaprojektiot ovat tarpeellisia. Hän kertoi blogissaan, että eri projektioita on luotu, sillä pyöreän pinnan saaminen tasolle kokonaisena on yksinkertaisesti mahdotonta eli projektioilla kuvataan pyöreää pintaa tasolla. Projektioita on olemassa kolmenlaisia: oikeapintaisia, oikeakulmaisia sekä oikeakeskipituisia. Oikeanlaisen projektion valinta onkin tärkeää riippuen mitä ominaisuutta halutaan kuvata mahdollisimman totuuden mukaisena. Kurssikerran tehtävänä oli vertailla QGIS-ohjelmistolla erilaisten projektioiden aiheuttamia vääristymiä pinta-aloissa verrattuna ETRS-TM35FIN tasokoordinaattijärjestelmään.

Ensimmäiseksi vertasin Mercatorin projektiota ETRS-TM35FIN tasokoordinaatistoon. Kartasta (kuva 1) on huomattavissa hyvin kuinka paljon Mercatorin projektio vääristää pinta-aloja. Pohjois-Lapissa alueiden pinta-alat vääristyvät pahimmillaan yli 8 % ja pieninkin vääristymä Etelä-Suomessa on lähes 4 %. Mercatorin projektio ei siis sovin lainkaan eri alueiden pinta-alojen vertailuun, mutta se ei olekaan projektion tarkoitus, sillä kyseessä on oikeakulmainen projektio.

Kuva 1. Mercatorin projektion pinta-alan vääristymät prosentteina verrattuna ETRS-TM35FIN tasokoordinaatistoon.

 

Toiseksi vertasin Robinsonin projektiota ETRS-TM35FIN tasokoordinaatistoon. Kartasta (kuva 2) on huomattavissa huomattava parannus pinta-ala vääristymissä verrattuna Mercatorin projektioon. Robinsonin projektiossa pinta-ala vääristymä on pahimmillaan 1,4 % Pohjois-Lapissa, kun vastaava luku oli Mercatorin projektiossa yli 8 %. Voidaan siis sanoa, että Robinsonin projektio sopii verrattain hyvin eri alueiden pinta-alojen vertailuun. Tämä onkin luonnollista, sillä Robinsonin projektiossa on pyritty minimoimaan maa-alueiden muotojen vääristyminen sekä niiden kokoerojen vääristyminen. (Lehtinen & Kettunen, 2019)

Kuva 2. Robinsonin projektion pinta-alan vääristymät prosentteina verrattuna ETRS-TM35FIN tasokoordinaatistoon.

Kolmantena vertasin Van der Grintenin projektiota ETRS-TM35FIN tasokoordinaatistoon. Kyseessä oli itsellä täysin tuntematon projektio ja maanmittauslaitoksen sivuilla projektiosta kerrotaan, että projektiossa leveys- ja pituuspiirit näyttäytyvät kaarevina. Lisäksi projektiossa maailmankartta esitetään ympyrän muodossa ja napa-alueet näyttävät suhteettoman suurilta kyseisessä projektiossa. Kartasta (kuva 3) voidaan huomata, että Van der Grintenin projektio sijoittuu pinta-alan vääristymissä Mercatorin ja Robinsonin projektion väliin. Suurinkin vääristymä Pohjois-Lapissa on lähes puolet pienempi kuin Mercatorin projektiossa. Pienin vääristymä Etelä-Suomessa on kuitenkin lähes kaksinkertainen verrattuna Robinsonin projektioon.

Kuva 3. Van der Grintenin projektion pinta-alan vääristymät prosentteina verrattuna ETRS-TM35FIN tasokoordinaatistoon.

 

Visuaalisesti kartat onnistuivat mielestäni melko hyvin ja karttojen siirtäminen ETRS-TM35FIN tasokoordinaatistoon ennen karttojen tallentamista oli mielestäni oikea päätös. Syy tähän on se, että tällä tavoin eri projektioiden aiheuttaminen vääristymien vertailu on mielekkäämpää, sillä osa projektioista esittää Suomen vinoutuneena. Luokkien määrää olisi voinut myös hieman muokata erityisesti Robinsonin projektiossa, jossa erot eri luokkien vääristymissä ovat todella pieniä. Näin ollen parempi luokkien määrä olisi voinut olla esimerkiksi viisi.

Lähdeluettelo

Lehtinen, J. & Kettunen P. (2019) ’Maailma venyy ja paukkuu kartalla’ Haettu 31.1.2022 osoitteesta: https://www.maanmittauslaitos.fi/tietoa-maanmittauslaitoksesta/ajankohtaista/lehdet-ja-julkaisut/tietoa-maasta/maailma-venyy-ja-paukkuu

Maanmittauslaitos verkkosivu ’Mikä INSPIRE?’ Haettu 31.1.2022 osoitteesta: https://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/paikkatietojen-yhteentoimivuus/inspire/mika-inspire

Mettälä, J. (2022) Geoinformatiikan menetelmät Jmettala. Toinen kurssikerta. Haettu 31.1.2022 osoitteesta: https://blogs.helsinki.fi/jmettala/2022/01/25/toinen-kurssikerta/

Posted on

Ensimmäinen kurssikerta

Ensimmäinen kurssikerta lähti käyntiin tutustumalla Qgis:n perustoimintoihin ja kuinka ohjelmistoa on tehokkainta käyttää. Tämä tulikin tarpeeseen, sillä tietoni Qgis-ohjelmistosta pohjautuivat yhteen kurssikertaan ensimmäisessä periodissa. Eli vähäisetkään opit, jota siitä kurssikerrasta jäi muistiin, olivat päässeet unohtumaan lähes täysin.

Kuva 1. Työttömien osuus (%) Suomen väestöstä kunnittain vuonna 2015. Sotkanet 2015

Ensimmäisen kurssikerran harjoituksena tein koropleettikartan (Kuva 1) Suomen työttömyysasteesta Qgis-ohjelmistolla. Koropleettikarttaa (Kuva 1) tarkastelemalla on huomattavissa huomattavia eroja eri alueiden työttömyysasteissa. Esimerkiksi Itä-Suomessa sekä Pohjois-Suomessa työttömyysaste on varsin korkea, kun taas Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä Ahvenanmaalla työttömyysaste on vielä melko maltillisella tasolla. Erityisesti kartalta pistää silmiin Pohjanmaan kaksikielisten kuntien matala työttömyysaste sekä Ahvenanmaan matala työttömyysaste. Molempia alueita yhdistää ruotsinkielisyys, sillä molemmilla alueilla valtaosa asukkaista puhuu ruotsia äidinkielenään ja suomen kielen taito on näillä alueilla keskiarvoa huonompi. Ville Väisänen oli tehnyt blogissaan mielenkiintoisen havainnon Pohjanmaalla sijaitsevan Kaskisten kunnan poikkeuksellisen korkeasta työttömyysasteesta verrattuna muihin Pohjanmaan kuntiin. Hänen blogiaan luettuani selvisi, että Kaskisilla oli lopetettu paperitehdas vuonna 2009, joten sen aiheuttama rakennetyöttömyys ja siitä seuranneet kerrannaisvaikutukset näkyvät todennäköisesti edelleen vuoden 2015 aineistossa.

Visuaalisesti kartta onnistui mielestäni melko hyvin näin ensimmäiseksi itsenäisesti tehdyksi koropleettikartaksi. Eri punaisen sävyt sopivat mielestäni hyvin kuvaamaan eroja eri kuntien työttömyysasteissa.

Lähdeluettelo

Väisänen, V (2021). Qgis-hommat tulille, Villen GIS-blogi. Haettu 24.1.2022 osoitteesta: https://blogs.helsinki.fi/villvais/

Työttymyys Suomen kunnissa vuonna 2015. Sotkanet 2015 https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/haku