Month: February 2022

Viidennellä kurssikerralla perehdyimme tarkemmin puskurivyöhyke (buffer) työkalun käyttöön. Aluksi harjoittelimme bufferointia Pornaisten karttalehdellä ja tämän jälkeen siirryimme itsenäisiin tehtäviin. Bufferointi on varsin hyvä työkalu esimerkiksi selvitettäessä uuden kauppakeskuksen mahdollista asiakaskunnan määrää. Tämä onnistuu esimerkiksi luomalla 10 km puskurivyöhyke ja selvittämällä, kuinka monta asukasta kyseisen vyöhykkeen sisällä asuu. Näin voitaisiin selvittää, että onko alueelle edes järkevää rakentaa kauppakeskusta.

Lentokenttiä, asemia ja taajamia

Ensimmäisen itsenäisen harjoituksena tarkoituksena oli luoda buffereita eli alueiden ympärille ja selvittää esimerkiksi, kuinka monta ihmistä tai kuinka monta prosenttia ihmisistä asuu tietyn puskurivyöhykkeen sisällä. Tavoitteena oli selvittää esimerkiksi Malmin lentokentän välittömässä läheisyydessä asuvien määrää ja selvittää, kuinka moni ihmisistä asuu alle 500 metrin päässä lähimmästä juna- tai metroasemasta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, kuinka monen ihmisen elämään Helsinki-Vantaan eri desibeli voimakkuuksien lentomelu vaikuttaa. Tehtävänä oli myös selvittää, kuinka monella alueella alueen asukkaista yli 10, 20 tai yli 30 % asukkaista on ulkomaalaisia. Tähän tehtävään saamani tulokset ovat melko suurehkoja siitä syystä, että ilmoittamani tulokset ovat yksittäisiä katuosoitteita eikä taajama-alueita. Alla olevassa taulukossa on vastaukset kaikkiin ensimmäisen tehtävän kysymyksiin.

Taulukko 1. Vastaukset ensimmäiseen tehtävään

Uima-altaita pääkaupunkiseudulla

Toisena itsenäisenä harjoituksena oli kolmesta eri vaihtoehdosta valittava tehtävä. Itse valitsin tehtävän, jossa oli tavoitteena selvittää uima-altaiden määriin liittyvää tietoa. Tehtävässä piti esimerkiksi selvittää, kuinka monessa pääkaupunkiseudun rakennuksessa on uima-allas ja kuinka monta ihmisistä asuu rakennuksissa, joista löytyy uima-allas. Lisäksi tavoitteen oli selvittää kaupunginosa, jossa on eniten uima-altaita sekä tehdä kartta, joka kuvaa uima-altaiden määrää pääkaupunkiseudulla. Itse kartan teko tuotti itselleni aluksi vaikeuksia, mutta Heikin vinkkien avulla sain kartan (kuva 1) tehtyä. Tämän takia oma karttanikin mukailee hänen tekemää karttaa. Hän oli myös perustellut omassa blogissaan hyvin miksi, poikkesi tehtävänannosta hieman ja olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan.  Koostin myös taulukon, joissa on vastaukset toisen harjoituksen kysymyksiin.

Päädyimme kuvaamaan altaiden määrää numeroina ja jaoimme alueet viiteen eri väriin ja mielestäni kartasta saa paljon paremmin selville alueiden uima-altaiden määrän kuin pylväiden kanssa.

-Heikki Paulamäki

Kuva 1. Uima-altaiden määrä pääkaupunkiseudulla asuinalueittain.

Taulukko 2. Vastauksen toisen tehtävän kysymyksiin

Lopuksi

QGIS:n käyttö sujuu viikko viikolta yhä paremmin ja työkalut, jotka ovat mielestäni parhaiten hallussa ovat buffer-työkalu, join attributes by location-työkalu sekä select features-työkalut. Koen kaipaavani eniten harjoitusta sellaisten työkalujen käytössä, joita tehtävissä on hyödynnetty vain harvoin. Näitä ovat esimerkiksi aggregate ja dissolve- työkalut.

Lähteet

Paulamäki, H. (2022). Gis väännöt Hessun kanssa, viikko 5 – bufferit. Haettu 24.2.2022 osoitteesta: https://blogs.helsinki.fi/heikpaul/

Neljännellä kurssikerralla aiheena olivat erilaiset piste- ja ruutuaineistot. Kurssikerralla opin, että laserkeilaamalla tuotettu paikkatietoaineisto on kaikista tarkin paikkatietoaineisto. Myös pisteaineisto on varsin tarkka paikkatietoaineisto ja sen avulla voidaan kerätä tietoa melkeinpä mistä vain.

Pääkaupunkiseudun ruutuaineisto väestön jakautumisesta

Kurssikerran varsinaisena tehtävänä oli tehdä ruututeemakartta hyödyntäen pääkaupunkiseudulta kerättyä dataa. Itse tein kartan (kuva 1) pääkaupunkiseudulla asuvien muunkielisten absoluuttisista osuuksista. Termillä muunkielinen tarkoitetaan henkilöä, joka puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin kolmea Suomen virallista kieltä eli suomea, ruotsia tai saamea Ruututeemakartalla on siis mahdollista esittää absoluuttisia arvoja, sillä ruutujen koko on vakio, tässä tapauksessa neliökilometri. Absoluuttisten arvojen esittäminen ei kuitenkaan ole aina kovin järkevää, sillä tiheämmin asutuilla alueilla esiintyy enemmän erilaisia ilmiöitä kuin harvaan asutuilla alueilla. Näin ollen tiheämmin asutut alueet korostuvat selvästi kartoissa. Karttaa tarkastelemalla on huomattavissa selkeitä keskittymiä, joissa muunkielisiä on varsin runsaasti. Keskittymiä on esimerkiksi Itäkeskuksessa, Vuosaaressa, Matinkylässä ja Jakomäessä. Myös Helsingin kantakaupungissa on olemassa muunkielisten keskittymä. Toisaalta kantakaupungissa väestötiheys on pääkaupunkiseudun tiheimpiä, joten myös suomea ja ruotsia puhuvia asuu alueella paljon. Tämä saattaa aiheuttaa maallikon silmissä väärinkäsityksiä, vaikka kantakaupungissa on runsaasti muunkielisiä, heitä on kuitenkin suhteellisesti selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Itäkeskuksessa tai Jakomäessä.

Tästä syystä tein myös kartan (kuva 2) muunkielisten suhteellisesta osuudesta pääkaupunkiseudun väestöstä. Karttaa tarkastelemalla on huomattavissa, että suurimmat muunkielisten keskittymät sijaitsevat Itä-Helsingissä. Väestöntiheys vaihtelee pääkaupunkiseudulla huomattavasti ja tämä voi antaa väärän kuvan esimerkiksi väestön suhteellisia osuuksia kuvaavissa kartoissa. Esimerkiksi osassa ruututeemakartan ruuduista asuu tuhansia ihmisiä, kun toisissa asuu vain muutamia kymmeniä. Eli alueilla, joissa väestötiheys on matala, muunkielisten vähäinenkin määrä on alueella suhteellisen iso. Tuomas oli tehnyt blogissaan kartan, joka kuvaa muunkielisten suhteellista osuutta pääkaupunkiseudun alueilla, joissa väestöntiheys on yli 100 asukasta per neliökilometri. Tältä kartalta onkin selvästi helpommin huomattavissa alueet, joissa muunkieliset edustavat suurta osaa alueella asuvasta väestöstä. Myös tässä kartassa Itä-Helsinki korostuu hyvin.

Syitä muunkielisten keskittymistä juuri Itä-Helsingin lähiöihin on varmasti monia. Itselle tuli päällimmäisenä mieleen esimerkiksi alueen keskiarvoa matalammat neliöhinnat sekä runsas kaupunkien vuokra-asuntojen määrä. Muunkielisten on jonkin verran vaikeampi työllistyä kuin kantaväestön johtuen usein puutteellisesta kielitaidosta. Tästä johtuen he joutuvat tinkimään asumisesta ja asumaan juuri esimerkiksi Itäkeskuksen kaltaisissa lähiöissä. Myös perhesuhteilla on varmasti oma osansa muunkielisten keskittymien synnyssä. Muunkielisillä eli esimerkiksi Lähi-Idästä tulevien ihmisten asumistapa on usein paljon yhteisöllisempi kuin Suomessa. Näin ollen he todennäköisesti haluavat myös Suomessa asua lähellä perheenjäseniään eli toisia muunkielisiä. Samalla heidän on myös todennäköisesti helpompi integroitua yhteiskuntaan.

Kartat onnistuivat mielestäni visuaalisesti melko hyvin ja tarkastelussa oleva alue on rajattu mielestäni varsin selkeästi. Myös täysin asumattomat alueet ovat selkeästi huomattavissa. Karttojen informatiivisuudessa ja luettavuudessa on kuitenkin parantamisen varaa. Näitä asioita olisi helppo parantaa esimerkiksi lisäämällä karttoihin tieverkoston ja asuinalueiden nimiä. Näiden avulla myös maallikon olisi helpompi tulkita karttaa.

Pornaisen korkeuskäyrät

Kurssikerran toisena tehtävänä oli luoda Pornaisten peruskarttalehdelle korkeuskäyrät sekä verrata sitä Paitulista ladattavan peruskarttalehden korkeuskäyriin. Korkeuskäyrien piirto peruskarttalehdelle onnistui hyödyntämällä alueen korkeusmallirasteriaineisto sekä peruskarttalehteä. Korkeusmallin avulla laadittuja korkeuskäyriä (kuva 3) ja Paitulista ladatun peruskarttalehden (kuva 4) korkeuskäyriä tarkastelemalla voidaan huomata, että ne vastaavat toisiaan. Paitulista ladatun peruskarttalehden korkeuskäyrät ovat kuitenkin huomattavasti tarkemmat ja lisäksi karttaan on merkitty johtokäyrät, joita QGIS:llä tuotetussa kartassa ei ole.

Lähteet:

Hartikainen, T (2022). Maa-gis-ta menoa, 4. kurssikerta. Haettu 16.2.2022 osoitteesta: https://blogs.helsinki.fi/tuomhart/

 

Kolmannella kurssikerralla tutustuttiin tietokantojen yhdistämiseen sekä ulkoisen tiedon liittämiseen tietokantoihin. Tämä toteutettiin Afrikkaan liittyvän datan avulla. Hyödynnetty data sisälsi tietoa muun muassa Afrikan konflikteista maittain, internetin käyttäjien määrästä sekä tietoa löydetyistä timanteista maittain.

Internetin käyttö konfliktien keskellä

Kolmannen kurssikerralla sain Afrikkaan liittyvästä datasta aikaan seuraavan kartan (kuva 1). Kartassa esitän internetin käyttäjien määrän prosenttiosuuksittain valtioittain, lisäksi karttaan on merkattu Afrikassa esiintyneitä konflikteja harmain pistein. Ennakko-oletukseni oli se, että mitä suuremmalla osuudella kunkin valtion väestöstä on pääsy internetiin sitä, vähemmän kyseisillä alueilla esiintyisi konflikteja. Tämä siitä syystä, että mielestäni internetin käyttäjien korkeaa prosentuaalista määrää voi pitää jonkinlaisena kehityksen mittarina. Eli mitä suuremmalla osuudella kunkin valtion asukkaista on pääsy internetiin, sitä kehittyneempi valtio on. Karttaa tarkastelemalla ennakko-oletukseni voi melko nopeasti todeta vääräksi. Nimittäin karttaa tarkastelemalla voidaan huomata, että niissäkin valtioissa, joissa internetin käyttäjien prosentuaalinen määrä on verrattain suuri eli yli 50 %, konflikteja esiintyy lähes samaan tapaan kuin muissakin valtioissa.

Lisäksi harjoituksessa oli myös tarkoituksena pohtia mitä seuraavilla aineistossa olevilla tiedoilla voisi tehdä tai päätellä:

• Konfliktin tapahtuma vuosi
• Konfliktin laajuus/säde kilometreinä
• Timanttikaivosten löytämisvuosi
• Timanttikaivoksen kaivausten aloitusvuosi
• Timanttikaivosten tuottavuusluokittelu
• Öljykenttien löytämisvuosi
• Öljykenttien poraamisvuosi
• Öljykenttien tuottavuusluokittelu
• Internetkäyttäjien lukumäärä eri vuosina

 

Näillä tiedoilla voisi esimerkiksi pohtia, että onko timanttikaivoksilla tai öljykentillä yhteyksiä konflikteihin. Eli esiintyykö konflikteja todennäköisemmin näiden alueiden läheisyydessä kuin alueilla, joissa näitä luonnonvaroja ei esiinny. Lisäksi voisi pohtia, että onko timanttikaivoksen tai öljykenttien perustaminen tietylle alueella tuonut alueelle lisää vaurautta, joka näkyisi esimerkiksi internetkäyttäjien kasvussa. Vai onko timanttikaivoksista tai öljykentiltä saadut voitot valuneet suoraan monikansallisten yhtiöiden omistajien taskuun jättäen alueille vain heikentynyttä ympäristöä.

 

Tietoa Suomen vesistöistä

 

Itsenäisenä harjoituksena tehtiin kartta (kuva 2), joka kuvaa Suomen eri valuma-alueiden tulvaindeksejä. Lisäksi karttaa lisättiin histogrammit järvisyysprosenteista. Tuomas oli selventänyt hyvin blogissaan, mitä termillä tulvaindeksi tarkoitetaan.

Tulvaindeksillä tarkoitetaan keskiylivirtaaman ja keskialivirtaaman välistä suhdetta. Keskiylivirtaama on joen uoman poikkileikkauksen läpi kulkevan vesimäärän ylimpien mitattujen arvojen keskiarvo, ja keskialivirtaama vastaavasti pienimpien mitattujen arvojen keskiarvo. Tulvaindeksi saadaan laskettua, kun jaetaan keskiylivirtaama keskialivirtaamalla. Saatu luku kertoo siis joenvirtausnopeuden vaihtelun suuruuden. Mitä isompi on pienimpien ja suurimpien virtaamien ero, sitä suurempi on tulvaindeksi.

-Tuomas Hartikainen

 

 

Karttaa tarkastelemalla voidaan huomata, että esimerkiksi Pohjanmaalla on verrattain korkea tulvaindeksi ja matala järvisyysaaste. Vastaavasti Järvi-Suomessa on matala tulvaindeksi ja korkea järvisyysaste. Järvisyysasteella ja tulvaindeksillä on siis selvä yhteys eli mitä enemmän alueella on järviä, sitä harvemmin alueella tulvii. Tämä siitä syystä, että järvet tasaavat tehokkaasti tulvahuippuja. Suurin tulvaindeksi on kuitenkin Aurajoen vesistöllä Turun seudulla, joka on Pohjanmaan tavoin varsin tasaista seutua ja vesistöjen määrä on vähäinen. Lisäksi molempia alueita yhdistää sijainti rannikolla.

 

Lopuksi

Olen molempiin karttoihin ihan tyytyväinen, sillä ne kuvaavat esitettäviä asioita mielestäni melko selkeästi. Ongelmitta ei kuitenkaan karttojen teosta selvitty, sillä histogrammien teko tuotti aluksi huomattavia vaikeuksia, enkä saanut niitä kartalla lainkaan. Topiaksen blogista löytyi onneksi ratkaisu tähän ja lopulta sain histogrammit kartalle näkyviiin.

 

Lähteet:

Hartikainen, T. (2022) Maa-gis-ta menoa, 3 kurssikerta. Haettu 8.2.2022 osoitteesta: https://blogs.helsinki.fi/tuomhart/

Vanhatalo, T. (2022) TKV MAA-202 blogi, kolmas harjoituskerta. Haettu 8.2.2022 osoitteesta: https://blogs.helsinki.fi/topiasva/