Kolmas kurssikerta

Kolmannella kurssikerralla tutustuttiin tietokantojen yhdistämiseen sekä ulkoisen tiedon liittämiseen tietokantoihin. Tämä toteutettiin Afrikkaan liittyvän datan avulla. Hyödynnetty data sisälsi tietoa muun muassa Afrikan konflikteista maittain, internetin käyttäjien määrästä sekä tietoa löydetyistä timanteista maittain.

Internetin käyttö konfliktien keskellä

Kolmannen kurssikerralla sain Afrikkaan liittyvästä datasta aikaan seuraavan kartan (kuva 1). Kartassa esitän internetin käyttäjien määrän prosenttiosuuksittain valtioittain, lisäksi karttaan on merkattu Afrikassa esiintyneitä konflikteja harmain pistein. Ennakko-oletukseni oli se, että mitä suuremmalla osuudella kunkin valtion väestöstä on pääsy internetiin sitä, vähemmän kyseisillä alueilla esiintyisi konflikteja. Tämä siitä syystä, että mielestäni internetin käyttäjien korkeaa prosentuaalista määrää voi pitää jonkinlaisena kehityksen mittarina. Eli mitä suuremmalla osuudella kunkin valtion asukkaista on pääsy internetiin, sitä kehittyneempi valtio on. Karttaa tarkastelemalla ennakko-oletukseni voi melko nopeasti todeta vääräksi. Nimittäin karttaa tarkastelemalla voidaan huomata, että niissäkin valtioissa, joissa internetin käyttäjien prosentuaalinen määrä on verrattain suuri eli yli 50 %, konflikteja esiintyy lähes samaan tapaan kuin muissakin valtioissa.

Lisäksi harjoituksessa oli myös tarkoituksena pohtia mitä seuraavilla aineistossa olevilla tiedoilla voisi tehdä tai päätellä:

• Konfliktin tapahtuma vuosi
• Konfliktin laajuus/säde kilometreinä
• Timanttikaivosten löytämisvuosi
• Timanttikaivoksen kaivausten aloitusvuosi
• Timanttikaivosten tuottavuusluokittelu
• Öljykenttien löytämisvuosi
• Öljykenttien poraamisvuosi
• Öljykenttien tuottavuusluokittelu
• Internetkäyttäjien lukumäärä eri vuosina

 

Näillä tiedoilla voisi esimerkiksi pohtia, että onko timanttikaivoksilla tai öljykentillä yhteyksiä konflikteihin. Eli esiintyykö konflikteja todennäköisemmin näiden alueiden läheisyydessä kuin alueilla, joissa näitä luonnonvaroja ei esiinny. Lisäksi voisi pohtia, että onko timanttikaivoksen tai öljykenttien perustaminen tietylle alueella tuonut alueelle lisää vaurautta, joka näkyisi esimerkiksi internetkäyttäjien kasvussa. Vai onko timanttikaivoksista tai öljykentiltä saadut voitot valuneet suoraan monikansallisten yhtiöiden omistajien taskuun jättäen alueille vain heikentynyttä ympäristöä.

 

Tietoa Suomen vesistöistä

 

Itsenäisenä harjoituksena tehtiin kartta (kuva 2), joka kuvaa Suomen eri valuma-alueiden tulvaindeksejä. Lisäksi karttaa lisättiin histogrammit järvisyysprosenteista. Tuomas oli selventänyt hyvin blogissaan, mitä termillä tulvaindeksi tarkoitetaan.

Tulvaindeksillä tarkoitetaan keskiylivirtaaman ja keskialivirtaaman välistä suhdetta. Keskiylivirtaama on joen uoman poikkileikkauksen läpi kulkevan vesimäärän ylimpien mitattujen arvojen keskiarvo, ja keskialivirtaama vastaavasti pienimpien mitattujen arvojen keskiarvo. Tulvaindeksi saadaan laskettua, kun jaetaan keskiylivirtaama keskialivirtaamalla. Saatu luku kertoo siis joenvirtausnopeuden vaihtelun suuruuden. Mitä isompi on pienimpien ja suurimpien virtaamien ero, sitä suurempi on tulvaindeksi.

-Tuomas Hartikainen

 

 

Karttaa tarkastelemalla voidaan huomata, että esimerkiksi Pohjanmaalla on verrattain korkea tulvaindeksi ja matala järvisyysaaste. Vastaavasti Järvi-Suomessa on matala tulvaindeksi ja korkea järvisyysaste. Järvisyysasteella ja tulvaindeksillä on siis selvä yhteys eli mitä enemmän alueella on järviä, sitä harvemmin alueella tulvii. Tämä siitä syystä, että järvet tasaavat tehokkaasti tulvahuippuja. Suurin tulvaindeksi on kuitenkin Aurajoen vesistöllä Turun seudulla, joka on Pohjanmaan tavoin varsin tasaista seutua ja vesistöjen määrä on vähäinen. Lisäksi molempia alueita yhdistää sijainti rannikolla.

 

Lopuksi

Olen molempiin karttoihin ihan tyytyväinen, sillä ne kuvaavat esitettäviä asioita mielestäni melko selkeästi. Ongelmitta ei kuitenkaan karttojen teosta selvitty, sillä histogrammien teko tuotti aluksi huomattavia vaikeuksia, enkä saanut niitä kartalla lainkaan. Topiaksen blogista löytyi onneksi ratkaisu tähän ja lopulta sain histogrammit kartalle näkyviiin.

 

Lähteet:

Hartikainen, T. (2022) Maa-gis-ta menoa, 3 kurssikerta. Haettu 8.2.2022 osoitteesta: https://blogs.helsinki.fi/tuomhart/

Vanhatalo, T. (2022) TKV MAA-202 blogi, kolmas harjoituskerta. Haettu 8.2.2022 osoitteesta: https://blogs.helsinki.fi/topiasva/