Month: March 2022

Seitsemännen ja samalla viimeisen kurssikerran tehtävänä oli tehdä kartta valitsemastaan alueesta sekä aiheesta. Myös aineisto oli etsittävä itse ja itse tein kartan ensimmäisen vaihtoehdon mukaan eli kartan, jossa esitän kahta muuttujaa.

Ostovoiman mahdollinen vaikutus elinajanodotteeseen

Tein kartan (kuva 1), jossa kuvaan ostovoimakorjattua BKT:ta sekä keskimääräistä elinajanodotetta valtioittain. Ostovoimakorjattu BKT ilmaistaan tässä tapauksessa indeksoituna, jota verrataan Euroopan unionin keskiarvoon, joka on asetettu arvoon 100. Eli jos valtion ostovoimakorjattu BKT on indeksoituna korkeampi kuin Euroopan unionin keskiarvo on arvo tällöin yli 100 ja jos valtion ostovoimakorjattu BKT on indeksoituna pienempi tilanne on päinvastainen. Tarkemman määritelmän löydät tästä. Elinajanodotteen määritelmä on taas varsin selkeä, joten en avaa käsitettä tässä sen tarkemmin, mutta tarkan määritelmän löydät täältä. Valitsin alueeksi Euroopan, sillä tiesin jo etukäteen, että Eurostat-tietokannasta on saatavilla hyvin kattavasti kaikenlaista dataa Euroopan eri valtioita. Hyödyntämäni aineistot Eurostatin vuoden 2019 aineistoja. Pohjakarttana käytin vuoden 2021 NUTS karttaa, jonka löysin myöskin Eurostat-tietokannasta. Kartassa ovat vain valtiot, joilla on käytössä NUTS-järjestelmä eli yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö. Tarkemman määritelmän NUTS-järjestelmästä löydät täältä. Kartasta puuttuvat siis esimerkiksi Venäjä, Valko-Venäjä, Ukraina, Moldova, Kosovo sekä Bosnia ja Hertsegovina, mutta ei anneta sen haitata.

Kuva 1. Ostovoimakorjattu BKT indeksoituna ja keskimääräinen elinajanodote NUTS-järjestelmää käyttävissä valtioissa Euroopassa vuonna 2019.

Valitsin edellä mainitut muuttujat, koska halusin tarkastella, että onko niiden välillä jotakin yhteyttä. Eli johtaako parempi ostovoima keskimäärin korkeampaan elinikään. Ennakko-olettamuksena oletin, että asioiden välillä on edes jonkinlainen yhteys. Tämä siitä syystä, että paremman ostovoiman turvin elintaso on todennäköisesti parempi ja on esimerkiksi mahdollista ostaa terveellisempää ruokaa.

Karttaa tarkastelemalla on havaittavissa, että asioiden välillä on olemassa yhteys. Eli ostovoiman ollessa lähellä EU:n keskiarvoa tai sen yli niin myös elinajanodote on korkeampi kuin matalan ostovoiman valtioissa. Todellisuudessa keskimääräiseen elinajanodotteeseen vaikuttaa kuitenkin moni muukin tekijä kuin pelkkä ostovoima, joten mitään selkeitä johtopäätöksiä kartan avulla ei voi tehdä. Karttaa tutkimalla on havaittavissa selkeä ero ostovoimassa Länsi- ja Itä-Euroopan välillä, sillä koko Länsi-Euroopassa Portugalia lukuun ottamatta ostovoima on lähellä EU:n keskiarvoa tai yli keskiarvon. Itä-Euroopassa tilanne on taas päinvastainen. Myös elinajanodote on Länsi-Euroopan valtioissa poikkeuksetta yli 80 vuotta, kun taas Itä-Euroopassa elinajanodote on jokaisessa valtiossa alle 80 vuotta Kreikkaa ja Sloveniaa lukuun ottamatta.

Mitä tästä kurssikerrasta jäi käteen?

Seitsemäs kurssikerta opetti tiedonhakua, sillä kaikki aineisto oli pohjakarttaa myöden etsittävä itse. Lisäksi datan muokkaus haluttuun muotoon sekä ylimääräisen datan karsiminen esimerkiksi taulukkomuotoisesta aineistosta tuli tutuksi tämän kurssikerran aikana. Myös muiden blogien selailu oli tämän kurssikerran jälkeen antoisaa, sillä kaikilla oli täysin erilaisia karttoja blogeissaan. Esimerkiksi Tuomas oli tehnyt blogissaan mielenkiintoisia karttoja Yhdysvaltojen laskettelukeskusten sijoittumisesta osavaltioittain.

Lähteet:

Eurostat (2019). Life expectancy at birth by sex & GDP per capita in PPS. Haettu 3.3.2022 osoitteesta: https://ec.europa.eu/eurostat

Hartikainen, T. (2022). MAA-GIS-TA MENOA, 7. kurssikerta. Haettu 17.3.2022 osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/tuomhart/

 

Kuudes kurssikerta lähti käyntiin ulkoiluretkellä kampuksen lähimaastossa. Ulkona ollessa jokainen keräsi tietoa kampuksen lähialueiden eri kohteista käyttäen omaa puhelintaan. Tietoa eri kohteista kerättiin hyödyntämällä Epicollect5-sovellusta. Eri kohteita arvioitiin asteikolla 1-5 esimerkiksi kohteen turvallisuuden tai viihtyvyyden kannalta. Itse sovellus tuntui varsin hyvältä työkalulta paikkatiedon keräämiseen ja sovelluksen käyttö oli todella yksinkertaista.

 

Maanjäristyksiä ja tulivuoria ympäri maailmaa

Kurssikerran itsenäisen harjoituksen tavoitteena oli tuottaa kolme karttaa maapallolla esiintyvistä hasardeista. Tavoitteena oli tuottaa karttoja, joita voisi hyödyntää esimerkiksi opetuksessa. Tuottamani kartat kuvaavat tulivuorten sijoittumista maapallolla sekä eri tasoisia maanjäristyksiä. Ensimmäisessä kartassa (kuva 1) näkyvät maanjäristykset, joiden voimakkuus oli yli 8 Richterin asteikolla aikavälillä 1950-2021. Toisessa kartassa (kuva 2) näkyvät maanjäristykset, joiden voimakkuus oli yli 6 Richterin asteikolla aikavälillä 1950-2021 ja kolmannessa kartassa näkyvät maanjäristykset, joiden voimakkuus oli yli 4,5 Richterin asteikolla aikavälillä 2020-2021. Syy miksi päädyin juuri kyseisiin arvoihin on se, että kyseiset maanjäristykset ovat tuhovoimaltaan hyvin erilaisia. Internetiä selatessani löysin hyvän taulukon (taulukko 1), josta on helppo selvittää eroja esimerkiksi 2 Richterin ja 10 Richterin maanjäristysten välillä.

Kuva 1. Tulivuoret ja maanjäristykset, joiden voimakkuus oli  yli 8 Richterin asteikolla vuosina 1950–2022. NOAA & USGS 2022.

Kuva 2. Tulivuoret ja maanjäristykset, joiden voimakkuus oli yli 6 Richterin asteikolla vuosina 1950–2022. NOAA & USGS 2022

Kuva 3. Tulivuoret ja maanjäristykset, joiden voimakkuus on yli 4,5 Richterin asteikolla vuosina 2020-2021. NOAA & USGS 2022.

Taulukko 1. Tietotaulukko eritasoisten maanjäristysten vaikutuksista (GE3 – Hasardit).

Karttojen kuvatessa maanjäristyksiä ja tulivuorten sijoittumista eri puolilla maapalloa, voisivat kartat toimia esimerkiksi havainnollistava esimerkkinä, kuinka tulivuorilla ja maanjäristyksillä on selvä yhteys. Karttoja voisi hyödyntää esimerkiksi oppitunnilla, jonka aiheena olisi tulivuoret. maanjäristykset ja litosfäärilaatat. Litosfääritlaattojen rajavyöhykkeillä tapahtuu nimittäin suurin osa maapallon maajäristyksistä sekä valtaosa tulivuorista sijaitsee myös litosfäärilaattojen rajavyöhykkeillä. Olisin itsekin voinut lisätä litosfäärilaattojen sijainnit omiin karttoihin, sillä se olisi parantanut karttojen informatiivisuutta. Esimerkiksi Ali oli lisännyt omiin karttoihinsa litosfäärilaattojen sijoittumisen maapallolla.

Karttojen avulla voisi myös opettaa tsunameista ja tsunamien syntytavoista. Tsunamit ovat nimittäin valtavan tuhoisia luonnonilmiöitä ja todellinen uhka monelle litosfäärilaattojen rajavyöhykkeillä asuville. Tsunami voi syntyä esimerkiksi voimakkaan vedenalaisen maanjäristyksen seurauksena tai räjähdysmäisestä tulivuoren purkauksesta. Eli molemmat kartoillani esittämäni luonnonilmiöt voivat saada aikaan tsunamin. Esimerkiksi vuoden 2004 tapaninpäivän tsunami, johtui voimakkaasta vedenalaisesta maanjäristyksestä Intian valtamerellä. Sen seuraukset olivat katastrofaaliset ja se näkyy esimerkiksi hyvin kuvassa (kuva 4).

Kuva 4.  Vuoden 2004 tsunamissa tuhoutuneita taloja Indonesiassa (Choo Youn-Kong/AFP/Getty Images, history.com).

Lopuksi

Visuaalisesti kartan onnistuivat mielestäni melko hyvin ja esittävät maanjäristysten sekä tulivuorten sijoittumista maapallolla yksinkertaisesti. Kartoista olisi toki saanut visuaalisesti miellyttävämpiä esimerkiksi hyödyntämällä heatmap-toimintoa, kuten Tuomas oli blogissaan tehnyt.

Lähteet:

Choo Youn-Kong/AFP/Getty Images. history.com. (18.10.2020) Haettu 4.3.2022 osoitteesta: https://www.history.com/news/deadliest-tsunami-2004-indian-ocean

hasardit.blogspot.com. (2012), GE3 – Hasardit. Haettu 4.3.2022 osoitteesta: http://hasardit.blogspot.com/2012/

Hartikainen, T (2022). MAA-GIS-TA menoa, 6. kurssikerta. Haettu 4.3.2022 osoitteesta: https://blogs.helsinki.fi/tuomhart/

Ylikoski, A (2022). Alin Geoinformatiikkablogi, Kurssikerta 6: Sään ääri-ilmiöitä ja maanjäristyksiä. Haettu 4.3.2022 osoitteesta: https://blogs.helsinki.fi/alingeoinformatiikka/