Seitsemäs kurssikerta

Seitsemännen ja samalla viimeisen kurssikerran tehtävänä oli tehdä kartta valitsemastaan alueesta sekä aiheesta. Myös aineisto oli etsittävä itse ja itse tein kartan ensimmäisen vaihtoehdon mukaan eli kartan, jossa esitän kahta muuttujaa.

Ostovoiman mahdollinen vaikutus elinajanodotteeseen

Tein kartan (kuva 1), jossa kuvaan ostovoimakorjattua BKT:ta sekä keskimääräistä elinajanodotetta valtioittain. Ostovoimakorjattu BKT ilmaistaan tässä tapauksessa indeksoituna, jota verrataan Euroopan unionin keskiarvoon, joka on asetettu arvoon 100. Eli jos valtion ostovoimakorjattu BKT on indeksoituna korkeampi kuin Euroopan unionin keskiarvo on arvo tällöin yli 100 ja jos valtion ostovoimakorjattu BKT on indeksoituna pienempi tilanne on päinvastainen. Tarkemman määritelmän löydät tästä. Elinajanodotteen määritelmä on taas varsin selkeä, joten en avaa käsitettä tässä sen tarkemmin, mutta tarkan määritelmän löydät täältä. Valitsin alueeksi Euroopan, sillä tiesin jo etukäteen, että Eurostat-tietokannasta on saatavilla hyvin kattavasti kaikenlaista dataa Euroopan eri valtioita. Hyödyntämäni aineistot Eurostatin vuoden 2019 aineistoja. Pohjakarttana käytin vuoden 2021 NUTS karttaa, jonka löysin myöskin Eurostat-tietokannasta. Kartassa ovat vain valtiot, joilla on käytössä NUTS-järjestelmä eli yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö. Tarkemman määritelmän NUTS-järjestelmästä löydät täältä. Kartasta puuttuvat siis esimerkiksi Venäjä, Valko-Venäjä, Ukraina, Moldova, Kosovo sekä Bosnia ja Hertsegovina, mutta ei anneta sen haitata.

Kuva 1. Ostovoimakorjattu BKT indeksoituna ja keskimääräinen elinajanodote NUTS-järjestelmää käyttävissä valtioissa Euroopassa vuonna 2019.

Valitsin edellä mainitut muuttujat, koska halusin tarkastella, että onko niiden välillä jotakin yhteyttä. Eli johtaako parempi ostovoima keskimäärin korkeampaan elinikään. Ennakko-olettamuksena oletin, että asioiden välillä on edes jonkinlainen yhteys. Tämä siitä syystä, että paremman ostovoiman turvin elintaso on todennäköisesti parempi ja on esimerkiksi mahdollista ostaa terveellisempää ruokaa.

Karttaa tarkastelemalla on havaittavissa, että asioiden välillä on olemassa yhteys. Eli ostovoiman ollessa lähellä EU:n keskiarvoa tai sen yli niin myös elinajanodote on korkeampi kuin matalan ostovoiman valtioissa. Todellisuudessa keskimääräiseen elinajanodotteeseen vaikuttaa kuitenkin moni muukin tekijä kuin pelkkä ostovoima, joten mitään selkeitä johtopäätöksiä kartan avulla ei voi tehdä. Karttaa tutkimalla on havaittavissa selkeä ero ostovoimassa Länsi- ja Itä-Euroopan välillä, sillä koko Länsi-Euroopassa Portugalia lukuun ottamatta ostovoima on lähellä EU:n keskiarvoa tai yli keskiarvon. Itä-Euroopassa tilanne on taas päinvastainen. Myös elinajanodote on Länsi-Euroopan valtioissa poikkeuksetta yli 80 vuotta, kun taas Itä-Euroopassa elinajanodote on jokaisessa valtiossa alle 80 vuotta Kreikkaa ja Sloveniaa lukuun ottamatta.

Mitä tästä kurssikerrasta jäi käteen?

Seitsemäs kurssikerta opetti tiedonhakua, sillä kaikki aineisto oli pohjakarttaa myöden etsittävä itse. Lisäksi datan muokkaus haluttuun muotoon sekä ylimääräisen datan karsiminen esimerkiksi taulukkomuotoisesta aineistosta tuli tutuksi tämän kurssikerran aikana. Myös muiden blogien selailu oli tämän kurssikerran jälkeen antoisaa, sillä kaikilla oli täysin erilaisia karttoja blogeissaan. Esimerkiksi Tuomas oli tehnyt blogissaan mielenkiintoisia karttoja Yhdysvaltojen laskettelukeskusten sijoittumisesta osavaltioittain.

Lähteet:

Eurostat (2019). Life expectancy at birth by sex & GDP per capita in PPS. Haettu 3.3.2022 osoitteesta: https://ec.europa.eu/eurostat

Hartikainen, T. (2022). MAA-GIS-TA MENOA, 7. kurssikerta. Haettu 17.3.2022 osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/tuomhart/