Viides kurssikerta

Viidennellä kurssikerralla perehdyimme tarkemmin puskurivyöhyke (buffer) työkalun käyttöön. Aluksi harjoittelimme bufferointia Pornaisten karttalehdellä ja tämän jälkeen siirryimme itsenäisiin tehtäviin. Bufferointi on varsin hyvä työkalu esimerkiksi selvitettäessä uuden kauppakeskuksen mahdollista asiakaskunnan määrää. Tämä onnistuu esimerkiksi luomalla 10 km puskurivyöhyke ja selvittämällä, kuinka monta asukasta kyseisen vyöhykkeen sisällä asuu. Näin voitaisiin selvittää, että onko alueelle edes järkevää rakentaa kauppakeskusta.

Lentokenttiä, asemia ja taajamia

Ensimmäisen itsenäisen harjoituksena tarkoituksena oli luoda buffereita eli alueiden ympärille ja selvittää esimerkiksi, kuinka monta ihmistä tai kuinka monta prosenttia ihmisistä asuu tietyn puskurivyöhykkeen sisällä. Tavoitteena oli selvittää esimerkiksi Malmin lentokentän välittömässä läheisyydessä asuvien määrää ja selvittää, kuinka moni ihmisistä asuu alle 500 metrin päässä lähimmästä juna- tai metroasemasta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, kuinka monen ihmisen elämään Helsinki-Vantaan eri desibeli voimakkuuksien lentomelu vaikuttaa. Tehtävänä oli myös selvittää, kuinka monella alueella alueen asukkaista yli 10, 20 tai yli 30 % asukkaista on ulkomaalaisia. Tähän tehtävään saamani tulokset ovat melko suurehkoja siitä syystä, että ilmoittamani tulokset ovat yksittäisiä katuosoitteita eikä taajama-alueita. Alla olevassa taulukossa on vastaukset kaikkiin ensimmäisen tehtävän kysymyksiin.

Taulukko 1. Vastaukset ensimmäiseen tehtävään

Uima-altaita pääkaupunkiseudulla

Toisena itsenäisenä harjoituksena oli kolmesta eri vaihtoehdosta valittava tehtävä. Itse valitsin tehtävän, jossa oli tavoitteena selvittää uima-altaiden määriin liittyvää tietoa. Tehtävässä piti esimerkiksi selvittää, kuinka monessa pääkaupunkiseudun rakennuksessa on uima-allas ja kuinka monta ihmisistä asuu rakennuksissa, joista löytyy uima-allas. Lisäksi tavoitteen oli selvittää kaupunginosa, jossa on eniten uima-altaita sekä tehdä kartta, joka kuvaa uima-altaiden määrää pääkaupunkiseudulla. Itse kartan teko tuotti itselleni aluksi vaikeuksia, mutta Heikin vinkkien avulla sain kartan (kuva 1) tehtyä. Tämän takia oma karttanikin mukailee hänen tekemää karttaa. Hän oli myös perustellut omassa blogissaan hyvin miksi, poikkesi tehtävänannosta hieman ja olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan.  Koostin myös taulukon, joissa on vastaukset toisen harjoituksen kysymyksiin.

Päädyimme kuvaamaan altaiden määrää numeroina ja jaoimme alueet viiteen eri väriin ja mielestäni kartasta saa paljon paremmin selville alueiden uima-altaiden määrän kuin pylväiden kanssa.

-Heikki Paulamäki

Kuva 1. Uima-altaiden määrä pääkaupunkiseudulla asuinalueittain.

Taulukko 2. Vastauksen toisen tehtävän kysymyksiin

Lopuksi

QGIS:n käyttö sujuu viikko viikolta yhä paremmin ja työkalut, jotka ovat mielestäni parhaiten hallussa ovat buffer-työkalu, join attributes by location-työkalu sekä select features-työkalut. Koen kaipaavani eniten harjoitusta sellaisten työkalujen käytössä, joita tehtävissä on hyödynnetty vain harvoin. Näitä ovat esimerkiksi aggregate ja dissolve- työkalut.

Lähteet

Paulamäki, H. (2022). Gis väännöt Hessun kanssa, viikko 5 – bufferit. Haettu 24.2.2022 osoitteesta: https://blogs.helsinki.fi/heikpaul/