Ensimmäinen kurssikerta

Ensimmäinen kurssikerta lähti käyntiin tutustumalla Qgis:n perustoimintoihin ja kuinka ohjelmistoa on tehokkainta käyttää. Tämä tulikin tarpeeseen, sillä tietoni Qgis-ohjelmistosta pohjautuivat yhteen kurssikertaan ensimmäisessä periodissa. Eli vähäisetkään opit, jota siitä kurssikerrasta jäi muistiin, olivat päässeet unohtumaan lähes täysin.

Ensimmäisen kurssikerran harjoituksena tein koropleettikartan (Kuva 1) Suomen työttömyysasteesta Qgis-ohjelmistolla. Koropleettikarttaa (Kuva 1) tarkastelemalla on huomattavissa huomattavia eroja eri alueiden työttömyysasteissa. Esimerkiksi Itä-Suomessa sekä Pohjois-Suomessa työttömyysaste on varsin korkea, kun taas Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä Ahvenanmaalla työttömyysaste on vielä melko maltillisella tasolla. Erityisesti kartalta pistää silmiin Pohjanmaan kaksikielisten kuntien matala työttömyysaste sekä Ahvenanmaan matala työttömyysaste. Molempia alueita yhdistää ruotsinkielisyys, sillä molemmilla alueilla valtaosa asukkaista puhuu ruotsia äidinkielenään ja suomen kielen taito on näillä alueilla keskiarvoa huonompi. Ville Väisänen oli tehnyt blogissaan mielenkiintoisen havainnon Pohjanmaalla sijaitsevan Kaskisten kunnan poikkeuksellisen korkeasta työttömyysasteesta verrattuna muihin Pohjanmaan kuntiin. Hänen blogiaan luettuani selvisi, että Kaskisilla oli lopetettu paperitehdas vuonna 2009, joten sen aiheuttama rakennetyöttömyys ja siitä seuranneet kerrannaisvaikutukset näkyvät todennäköisesti edelleen vuoden 2015 aineistossa.

Visuaalisesti kartta onnistui mielestäni melko hyvin näin ensimmäiseksi itsenäisesti tehdyksi koropleettikartaksi. Eri punaisen sävyt sopivat mielestäni hyvin kuvaamaan eroja eri kuntien työttömyysasteissa.

Lähdeluettelo

Väisänen, V (2021). Qgis-hommat tulille, Villen GIS-blogi. Haettu 24.1.2022 osoitteesta: https://blogs.helsinki.fi/villvais/

Työttymyys Suomen kunnissa vuonna 2015. Sotkanet 2015 https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/haku