Intermission: Mercator?

Onko Mercatorin projektio todella niin huono?

 

Kurssin toinen opetuskerta, ja erityisesti siellä annetut tehtävät ovat poikineet melko voimakasta ja ehdotonta keskustelua karttaprojektioista. Erityisenä arvostelun ja kritisoinnin kohteena on ollut Mercatorin projektio, tarkemmin ottaen sen versio, joka QGISin valikoista löytyy nimellä Mercator Sphere. Kyseessä on siis oikeakulmainen projektio, joka on suunniteltu koko maapallon kuvaamiseen siten, että suuntakulmat säilyvät oikeina paikasta riippumatta. Projektion laatija Gerhardus Mercator oli 1500-luvulla reilusti aikaansa edellä: hän onnistui laatimaan merenkulkuun erittäin hyvin soveltuvan karttaprojektion kauan ennen kuin kukaan maailmassa olisi osannut päätyä samaan lopputulokseen matemaattisesti. Koska Mercatorin projektio on oikeakulmainen, ja koska maapallo ei ole kaksiulotteinen taso, kärsivät kartan jotkut ominaisuudet. Gerhardus-vainaa pahoittaisi varmasti mielensä, jos kuulisi kuinka rumasti hänen mestarityöstään tänä päivänä puhutaan. Sitä syytetään toisinaan jopa rasistiseksi (Palmer, N., 2014)

On selvää, että yksikään karttaprojektio ei pysty säilyttämään maapallon pinnan kaikkia ominaisuuksia. Mercatorin projektion ansio on se, että sen avulla navigointi merellä helpottui huomattavasti. Sen avulla ei kuitenkaan ole järkevää vertailla pinta-aloja. Ongelma syntyykin sillä hetkellä, kun kartta valitaan tietoisesti poliittiseksi välineeksi: Mercatorin projektion käyttäminen mahdollisti tehokkaan merenkulun, imperialismin ja Euroopan rikastumisen ja pääsyn valta-asemaan. Sitä on kuin onkin käytetty vuosisatojen ajan maailmankarttojen projektiona, koska se korostaa pohjoisen pallonpuoliskon alueiden roolia. Tämä ei kuitenkaan johdu Gerhardus Mercatorin tyhmyydestä tai pahuudesta, vaan väärän projektion valitsemisesta erilaisten ilmiöiden kuvaamiseen. Post-imperialismi ja merkantilistisen talouden luoma asetelma eri maanosien välille ei ole mikään vitsi, vaan todellinen ongelma. Vaikka muodolliset isäntämaa-siirtomaa suhteet ovatkin jo pääpiirteittäin historiaa, ovat länsimaiset yritykset jatkaneet entisten siirtomaiden riistämistä ja hyötyneet niistä taloudellisesti paikallisten ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella. Kuten kaikki saimme harjoitusta tehdessämme todeta, soveltuu ko. projektio huonosti kuvaamaan esimerkiksi Inarin väestöntiheyttä tai Suomen pinta-alaa suhteessaa Eritrean pinta-alaan. Jos tarkoituksena olisi päästä laivalla Suomesta Eritreaan, olisi Mercator Sphere erinomainen valinta, ja sillä löytäisi hyvin perille.

Kaikki on kiinni käyttötarkoituksesta, näkökulmasta ja vastuullisesta toiminnasta kartografina. Kartta voi olla vallan ja propagandan väline, tai se voi olla korvaamaton apuväline ja totuuteen pyrkivä: Mercatorin projektiota voi käyttää imperialismin ja eurosentrisen maailmankuvan pönkittäjänä. Toisaalta samaan ideaan perustuva ETRS-TM35-FIN toimii peruskarttojemme projektiona. Kysymys ei siis ole vain yksittäisen projektion huonoudesta tai hyvyydestä, vaan laajemmin siitä, miten tärkeää oikean projektion valitseminen on.

Tässä vähän ajatuksia aiheesta, kommentoikaa toki.

 

Lähteet:

Palmer, Nathan (2014): “Your map is racist, and here’s why”. Sociology in focus, 2014. http://sociologyinfocus.com/2014/03/your-map-is-racist-and-heres-how/#fn:1

https://fi.wikipedia.org/wiki/Gerhardus_Mercator

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *