Ongelmanratkaisua paikkatietomenetelmillä

 

Tämä kurssikerta oli aiempia kertoja itsenäisempi: tehtäviä ei tehty step-by-step -tyylisesti, vaan aineiston lisäksi meille jaettiin joukko kysymyksiä, joihin oli etsittävä vastaukset erilaisin menetelmin. Tällainen ongelmanratkaisutyylinen opiskelu tuntui varsin kehittävältä ja hauskalta, kun tarvittavat taidot oli ensin hankittu. Aluksi tutustuimme kuitenkin puskureiden (engl. buffer) tekemiseen edellisellä viikolla digitoimamme aineiston avulla. Bufferoimalla pystytään luomaan tilapäisiä alueita, joiden avulla voidaan suorittaa erilaisia kyselyjä. Tämä yksinkertainen mutta tehokas taito laajensi ainakin omaa gis-osaamistani tuntuvasti.

Käytettävä aineisto koostui Vantaan (myös osia naapurikunnista) kattavasta rakennustietokannasta, taustakartasta, lentokenttien melualueista, (SYKE:n luokitukseen perustuvasta?) taajamatietokannasta ja juna-asemien sijainneista. Teimme myös itse analysointia varten buffer-alueita, joiden ominaisuudet perustuvat osittain itse digitoimaamme dataan, mistä johtuen vastaukset voivat hieman poiketa toisistaan.

Oheisessa listassa ovat vastaukseni kurssikerran kysymyksiin.

Lentokentät

 

• Malmin lentokentän melualue (2 km säteellä): 57576 asukasta
• Malmin lentokentän melualue (1 km säteellä): 8885 asukasta
• 1 km säteellä lentokentästä on 768 rakennusta, joista 710 (92,4%) on rakennettu vuoden 1936 (lentokentän valmistumisvuosi) jälkeen.
• Helsinki-Vantaan lentokentän välittömässä läheisyydessä (2 km säteellä kiitoratojen ulkoreunoista) asuu 3524 ihmistä. Heistä 31 (0,9%) asuu pahimmalla (65 dB) melualueella
• Vähintään 55 dB melualueella asuu 11913 ihmistä.
• Jos laskeutumissuuntaa muutettaisiin niin, että koneet laskeutuisivat etelästä, 60dB melualueella asuisi arviolta 12532 ihmistä.*

* Tämä perustuu oletukseen, että melualue on kiitoradan suuntainen, 7 kilometriä pitkä ja yhden kilometrin levyinen kaista.

Asemat

 

• 500 metrin säteellä juna-asemista asuu 106691 ihmistä. Heistä työikäisiä oli 73108 (68,5%).**
• Taajamissa asuu 414 337 ihmistä. (84,5% kaikista aineiston asukkaista)
• Kouluikäisiä on alueella yhteensä 43786. Heistä taajamissa asuu 36830 (84,1%).***
• Taajamien ulkopuolella asuvia kouluikäisiä on 6956 (15,9%)
• Ulkomaan kansalaisia alueen väestöstä on väestöstä
  • yli 10% 39 alueella
  • yli 20% 12 alueella
  • yli 30% 7 alueella
• SYKE:n (?) alueita on aineistossa ytheensä 334 kappaletta.

** Tämä vaati pientä soveltamista: lähtöaineiston kavennus valitsemalla karkeasti junaratoja myötäilevä alue, niin että “turhat” pisteet eivät tulleet laskutoimitukseen mukaan. onnistui. alueen kokonaisväkiluku: 490 173

*** Taajamiin liittyvissä tehtävissä on huomioitava, että tulokset eivät vastaa todellisuutta, sillä monista yrityksistä huolimatta en saanut joitain alueita mukaan analyysiin. Näistä alueista ainakin kaksi oli suuria taajamia, joilla asuu paljon ihmisiä.

 

 

Koulupiirit

 

• Yhtenäiskoulun koulupiirin alueella asuu 14 seuraavana vuonna koulutiensä aloittavaa lasta.
• Yhtenäiskoulun pitää varautua opettamaan seuraavan vuoden aikana 63 yläasteikäistä oppilasta oman koulupiirinsä alueelta.
• Kouluikäisiä on alueen asukkaista 8,4%
• Alueella asuu noin 10 muunkielistä lasta.

 

Lukiessani muiden blogikirjoituksia huomasin, että tulokset saattoivat näyttää hyvinkin erilaisilta. Esimerkiksi Matti Moisalan blogissa olevat vastaukset ovat paikoin täysin erilaisia kuin omat tulokseni. Luulen, että vaihtelua selittää lähinnä eri aineistojen käyttö: aineistossa oli kaksi erilaista rakennustietokantaa: koko pääkaupunkiseudun kattava tietokanta sekä lähinnä Vantaaseen keskittyvä rajattu versio.

 

Tässä vaiheessa kurssia voi jo todeta, että oma paikkatieto-osaaminen alkaa laajentua: se ei enää rajoitu vain ohjeiden seuraamiseen, vaan sitä pystyy jo soveltamaan yksinkertaiseen ongelmanratkaisuun. Koen omaksi vahvuudekseni paikkatietoasioissa kokonaisuuksien hahmottamisen: pystyn ymmärtämään ja hahmottamaan melko laajoja systeemejä ja ilmiöitä ja syy-seuraussuhteita. Toisaalta tämä on myös heikkous: yksityiskohtien opettelu tuntuu vaivalloiselta, ja suurten kokonaisuuksien hahmottaminen vaatii paljon työtä ja jaksamista. Monipuolinen analysointi on avartanut myös omaa suhtautumistani GISiin ja saanut minut näkemään paremmin sen, että lopputuloksen ei tarvitse olla visualisoitua dataa sisältävä karttaesitys. Geoinformatiikasta on moneksi, ja se on tehokas tapa tuottaa uutta tietoa vanhan pohjalta: puskurivyöhykkeiden luominen on tästä oivallinen esimerkki: luomalla kuvitteellisia maantieteellisiä alueita voidaan saada tarkkaa tietoa alueista, ihmisistä ja monista ilmiöistä. Tämä kiteyttää mielestäni hauskalla tavalla koko maantieteen olemuksen: sen lisäksi, että voimme tuottaa “puhtaan maantieteellistä” tietoa, voimme maantieteen ja geoinformatiikan menetelmillä tuoda alueellista näkökulmaa täysin erilaisten ilmiöiden tutkimiseen. Tällaiset eri tieteenalojen ja tutkimuskenttien rajapinnat ovat mielestäni äärimmäisen kiehtovia, ja GISin avulla niitä on mielenkiintoista etsiä ja löytää.

 

Lähteet:

Matti Moisalan blogi: https://blogs.helsinki.fi/moisalam/ (Luettu 1.3.2018)