Ensimmäinen PAK-kerta

Kurssikerralla käytimme MapInfoa karttojen tekoon. Saimme MapInfosta pintaraapaisun jo tiedon hankinta, analyysi ja kartografia –kurssilla, mutten ainakaan itse muistanut siitä enää juuri mitään. Ensin teimme harjoituskartan Helsingin aluekarttaa hyväksikäyttäen, ja tämän jälkeen teimme teemakartan Suomen kuntakartan pohjalta valitsemastamme ilmiöstä. MapInfo tuntui alkuun hanakalta ja jähmeältä käyttää, mutta pikkuhiljaa aloin päästä ohjelmasta perille. Valitsin ensin huvikseni MapInfoon ladatusta tietokannasta raflaavimman aiheen, eli avioerojen määrän kunnittain. Tajusin kuitenkin ettei kyseisestä teemakartasta ole juuri mitään iloa, sillä tiedot avioeroista olivat lukumääränä, eivät prosentteina.

Tein toisen kartan 0-14-vuotiaiden prosentuaalisesta osuudesta kunnittain. Valitsin luokkaväleiksi hetken mielijohteesta tasaiset luokkavälit. Ajattelin tämän sopivan aineistoon, jossa tulokset ovat jakautuneet suhteellisen tasaisesti pienelle välille. Halusin, että kartasta erottuu selkeästi kunnat, joissa on kaikkein eniten ja vähiten lapsia. Karttaan tehtiin myös mittakaava ja pohjoisnuoli, ja siirrettiin legenda ja kartta yhdelle tasolle.

0-14-vuotiaiden osuus_pak1
Kuva 1. 0-14-vuotiaiden osuus väestöstä kunnittain (Tilastokeskus 2011)

Tämän jälkeen otimme käyttöön histogrammityökalun, joka on internetissä ja josta en ymmärtänyt juuri mitään. Tein kuitenkin histogrammin, josta näkyy kuntien jakautuminen eri luokkiin pylväsdiagrammimuodossa.

 

Histogrammityökalulla luotu histogrammi aineistosta
Histogrammityökalulla luotu histogrammi aineistosta

Valitsin kartan aiheen, sillä lasten määrä antaa joitakin tulevaisuuden näkymiä alueesta. Kartasta on helppo havainnoida ilmiötä, josta on puhuttu paljon mediassa jo vuosia. Pohjoisessa ja Itä-Suomessa asuu vähän lapsia, sillä näillä alueilla nuoret muuttavat työn perässä paremman työllisyyden alueille, eli länteen ja etelään. Jäljelle jää vanhempi ikäluokka, joka ei enää saa lapsia. Väestön ikääntyessä alueiden väkiluku pienenee ja huoltosuhde kasvaa, joka on kuntien talouden kannalta negatiivinen seikka. Idässä ja pohjoisessa 0-14-vuotiaiden prosentuaalinen osuus on kuitenkin valtakunnallisella tasolla suuri isommissa kaupungeissa, eli esimerkiksi Kuopiossa ja Oulussa ja näiden ympäryskunnissa. Itseasiassa Oulussa on valtakunnallisesti eniten lapsia, joka on kunnan tulevaisuuden kannalta positiivinen asia. Karttaa tehdessäni yllätyin siitä, että Oulun seudulla lasten osuus on jopa huomattavasti suurempi kuin Helsingin seudulla. Tätä esimerkiksi Taloussanomat selittää lestadiolaisten määrällä sekä perhekeskeisellä kulttuurilla. Suurempien kaupunkien lapsien määrää selitetään myös sillä, että ihmiset jäävät mielellään opiskelukaupunkeihinsa töihin, ja sopivan hintainen asunto löytyy ympäryskunnista. (Lähde: http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2013/07/05/taalla-asuvat-suomen-lapsiperheet/20139264/310) Hauskan kontrastin omaan karttaani luo esimerkiksi Johanna Pelkosen kartta eläkeläisistä, joka on lähes päinvastainen omaani (Pelkonen, J. 2015)

Kartan teossa erityisen hankalalta tuntui luokkavälien valinta. Toivon kurssin syventävän ymmärrystäni tästä aiheesta. Lisäksi histogrammin luomisessa oli ongelmia, vaikka se lopulta jotenkuten luonnistuikin.

Lähteet:

Alavalkama Satu (2013). Täällä asuvat Suomen lapsiperheet. Taloussanomat. <http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2013/07/05/taalla-asuvat-suomen-lapsiperheet/20139264/310>.  Luettu 19.1.2014

Pelkonen, J. (2015) Johannan blogi. Puuhastelua MapInfon parissa. <https://blogs.helsinki.fi/jepelkon/> Luettu 12.3.2015