2. kurssikerta: Teemakarttoja

pak2_kartta pak2_legenda

Toisella kurssikerralla syvennyimme teemakarttoihin. Tunti alkoi MapInfo-kikkailulla, kokeilimme karttoja erilaisilla histogrammeilla höystettynä sekä erikoisempia vaihtoehtoja, kuten prismaatista karttaa ja 3D-karttaa.

Tämän jälkeen tehtävänä oli kahden eri muuttujan esittämiseen kartalla. Harjoituksen tueksi haimme tietoja Sotkanetistä, joka on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastotietopankki. Sotkanetin tarjoamat tilastotiedot olivat tosi mielenkiintoisia, ja oli vaikeaa rajoittaa omat valinnat vain kahteen aihealueeseen. Kokeilin paria eri karttaa, ja päädyin viimeistelemään oheisen kartan, joka esittää lastensuojelun piirissä olevien 0-17-vuotiaiden prosentuaalista määrää ja työttömien prosenttiosuutta kuntien väestöstä. Kartassa lastensuojelun piirissä olevat lapset näkyvät värein ja työttömyys rasterein. Kartta ei juuri tuottanut minulle ongelmia, sillä tein väri- ja luokitteluvalinnat pitkälti hetken mielijohteesta. Valitsin karttaan equal ranges, eli tasaväliset luokat. Ajattelin, että tällä luokituksella ääriarvot erottuvat parhaiten.

Kartassani työttömyys näkyy erityisen selvästi Itä-ja Pohjois-Suomessa sekä suuressa osassa Lappia. 0-17-vuotiaat joista on tehty lastensuojeluilmoitus taas näkyvät eniten muutamissa Keski-Suomen kunnissa, kuten Jämsässä ja Äänekoskella, sekä pohjoisimman Lapin kunnissa, erityisesti Pelkosenniemellä. Näiden kahden muuttujan korkeimmat prosentit saman kunnan sisällä ovat Pelkosenniemellä (Lappi), Vaalassa (Kainuu), Äänekoskella (Keski-Suomi) sekä Kinnulassa (Keski-Suomi). Nämä kaikki ovat pieniä, enimmillään muutaman tuhannen asukkaan kuntia Ruuhkasuomen ulkopuolella.

Työttömyyden keskittyminen itään ja pohjoiseen on kiistaton tosiseikka, josta on puhuttu mediassa jo vuosia. Esimerkiksi vuonna 2009 eniten työttömiä oli Lapissa, kaksi kertaa niin paljon kuin Etelä-Suomen läänissä (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/lapissa-on-tyottomia-tuplasti-enemman-kuin-etela-suomessa/). Lastensuojeluilmoitusten määrä voi kertoa esimerkiksi perheessä tapahtuvasta väkivallasta, alkoholinkäytöstä tai mielenterveysongelmista. Se voi myös kertoa lastensuojeluilmoituksen kohteen, eli lapsen tai nuoren päihteiden käytöstä tai mielenterveysongelmista. Toisaalta lastensuojeluilmoitus ei aina paljasta mitään, sillä esimerkiksi vuonna 2011 11 prosenttia tehdyistä lastensuojeluilmoituksista todettiin aiheettomiksi (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/93627-lastensuojeluilmoitus-on-naapuririitojen-julma-ase). Työttömyyden ja lastensuojeluilmoitusten määrän välinen korrelaatio kuitenkin on olemassa, sillä työttömyys voi johtaa henkiseen pahoinvointiin, joka vaikuttaa koko perheeseen. Näin sosiaalisista ongelmista muodostuu ikävä ketju. Kurssikavereideni blogeja selaillessa löysin työttömyyttä ja sairastavuutta vertailevan teemakartan Matias Pajosmaan blogista. Vertaillessani Matiaksen karttaa omaani huomasin, että samat alueet erottuivat myös sairastavuuden ja työttömyyden osalta.

Lähteet:

Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettu 23.1.2015

Lapissa on työttömiä tuplasti enemmän kuin Etelä-Suomessa (2009). Suomen kuvalehti. <http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/lapissa-on-tyottomia-tuplasti-enemman-kuin-etela-suomessa/>. Luettu 3.2.2015

Marjaana Varmavuori (2012). Lastensuojeluilmoitus on naapuririitojen julma ase. Helsingin uutiset. Luettu 3.2.2015

Pajosmaa, M. (2015). Paikkatietoblogi. <https://blogs.helsinki.fi/pajosmaa/> Luettu 3.2.2015

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *